Krooniselle kivulle löytyi kuusi keskeistä riskitekijää
Maailmanlaajuisesti kroonisesta kivusta kärsii noin joka viides. Krooninen kipu on keskeinen työ- ja toimintakykyä heikentävä terveyshaaste, jonka taustalta ei useinkaan löydetä mitään selkeää yksittäistä syytä. Sen sijaan monien biologisten, psykologisten ja sosiaalisten tekijöiden tiedetään ennustavan kipua ja vaikuttavan kipukokemukseen, eli puhutaan kroonisen kivun biopsykososiaalisesta mallista. Krooniselle kivulle altistavista tekijöistä ei ole kuitenkaan muodostunut vakiintunutta käsitystä, koska laajoja tutkimuksia aiheesta ei ole aiemmin tehty.
Englantilaiseen, lähes puolen miljoonan henkilön tiedot kattavaan UK Biobank -aineistoon perustuva tutkimus tunnisti 99 potentiaalisen riskitekijän joukosta kuusi keskeistä krooniselle kivulle altistavaa tekijää. Korkea riskiluku ennusti kroonisen kivun laaja-alaistumista yhdeksän vuoden seuranta-aikana. Laaja-alaisessa eli monipaikkaisessa kivussa kipua esiintyy useammassa kuin yhdessä kohtaa kehoa. Vastaavasti pieni riskiluku ennusti kroonisesta kivusta toipumista kyseisenä seuranta-aikana.
Tunnistetut tekijät olivat lihavuus (painoindeksi yli 30 kg/m2), uniongelmat, väsymyksen tunne, usein koettu kyllästyneisyys, lääkärillä käynti mielenterveysongelmien takia ja stressikuormitusta aiheuttaneet elämäntapahtumat, kuten avioero, työttömyys tai puolison kuolema. Tulokset vahvistettiin Pohjois-Suomen vuoden 1966 syntymäkohortissa ja kanadalaisessa Prevent-AD-aineistossa.
Kipu on yksi yleisimmistä syistä hakeutua terveydenhuollon palveluiden piiriin. Niinpä kipupotilaat muodostavatkin merkittävän potilasryhmän perusterveydenhuollossa. Erityisesti monipaikkainen kipu on haittaavampaa ja hoidollisesti haastavampaa kuin yhdellä anatomisella alueella esiintyvä kipu.
”Tuoreet löydökset mahdollistavat aiempaa systemaattisemman kivun biopsykososiaalisten riskitekijöiden tunnistamisen ja voivat siten edesauttaa intensiivisemmän hoidon ja resurssien ohjaamisen erityisesti korkean riskin potilaille. Tämä on erityisen tärkeää, kun tunnemme terveydenhuollon rajalliset resurssit ja monipaikkaiseen kipuun ja sen hoitoon liittyvät haasteet”, toteavat tutkimuksen tekemiseen osallistuneet professori Jaro Karppinen ja tutkijatohtori Eveliina Heikkala Oulun yliopistosta. Jaro Karppinen työskentelee myös kuntoutusjohtajana Etelä-Karjalan hyvinvointialueella.
Tutkimusjulkaisu: Tanguay-Sabourin C, Fillingim M, Guglietti GV, Zare A, Parisien M, Norman J, Sweatman H, Da-ano R, Heikkala E, PREVENT-AD Research Group, Perez J, Karppinen J, Villeneuve S, Thompson SJ, Martel MO, Roy M, Diatchenko L, Vachon-Presseau E. A prognostic risk score for development and spread of chronic pain. Nat Med 29, 1821–1831 (2023). https://doi.org/10.1038/s41591-023-02430-4
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Jaro Karppinen, Oulun yliopisto
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen kuntoutusjohtaja
p. 041 446 2859
jaro.karppinen@oulu.fi
Tutkijatohtori Eveliina Heikkala, Oulun yliopisto
Yleislääketieteeseen erikoistuva lääkäri, Lapin hyvinvointialue
p. 040 57 89 748
mia.heikkala@oulu.fi
Meri RovaViestintäasiantuntija, FT
Tiedeviestintä: lääketiede, biokemia ja molekyylilääketiede
Kuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto
Liito-oravan koko perimä kartoitettu ensimmäistä kertaa – tehostaa suojelua20.11.2025 13:15:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijat ovat ensimmäistä kertaa kartoittaneet liito-oravan koko genomin. Vertailugenomin kartoitus tarjoaa tärkeän pohjan tuleville tutkimuksille.
Puettava terveysteknologia tuo tutkimukset lähemmäs ihmistä20.11.2025 06:56:00 EET | Tiedote
Oulun yliopistossa tutkitaan uusia tapoja hyödyntää mikroaaltotekniikkaa terveyden tilan seurannassa ja arvioinnissa. Realistisilla malleilla tehtyjen kokeiden tulokset ovat lupaavia. Rintasyövän havaitsevat liivit, veritulpan tunnistavat säärystimet ja sädehoidon vaikutusta seuraava kypärä ovat esimakua siitä, millaista tulevaisuuden terveydenhuolto voi olla.
Uutta tutkimusta metallin väsymisestä – fysiikkapohjaiset mallit tuovat turvaa ja kilpailuetua20.11.2025 05:55:00 EET | Tiedote
Metallien väsymisvauriot aiheuttavat edelleen suurimman osan koneiden ja rakenteiden rakenteellisista vaurioista, vaikka väsymistieteen historia ulottuu yli sadan vuoden taakse. Kimmo Kärkkäinen tuo Oulun yliopiston väitöstutkimuksessaan esiin, että ilmiön tarkempi ennustaminen on välttämätöntä ja vaatii taustalla olevan fysiikan ymmärtämistä ja mallintamista. Hänen työnsä yhdistää materiaalitieteen, murtumismekaniikan ja klassisen väsymisen tieteet, ja se herättää kiinnostusta myös teollisuudessa.
Tulevaisuuden ledilamppu sekä valaisee että siirtää tietoa19.11.2025 06:42:00 EET | Tiedote
Oulun yliopiston tutkijoiden visioissa valo tekee paljon muutakin kuin valaisee. Valo tarjoaa uudenlaisen tavan siirtää tietoa turvallisesti ja tehokkaasti sekä kerätä käyttöenergiaa älykkäille laitteille.
Väitös: Luoteis-Lapissa sydäntautien riskitekijät vähenivät, mutta lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyivät 31 seurantavuoden aikana17.11.2025 06:50:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan luoteislappilaisten terveys on Lapin kärkitasoa. Lääkäri Yrjö Perkkiön Oulun yliopistoon tekemä väitöskirja ”Terveyden tekijät Luoteis-Lapissa” tarkastetaan lauantaina 22. marraskuuta kello 13 Muoniossa, Hotelli Oloksen auditoriossa. Väitöskirja tarjoaa arvokasta tietoa subarktisen alueen aikuisväestön terveydentilan ja hyvinvoinnin muutoksista ja ainutlaatuisen pitkittäisnäkökulman suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin. Kolarista kotoisin oleva Perkkiö työskenteli koko lääkärinuransa Muonio–Enontekiön terveyskeskuksessa. Hän aloitti virassaan vuonna 1977 ja jäi eläkkeelle vuonna 2019.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme