Tuire Malmstedt työstää dekkareissaan lapsiin liittyviä huoliaan

Tuire Malmstedtin dekkarien tunnusmerkki on, että niissä käsitellään paljon lapsiin ja nuoriin liittyviä rikoksia. Toinen tyylillinen erikoisuus on yhdistää erilaisia tapahtumapaikkoja ja aikatasoja niin, että lukija huomaa vasta lopussa, miten asiat liittyvät toisiinsa. Niin myös uutuusteoksessa Lyijysydän.

Lyijysydän purkaa ylisukupolvisia traumoja. Jyväskylän Vanhan pappilan lattian alta löytyy luuranko. Vainaja on nuori nainen, jonka kuolinajankohta sijoittuu 60-luvun loppupuolelle. Rikostutkijat Matilda Metso ja Elmo Vauramo löytävät vanhoista tutkinta-arkistoista neljä nuorta naista, jotka sopivat uhrin profiiliin. Heistä yksi on kadonnut Pyhä-Häkin kansallispuistoon vuonna 1968, ja kolme muuta ovat hukkuneet veneonnettomuudessa samana vuonna. Onko Vanhan pappilan ruumis joku heistä?

Vuonna 1943 Amélie Bonnet pidätetään ja viedään Ravensbrückin keskitysleirille. Siellä hän ystävystyy erään naisen ja tämän tyttären kanssa. Ennen kuolemaansa ystävä pyytää Amélielta erikoista palvelusta: ”Tapathan lapseni ennen kuin he ehtivät?” Amélie päättää tehdä juuri päinvastoin – hän aikoo tehdä kaikkensa, että lapsi selviäisi leiriltä hengissä. Miten Amélie, pappilan luuranko ja 60-luvulla kadonneet tytöt liittyvät toisiinsa?

Tuire Malmstedt on vuonna 1974 syntynyt opettaja ja kirjailija. Hän asuu Pieksämäellä. Aula & Co on julkaissut häneltä kolme dekkaria: Lasitarhan, Lumihaudan ja Lyijysydämen. Niissä kaikissa käsitellään nuoriin ihmisiin liittyviä rikoksia. Malmstedt on palkittu Dekkariseuran parhaan esikoisdekkaristin palkinnolla (Pimeä jää). Tänä vuonna hän oli ehdolla Storytel Awardsin saajaksi kirjallaan Lumihauta. 

Tuire Malmstedtin haastattelu Avussa
Tuire Malmstedtin haastattelu Newspoolissa 
Tuire Malmstedt Aulan ystäväkirjassa