Kuluttajansuojalain uudistukset vaikuttavat verkkokauppaan ja kuluttajaluottoihin

Verkkokaupan maksutavat tulee esittää tietyssä järjestyksessä

Kuluttajille ei saa verkkokaupassa enää lokakuun alusta alkaen tarjota ensisijaisesti luottoa tai muuta maksunlykkäystä sisältäviä maksutapoja. Muutoksen tarkoituksena on ohjata kuluttajia käyttämään ensisijaisesti muita maksutapoja kuin niitä, joilla maksamista lykätään myöhemmäksi. Näin pyritään vähentämään kuluttajien velkaantumista.

Lokakuun alusta alkaen tulee kuluttajalle esittää verkkokaupassa maksutavat seuraavassa järjestyksessä:

1. Maksutavat, joihin ei sisälly mahdollisuutta hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Näitä ovat esim. verkkomaksut, debit- tai Visa Electron -kortit, tai liikunta- ja kulttuuriedut.
2. Maksutavat, joihin voi sisältyä mahdollisuus hakea tai käyttää luottoa tai saada muuta maksunlykkäystä. Näitä ovat esim. yhdistelmäkortit debit- ja credit-ominaisuuksilla tai maksusovellukset, kuten MobilePay, johon kuluttaja on valintansa mukaan voinut liittää paitsi debit-, myös credit-kortin.
3. Maksutavat, jotka merkitsevät luoton hakemista, käyttämistä tai muuta maksunlykkäystä, kuten luottosopimuksen tekeminen, maksuaika- tai luottokortti tai postiennakko.

Mitään maksutapaa ei saa verkkokaupassa asettaa oletusvalinnaksi edes asiakkaan aikaisemman oston perusteella. Kuluttajan tulee siten tehdä maksutapavalinta kunkin sopimuksen osalta erikseen.

Henkilöllisyyden todentamisvelvollisuus verkkokaupassa laajenee

Lokakuun alusta tavaran tai tuotteen ostavan kuluttajan henkilöllisyys tulee verkkokaupan kassalla todentaa vahvaa sähköistä tunnistamista käyttäen aina silloin, kun kuluttaja valitsee maksunlykkäystä tarkoittavan maksutavan, kuten laskun tai erämaksun. Säännöksen tavoitteena on väärinkäytösten minimoiminen sekä rikollisuuden ja siitä aiheutuvien haittojen vähentäminen.

Mikäli kuluttaja kuitenkin valitsee maksutavaksi esim. maksukortin tai muun maksuvälineen, eli kuluttajan valitsema maksutapa kuuluu maksupalvelulain soveltamisalaan, sovelletaan asiakkaan tunnistamiseen edelleen maksupalvelulain vahvaa tunnistamista koskevia säännöksiä kuten tähänkin asti.

Velvollisuutta vahvaan tunnistamiseen verkkokaupassa ei kuitenkaan ole silloin, kun kuluttaja sopimuksen mukaan maksaa kauppahinnan tavaran luovutuksen yhteydessä esimerkiksi postiennakolla, noudon yhteydessä myymälässä tai kotiinkuljetuksen yhteydessä käteisellä. Velvollisuutta ei ole myöskään silloin, kun sopimuksen mukainen palvelu suoritetaan muulla tavalla kuin etäviestimellä, ja palvelun suorittaa maksunlykkäyksen tarjoaja itse. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi palveluntarjoajan itsensä jälkikäteen asiakkaalta laskuttamat juhla- ja kotitalouspalvelut.

Kuluttajaluottojen markkinointi täsmentyy

Kuluttajaluottojen markkinoinnin sisältöön tulee jatkossa kiinnittää entistä tarkempaa huomiota. Kuluttajaluottojen markkinointia koskeva sääntely tarkentuu erityisesti siltä osin, minkä tyyppistä markkinointia on pidettävä hyvän luotonantotavan vastaisena. Jatkossa hyvän luotonantotavan vastaista on mm. vähätellä luotonoton vakavuutta, esittää luotonoton edistävän kuluttajan sosiaalista menestystä ja hyväksyntää, kohdistaa markkinointia sellaisiin kuluttajiin, joilla on maksuhäiriömerkintä, tai yhdistää luoton käyttöä rahapelipalveluihin. Luottoja ei myöskään saa markkinoida sellaisilla ehdoilla, joilla luottokustannukset voivat ylittää luoton määrän. Lokakuun alusta luottoja ei siten saa markkinoida esimerkiksi hyvin pienillä kuukausierillä tai pitkällä takaisinmaksuajalla.

Kuluttajaluottojen hintasääntely tiukentuu

Kuluttajaluottojen korkokatto laskee 1.10.2023 alkaen nykyisestä 20 prosentista 15 prosenttiin. Uuden säännöksen mukaan elinkeinonharjoittaja voi kuitenkin jatkossa lisätä 15 prosentin päälle korkolain mukaisen viitekoron. Sopimuksen mukainen luoton korko ei kuitenkaan saa ylittää 20 prosenttia, jos viitekorko nousee yli 5 prosenttiin. Muutoksella pyritään vähentämään kuluttajien ylivelkaantumista sekä kohtuullistamaan suurien ja pitkällä laina-ajalla myönnettyjen luottojen hinnoittelua.

Lisätietoja:

Sanna Lempiäinen, asiantuntija, sanna.lempiainen@yrittajat.fi, 050 547 7039