Tutkimus esittää liikennesuunnittelun donitsimallia saavutettavuuden parantamiseksi ympäristöystävällisesti
Uusi tutkimus keskittyy edistämään tapoja ymmärtää ja mitata alueiden saavutettavuutta. Saavutettavuudesta on tullut kiinteä osa kaupunki- ja liikennesuunnittelijoiden työkalupakkia sekä kukoistava tutkimuskenttä.
”Taloustieteilijä Kate Raworthin kehittämän donitsimallin keskeinen ajatus on turvata jokaiselle perusedellytykset hyvään elämään ylittämättä ympäristön rajoja”, toteaa tutkimusta vetänyt tutkijatohtori Elias Willberg maantieteen osastolta.
”Esitämme, että tätä ajatusta tulisi soveltaa myös liikennesektorilla, jossa päästöjen vähentäminen on pitkään ollut hankalaa. Ei tarvitse kuin katsoa tämänhetkisiä sään ääri-ilmiöitä ympäri maailman, jotta huomataan, että ajattelu- ja toimintatapojen muutokselle on suuri ja kiireellinen tarve”, hän jatkaa.
Tutkimus julkaistiin Transport Reviews –sarjassa ja sitä johtivat suomalaiset tutkijat Helsingin yliopiston Digital Geography Labista ja Aalto-yliopistosta.
Haasteena liian kapea-alaiset mittarit
Saavutettavuustutkimuksessa sosiaalisia ja ympäristöllisiä huolia käsitellään usein erikseen. Tämä johtaa helposti suosituksiin, jotka huomioivat vain toisen näkökulmista.
“Esimerkiksi saavutettavuutta on usein tehokkainta parantaa investoimalla yksityisautoiluun mikä lisää ympäristölle kestämätöntä kuormaa. Toisaalta jos sosiaalisia ulottuvuuksia ei oteta huomioon kestävien liikkumismuotojen, kuten kävelyn ja pyöräilyn edistämisessä, ajaudutaan helposti vain parantamaan hyväosaisten liikkumismahdollisuuksia”, Willberg toteaa.
”Saavutettavuutta mitataan edelleen pitkälti huomioimalla vain matkaan kuluva aika”, sanoo Aalto yliopiston apulaisprofessori Henrikki Tenkanen.
”Samalla laajemmat vaikutukset ympäristöön ja ihmisille jäävät näkymättömiksi mittareissamme. Onneksi paikkatietoaineistojen ja -työkalujen räjähdysmäinen kehitys on tarjonnut entistä enemmän mahdollisuuksia tuoda myös näitä piilokustannuksia näkyväksi ja tätä työtä pyrimme edistämään”.
Miten parantaa saavutettavuutta kestävästi
Kestävyysmurroksen oikeudenmukaisuuteen liittyvät ristiriidat näkyvät entistä enemmän liikenteen ympärillä käytävässä yhteiskunnallisessa keskustelussa. Liikenteen päästövähennystoimet herättävät tunteita ja vastustusta etenkin alueilla, missä muiden kulkutapojen kuin auton saavutettavuus on heikko.
”Alueiden saavutettavuutta voidaan parantaa monin eri tavoin, mutta toisinaan ympäristölliset ja sosiaaliset tavoitteet ovat väistämättä ristiriidassa keskenään”, sanoo Helsingin yliopiston Digital Geography Labia luotsaava professori Tuuli Toivonen. Tämän vuoksi suunnittelijoilla ja päätöksentekijöillä täytyy olla keinoja selvittää, onko saavutettavuutta mahdollista parantaa päästöjä samalla vähentäen ja miten se tulisi tehdä.
"Osoitamme, että saavutettavuustutkimus kykenee tarjoamaan entistä paremmin tutkittua tietoa ja mittareita tämän keskustelun tueksi. Keskeistä on, että tutkimustieto ja osaaminen tuodaan yhteiskunnan saataville avoimilla työkaluilla ja aineistoilla”, hän sanoo.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Lisätietoja:
Tutkija Elias Willberg: elias.willberg@helsinki.fi
Professori Tuuli Toivonen: tuuli.toivonen@helsinki.fi
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Ovatko maataloudessa käytettävät kasvinsuojeluaineet uhka myös ympäröivälle luonnolle?5.5.2025 12:29:02 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoitti, että kasvinsuojeluaineilla voi olla negatiivisia vaikutuksia maatalousympäristöissä eläviin lajeihin, jotka eivät ole aineiden varsinaisia kohteita. Vaikutukset kuitenkin vaihtelivat suuresti riippuen testatusta kasvinsuojeluaineesta.
Viikin lehmät kirmasivat laitumelle – lataa riemukkaat videot median käyttöön!3.5.2025 13:26:46 EEST | Tiedote
Suomen urbaaneimmat lehmät ovat kirmanneet iloiten laitumelle Viikin tutkimustilalla ensimmäisen kerran talven jälkeen. Perinteikäs koko perheen tapahtuma keräsi yleisöä laitumen laidalle Helsingin maantieteelliseen keskipisteeseen lauantaina 3.5. arviolta 6 000 henkeä.
Polttavaa tiedettä, viileitä tanssimuuveja – Suomeen voitto kansainvälisessä tiedeviestintäkilpailussa2.5.2025 13:17:05 EEST | Tiedote
Sulo Roukan ja monitaiteellisen tiimin tanssiaskeleet toivat voiton arvostetun Science-lehden Dance Your Ph.D. -kilpailussa.
Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijat löysivät yli 150 tieteelle uutta lajia vuonna 202429.4.2025 07:15:00 EEST | Tiedote
Suuri osa maapallon eliölajeista on vielä tuntemattomia. Tutkimustieto lajeista ja niiden välisistä suhteista, levinneisyysalueista ja elintavoista auttaa ymmärtämään paremmin maapallon monimuotoisuutta ja suojelutarpeita.
Kylmään sopeutuneet lajit väistyvät lämpimään sopeutuneiden tieltä24.4.2025 08:12:47 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkimus osoittaa, että ilmaston muuttuessa lämpimään ilmastoon sopeutuneet lajit, kuten tietyt linnut ja perhoset, ovat yleistyneet Suomessa. Samaan aikaan viileään ilmastoon sopeutuneet lajit ovat vähentyneet ja siirtyneet pohjoisemmaksi.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme