Aktiivinen alueellinen ilmastotyö edistää kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tukee alueellista elinvoimaisuutta
Alueellinen ilmastotyö tukee merkittävästi etenkin pienten kuntien taloutta. Vähähiilisyyteen tähtäävät investoinnit voivat samaan aikaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä alueellista elinvoimaisuutta. Erilaisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointia helpottamaan on nyt laadittu maakunnalliset, ympäristölaajennetut talousmallit.
Paikallisia talousvaikutuksia ja globaaleja ympäristövaikutuksia
Alueellisten ilmastotoimenpiteiden ympäristö- ja aluetalousvaikutukset poikkeavat toisistaan. Rajalliset taloudelliset resurssit on kohdistettava kustannustehokkaasti kohteisiin, joiden päästövähennyspotentiaalit ja aluetalousvaikutukset ovat suuret.
Väre- ja Kahina-hankkeissa laadittujen maakunnallisten ympäristölaajennettujen talousmallien avulla pyritään monipuolistamaan erilaisten alueellista elinvoimaisuutta edistävien sekä kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien investointien ympäristövaikutusten arviointia.
Ympäristövaikutukset tarkoittavat investoinnin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä investoinnin toteuttamisen edellyttämää luonnonvarojen käyttöä. Ympäristövaikutusten arvioinneissa on tärkeää huomioida oman alueen lisäksi myös vaikutukset muualla Suomessa sekä ulkomailla.
Investointien vaikutukset vaihtelevat suuresti
Tutkimuksissa arvioidut investoinnit sisälsivät tuulivoimahankkeita, energiaa varastoivan pumppuvoimalan, uuden kaava-alueen rakennusten rakentamista. Lisäksi mukana oli pienen mittakaavan uusiutuvan energian investointeja kuten aurinkosähkö, maalämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu.
Tarkastellut kokonaisuudet vaihtelevat kokoluokaltaan merkittävästi, minkä vuoksi ympäristövaikutusten osalta toimenpiteitä arvioitiin myös kasvihuonekaasupäästöjen ja materiaalien käytön intensiteeteillä sekä talousvaikutusten osalta työllisyyskertoimilla. Lisäksi laskettiin investoinneista seuraavat kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverokertymät.
Merkittävimmiksi investointikohteiksi nousevat tuulivoimahankkeet, joiden vaikutukset aluetalouteen kuten työllisyyteen ja verokertymään voivat olla etenkin pienissä kunnissa suuret. Tuulivoimaloiden käytönaikaiset päästövähenemät kotimaassa ovat selvästi suuremmat kuin investointivaiheen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kotimaassa ja ulkomailla. Sen sijaan esimerkiksi aurinkosähköinvestointien päästövaikuttavuus on heikompaa, mutta toisaalta asennustoiminta työllistää paljon.
Investointien aluetalousvaikutuksia määrittää olennaisesti se, missä määrin investointiin liittyviä tavaroita ja -palveluita voidaan hankkia omalta alueelta.
Tavoitteena hiilineutraali kunta
Tulokset on saatu Pohjois-Suomessa toteutetuissa ”Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla” (Väre) ja ”Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi” (Kahina) -hankkeissa, joissa tarkasteltiin vähähiilisyyteen pyrkivien investointien ympäristö- ja aluetalousvaikutuksia.
Suomen ympäristökeskus (Syke) on koordinoinut Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston toimintaa vuodesta 2008 lähtien. Kansallisen koordinaatiotyön ohella Syke on ollut toteuttamassa useita alueellisia kehityshankkeita, joissa keskiössä on ollut alueellisen ilmastotyön ohella alueiden elinvoimaisuuden kehittämisen tukeminen.
Maakuntien kulutusperäiset päästöt ovat suuret
Investointien vaikutusarviointien lisäksi tutkimushankkeissa tarkasteltiin maakuntien kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä sekä luonnonvarojen käyttöä. Verrattuna alueellisen ilmastotyön seurantaa varten ylläpidetyn alue- ja käyttöperäisen ALas-laskentajärjestelmän (Hiilineutraalisuomi.fi) Hinku-päästöihin maakuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat selkeästi suuremmat molemmissa maakunnissa.
Kulutusperäinen päästöjen tarkastelu mahdollistaa alueellisen toiminnan globaalien ympäristövaikutusten arvioinnin. Kulutuskäyttäytymisemme globaalien ilmastovaikutusten todentamisen vuoksi kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa olisi syytä toteuttaa myös jatkossa.
Hankkeissa toteutettu mallikehitys toimi pohjana kuntatason kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennalle.
Linkkejä
- Raportti: Alueellisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointi maakuntien ENVIMAT-malleilla – Esimerkkejä Pohjois-Pohjanmaalta ja Kainuusta. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 20/2023. (Helda.fi)
- Kuntien ja alueiden kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt (Hiilineutraalisuomi.fi)
- Hankesivu: Pohjois-Suomessa toteutetuissa ”Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla” (Väre) (Syke.fi)
- Hankesivu: ”Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi” (Kahina) (Oulu.fi)
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Santtu KarhinenErikoistutkijaSuomen ympäristökeskus
Puh:029 525 1889etunimi.sukunimi@syke.fiMediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa
Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.
Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.
On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus
Naturen i norr förändras snabbt och delvis oåterkalleligt29.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Med redan överenskomna klimatåtgärder kommer Lappland att värmas upp med 2–3 grader över nuläget under de kommande 50 åren, dvs. 4–5 grader över det förindustriella genomsnittet. Detta kunde påvisas genom en detaljerad temperaturanalys som fokuserades på Laplandsregionen i Norge, Sverige och Finland.
Changes in the natural environment of the north will be rapid and partly irreversible29.9.2023 10:00:00 EEST | Press release
With the climate measures already decided, Lapland will grow up to 2–3 degrees warmer than today over the next 50 years, or 4–5 degrees compared to pre-industrial levels. This is revealed by a temperature analysis focused on Northern Norway and Swedish and Finnish Lapland.
Pohjoisen luonto muuttuu nopeasti ja osin peruuttamattomasti27.9.2023 06:00:00 EEST | Tiedote
Lappi lämpenee jo päätetyillä ilmastotoimilla seuraavan 50 vuoden aikana jopa 2–3 astetta nykytilasta eli 4–5 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Näin kertoo Norjan, Ruotsin ja Suomen Lapin alueelle kohdennettu lämpötila-analyysi.
Viikkokatsaus 25.–29.9.202325.9.2023 14:59:37 EEST | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Viikkokatsaus 18.–22.9.202318.9.2023 13:30:00 EEST | Tiedote
Hyvä vastaanottaja, tässä tiedoksesi tällä viikolla ilmestyviä tiedotteita, uutisia, kampanjoita, blogeja ja uutiskirjeitä. Jakelemme viikkokatsauksen maanantaisin STT:n kautta. Koosteet löytyvät jatkossa myös STT-uutishuoneesta, josta voit tilata kaikki Syken tiedotteet.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme