Suomen ympäristökeskus

Aktiivinen alueellinen ilmastotyö edistää kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamista ja tukee alueellista elinvoimaisuutta

Jaa

Alueellinen ilmastotyö tukee merkittävästi etenkin pienten kuntien taloutta. Vähähiilisyyteen tähtäävät investoinnit voivat samaan aikaan vähentää kasvihuonekaasupäästöjä sekä lisätä alueellista elinvoimaisuutta. Erilaisten talous- ja ympäristövaikutusten arviointia helpottamaan on nyt laadittu maakunnalliset, ympäristölaajennetut talousmallit.

Tuulivoimaloita järvimaisemassa.
Kuva: Adobe Stock

Paikallisia talousvaikutuksia ja globaaleja ympäristövaikutuksia

Alueellisten ilmastotoimenpiteiden ympäristö- ja aluetalousvaikutukset poikkeavat toisistaan. Rajalliset taloudelliset resurssit on kohdistettava kustannustehokkaasti kohteisiin, joiden päästövähennyspotentiaalit ja aluetalousvaikutukset ovat suuret.

Väre- ja Kahina-hankkeissa laadittujen maakunnallisten ympäristölaajennettujen talousmallien avulla pyritään monipuolistamaan erilaisten alueellista elinvoimaisuutta edistävien sekä kasvihuonekaasupäästöjä vähentävien investointien ympäristövaikutusten arviointia.

Ympäristövaikutukset tarkoittavat investoinnin aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä sekä investoinnin toteuttamisen edellyttämää luonnonvarojen käyttöä. Ympäristövaikutusten arvioinneissa on tärkeää huomioida oman alueen lisäksi myös vaikutukset muualla Suomessa sekä ulkomailla.

Investointien vaikutukset vaihtelevat suuresti

Tutkimuksissa arvioidut investoinnit sisälsivät tuulivoimahankkeita, energiaa varastoivan pumppuvoimalan, uuden kaava-alueen rakennusten rakentamista. Lisäksi mukana oli pienen mittakaavan uusiutuvan energian investointeja kuten aurinkosähkö, maalämpöpumppu ja ilmalämpöpumppu.

Tarkastellut kokonaisuudet vaihtelevat kokoluokaltaan merkittävästi, minkä vuoksi ympäristövaikutusten osalta toimenpiteitä arvioitiin myös kasvihuonekaasupäästöjen ja materiaalien käytön intensiteeteillä sekä talousvaikutusten osalta työllisyyskertoimilla. Lisäksi laskettiin investoinneista seuraavat kunnallis-, yhteisö- ja kiinteistöverokertymät.

Merkittävimmiksi investointikohteiksi nousevat tuulivoimahankkeet, joiden vaikutukset aluetalouteen kuten työllisyyteen ja verokertymään voivat olla etenkin pienissä kunnissa suuret. Tuulivoimaloiden käytönaikaiset päästövähenemät kotimaassa ovat selvästi suuremmat kuin investointivaiheen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt kotimaassa ja ulkomailla. Sen sijaan esimerkiksi aurinkosähköinvestointien päästövaikuttavuus on heikompaa, mutta toisaalta asennustoiminta työllistää paljon.

Investointien aluetalousvaikutuksia määrittää olennaisesti se, missä määrin investointiin liittyviä tavaroita ja -palveluita voidaan hankkia omalta alueelta.

Tavoitteena hiilineutraali kunta

Tulokset on saatu Pohjois-Suomessa toteutetuissa ”Elinvoimaa Pohjois-Pohjanmaalle vähähiilisillä ja resurssiviisailla ratkaisuilla” (Väre) ja ”Kainuun ja Koillismaan kunnat hiilineutraaleiksi” (Kahina) -hankkeissa, joissa tarkasteltiin vähähiilisyyteen pyrkivien investointien ympäristö- ja aluetalousvaikutuksia.

Suomen ympäristökeskus (Syke) on koordinoinut Kohti hiilineutraalia kuntaa (Hinku) -verkoston toimintaa vuodesta 2008 lähtien. Kansallisen koordinaatiotyön ohella Syke on ollut toteuttamassa useita alueellisia kehityshankkeita, joissa keskiössä on ollut alueellisen ilmastotyön ohella alueiden elinvoimaisuuden kehittämisen tukeminen.

Maakuntien kulutusperäiset päästöt ovat suuret

Investointien vaikutusarviointien lisäksi tutkimushankkeissa tarkasteltiin maakuntien kulutusperäisiä kasvihuonekaasupäästöjä sekä luonnonvarojen käyttöä. Verrattuna alueellisen ilmastotyön seurantaa varten ylläpidetyn alue- ja käyttöperäisen ALas-laskentajärjestelmän (Hiilineutraalisuomi.fi) Hinku-päästöihin maakuntien kulutusperäiset kasvihuonekaasupäästöt olivat selkeästi suuremmat molemmissa maakunnissa.

Kulutusperäinen päästöjen tarkastelu mahdollistaa alueellisen toiminnan globaalien ympäristövaikutusten arvioinnin. Kulutuskäyttäytymisemme globaalien ilmastovaikutusten todentamisen vuoksi kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen seurantaa olisi syytä toteuttaa myös jatkossa.

Hankkeissa toteutettu mallikehitys toimi pohjana kuntatason kulutusperäisten kasvihuonekaasupäästöjen laskennalle.

Linkkejä

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Policy Brief: Reducing use of natural resources can be coupled with strengthening the economy7.5.2024 10:45:37 EEST | Press release

The Finnish economy can grow even if the raw material consumption is reduced. At the same time, climate change and biodiversity loss will be mitigated, and pollution reduced. Finland should transition to a circular economy, as it reduces the use of natural resources and promotes crisis resilience. The new Policy Brief published by the Finnish Environment Institute explains how decoupling raw material consumption and economic growth is possible and what the transition to a carbon-neutral circular economy society requires.

Policy Brief: Stopping biodiversity loss makes sense7.5.2024 10:22:57 EEST | Press release

Biodiversity loss caused by human action results in nature becoming degraded and uniform. The more living beings disappear – ultimately causing extinction of species – the greater changes the functioning of ecosystems will undergo. The new Policy Brief by the Finnish Environment Institute describes how, at its most serious, biodiversity loss threatens food production and other ecosystem services that are important for humans. The publication also presents methods for combating biodiversity loss.

Politiikkasuositus: Luonnonvarojen käyttöä voidaan vähentää ja samalla vahvistaa taloutta7.5.2024 08:18:11 EEST | Tiedote

Suomen talous voi kasvaa, vaikka luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Samalla hillitään ilmastonmuutosta ja luontokatoa sekä vähennetään saastumista. Suomen kannattaa siirtyä kiertotalouteen, sillä se vähentää luonnonvarojen käyttöä ja edistää samalla kriisinsietokykyä. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu avaa, miten luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun irtikytkentä on mahdollista ja mitä siirtymä hiilineutraaliin kiertotalousyhteiskuntaan edellyttää.

Politiikkasuositus: Luonnon köyhtyminen kannattaa pysäyttää7.5.2024 07:43:49 EEST | Tiedote

Ihmisen aiheuttama luontokato tarkoittaa, että luonto köyhtyy ja yksipuolistuu. Mitä enemmän lajien yksilöitä ja lopulta kokonaisia lajeja katoaa, sitä suurempia muutoksia ekosysteemien toiminnassa tapahtuu. Suomen ympäristökeskuksen uusi Policy Brief -julkaisu kuvaa, kuinka luontokato uhkaa vakavimmillaan ruuantuotantoa ja muita ihmiselle tärkeitä ekosysteemipalveluita. Julkaisu esittelee myös keinoja luontokadon torjuntaan.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye