Leväkesä rauhallinen Kainuussa - loppukesästä voi esiintyä kuusen suopursuruostelauttoja vesistöissä

Tähän mennessä on tehty 6 levähaittahavaintoa Kainuun vesistöissä. Sinilevää on havaittu ainakin seuraavissa järvissä: Kiantajärven Virtasalmi, Jumalisjärvi, Ruokojärvi, Sotkamon Särkinen, Kuivajärvi ja Haatajanjärvi. Reaaliaikainen leväseuranta jatkuu Kainuussa viikoittain 22 kohteella syyskuun loppuun asti.

Leväkukintojen aiheuttajina ovat olleet pääsääntöisesti Anabaena- ja Aphanizomenon- suvun sinilevät, jotka voivat muodostaa myös myrkyllisiä kukintoja. Ilmoitetuissa leväkukinnoissa levämäärät ovat olleet suurimmassa osassa kohtalaisen vähäisiä.

Levähaittahavainnoissa on ollut myös ilmoituksia männyn ja kuusen siitepölystä alkukesän aikana, joissa tuuli on kuljettanut siitepölylauttoja ympäri järviä. Siitepölystä ei ole terveydellistä haittaa ja se painuu ajan kuluessa vesistöjen pohjaan. Paksut lautat voivat haista pahalle mädäntyessään.

Sinilevän tunnistaminen

Pääsääntöisesti sini- ja viherlevän erottaa toisistaan seuraavasti. Viherlevä on lähes aina kiinnittyneenä kasveihin, rantakiviin tai laiturirakennelmiin.

Sinilevä on yleensä hiutalemaisesti vapaana kelluvaa ja lauttaantuu tuulella rannoille. Kuivuessaan rannalla se muodostaa turkoosin sinisen vyön. Tätä voi myös kokeilla kastelemalla höyläämätöntä laudanpätkää levävedessä. Myös tässä tapauksessa kuivuessaan levä vaihtaa väriä turkoosin siniseksi. Sinilevät voivat olla hermo- tai maksatoksisia ja sama laji voi olla toisessa kukinnassa myrkyllinen ja toisessa taas myrkytön. Levän myrkyllisyyttä ei voi erottaa silmämääräisesti.

Järviveden leväisyyden voi tarkastaa ottamalla sitä kirkkaaseen lasipurkkiin. Jos vedessä on selvästi näkyvissä vihreitä levähippuja, tulee sen käyttöä eritoten löylyvedeksi välttää. Sinileväkukinnan aikana järvivettä ei tulisi käyttää myöskään kasvimaan kasteluvetenä. Samoin lasten ja lemmikkieläinten uimista levävedessä tulisi välttää. Leväisessä vedessä uimisen jälkeen tulisi käydä suihkussa. Levämyrkyt aiheuttavat päänsärkyä, huimausta, nuhaa, kuumetta ja pahoinvointia.

Erilaisia sinileviä on kaikissa vesistöissämme, mutta niiden säännölliset ja runsaat massaesiintymät keskittyvät reheviin ja mataliin vesistöihin. Sinilevät pystyvät muodostamaan massaesiintymiä eli kukintoja myös laadultaan hyvissä vesistöissä, koska ne voivat ottaa tarvitsemansa typen ilmasta erilaissolujen avulla. Tällöin esimerkiksi rankkasateen jälkeen vesistöön huuhtoutunut fosforisykäys riittää laukaisemaan kukinnan. Mikäli säätyyppi vaihtuu poutaiseksi ja jatkuu pidempään tuulettomana, leväkukintoja esiintynee tulevina viikkoina useassa Kainuun järvessä.

Suopursuruostesienilautat yleistyvät vesistöissä loppukesällä

Loppukesästä voi esiintyä runsaastikin kuusen suopursuruosteen sieni-itiöiden muodostamia lauttoja ympäri Kainuuta vesistöissä. Ruostesieni-itiölautat ovat väriltään oranssinruskeita ja ne eivät ole myrkyllisiä. Ne painuivat pohjaan muutaman viikon jälkeen ilmestymisestään. Ruostesieni talvehtii suopursulla.

Havaintojen ilmoittaminen

Kansalaiset voivat tallentaa omia levähavaintojaan Järvi-meriwikiin. Sivustolla voi muun muassa perustaa oman havaintopaikan ja seurata viranomaisten ja kansalaisten yhteistyöllä tuottamaa tietoa yli hehtaarin kokoisista järvistä ja rannikon merialueista. Järvi-meriwiki -verkkopalvelua ylläpitää Suomen ymäristökeskus.