Erityisesti yli 60-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkehakemusten määrä on lähtenyt nousuun. Elon datan osalta nousu koskee ennen kaikkea kuljetuksen, rakentamisen, teollisuuden ja kaupan aloja.

– Ihmiset elävät entistä pidempään, joten on luonnollista, että myös työtä tehdään vanhemmaksi. On kuitenkin varmistettava, että ihmiset jaksavat. Tarvitaan pitkäaikaista tukea ihmisten työkyvylle sekä tarpeen mukaan työn muokkausta, erilaisia joustoja tai muita työkykyä tukevia täsmätoimia, jotta työura ei katkea yhteen kremppaan, sanoo Elon työkykyjohtaja Kati Korhonen-Yrjänheikki.

Toinen iso ilmiö on mielenterveysoireilu. Vakavat mielenterveyden sairaudet eivät ole määrällisesti lisääntyneet, mutta työkyvyttömyyseläkkeitä haetaan entistä enemmän lievempien mielenterveyden haasteiden vuoksi. Erityisesti alle 34-vuotiaiden osuus mielenterveysperusteisista työkyvyttömyyseläkkeistä on kasvussa. Vuoden 2023 ensimmäisellä puoliskolla 38 prosenttia uusien mielenterveysperusteisten työkyvyttömyyseläkkeiden hakijoista oli alle 34-vuotiaita. Vuonna 2022 vastaava osuus oli 35 prosenttia.

– Meillä näkyy ilmiö, että työkyvyttömyyseläkettä haetaan, kun muuta apua ei ole saatavilla. Pitkittyneet hoitojonot terveydenhuollossa pahentavat tilannetta, mutta isoin ongelma on se, miksi ylipäänsä mielen hyvinvoinnin sukeltamisen kierteeseen on ajauduttu. Tärkeää olisi saada ajoissa matalan kynnyksen tukea, ja kaikkein parasta on työkyvyn vahvistaminen jo ennen kuin ongelmia ilmenee, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.

Liikkumattomuus ja lihavuus ovat yhteydessä mielenterveysoireiluun

Julkisuudessa on puhuttu ylipainon ja liikkumattomuuden vaikutuksista ihmisten työkyyn. Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että ylipaino maksaa vuosittain 5 miljardia euroa suomalaiselle yhteiskunnalle. Ylipaino ja liikkumattomuus näkyvät myös työkykyhaasteiden taustalla. Lihavuus heikentää itsekoettua fyysistä työkykyä ja lisää sairauspoissaoloja. Näin kertoo FinTerveys-väestöotokseen perustuva tutkimus (Vesikansa ym, 2020).

– Merkillepantavaa on lihavuuden vahva yhteys heikentyneeseen elämänlaatuun ja psyykkiseen työkykyyn. Lihavuus ja mielenterveysoireilu kulkevat myös rinnakkain. Meidän tulisi ottaa lihavuus entistä vakavammin ja ymmärtää, ettei kyse ole ihmisen omasta valinnasta, vaan perinnölliset, hormonaaliset ja psykososiaaliset tekijät vaikuttavat ylipainon taustalla. Keho myös pitää painosta, kun sitä on kertynyt, sanoo Korhonen-Yrjänheikki.

Hänen mukaansa on myös mahdollista, että työelämän tuottavuusvaatimusten kasvu on vaikeuttanut painonhallintaa. Ratkaisuna niin painonhallintaan kuin myös mielenterveysoireiluun ei voi liiaksi korostaa liikkumisen merkitystä. Liikunnan myönteisiä vaikutuksia tulisi painottaa entistä enemmän.

– Ongelmien ennaltaehkäisy ja työkykyyn satsaaminen on koko ajan tärkeämpää. Työpaikoilla voidaan tukea mielenterveyttä sekä kannustaa hyviin valintoihin liikkumisen ja painonhallinnan suhteen. Koko yhteiskunnassa tarvitaan toimia liikkumisen eteen, eikä työpaikkojen roolia tässä pidä väheksyä. Perinteisten painonhallintaryhmien lisäksi yhteisöllinen liikkuminen ja muut työpaikan toimet yhteistyössä työterveyden kanssa terveellisten elämäntapojen tukemisessa voivat olla olennaisia suunnannäyttäjiä yksittäisten ihmisten kohdalla, toteaa Korhonen-Yrjänheikki.