Kiusaamisen vaikutukset ulottuvat koko yhteiskuntaamme. Kouluväkivalta voi aiheuttaa päihde- ja mielenterveysongelmia, traumatisoitumista, sekä vaikeuksia muodostaa ihmissuhteita ja kiinnittyä työelämään. Kiusattu saattaa havahtua vasta aikuisena siihen, että hänen ongelmiensa osasyynä on lapsuusajan koulukiusaaminen.

Kiusaamisen luonne on muuttunut yhä painostavammaksi. Sosiaalinen media mahdollistaa kiusaamisen ajasta ja paikasta riippumatta, ja kiusattu joutuu elämään jatkuvassa paineessa ja pelossa.

 

Lainsäädäntöön tarvitaan muutoksia

Kiusaaminen sisältää monenlaisia tekoja, kuten eristämistä, syrjimistä, nimittelyä ja eriasteisia fyysisiä tekoja. Ne voivat täyttää jonkin rikoksen, esimerkiksi kunnianloukkauksen, vahingonteon tai pahoinpitelyn tunnusmerkistön.

Suurin osa koulukiusaamisesta tapahtuu alakoulussa ja yläkoulun alkuvaiheessa, jolloin tekijät ovat alle 15-vuotiaita. Näissä tapauksissa asia ei etene syyttäjälle. Vaikka rikosoikeudellisia seuraamuksia ei tule, ei rikosilmoituksen tekeminen silti ole turhaa. ”Se johtaa siihen, että poliisi tulee selvittämään asiaa ja myös lastensuojelu tulee mukaan”, julkisoikeuden professori Niina Mäntylä sanoo.

Vastuu lasten turvallisuudesta huolehtimisesta koulussa on viranomaisilla. Koululla on puuttumiskeinoja, mutta laki ei niiden osalta ole riittävän tarkka, sillä se ei määrittele ojentamiskeinojen ja kurinpitorangaistusten käytölle asteittaista etenemistä. Mäntylän mielestä asian vieminen lakiin olisi selkeä viesti siitä, että puuttumisessa pitää edetä systemaattisesti ja seurata kunkin puuttumiskeinon vaikutusta. Perusopetuslakiin tehtiin muutoksia viimeksi keväällä 2022, mutta vieläkään lainsäädäntö ei ole asianmukainen.

 

Mitä aikuiset edellä, sitä lapset perässä

Kirjaan haastatellut asiantuntijat huomauttavat, että Suomessa on tutkitusti paljon myös työpaikkakiusaamista. He uskovat kiusaamisen olevan laajempi yhteiskunnallinen ongelma.

”Se, minkälaiset ihmistyypit julkisuudessa nostetaan jalustalle ja miten ylistävästi aikuiset heistä puhuvat, paljastaa, minkälaisia ihmisiä yleisesti pidetään hyvinä, arvostettavina ja pärjäävinä. Toisaalta se, keitä aikuiset julkisesti mollaavat ja keiden ominaisuuksille he pahantahtoisesti naureskelevat, viestii siitä, millaiset ihmiset eivät ansaitse hyväksyntää.” 

”Ei ole samantekevää, mihin sävyyn kanssaihmisistä puhutaan. Aikuisten välinen nokittelu, nimittely ja epäasiallinen puhe julkisuudessa hämärtävät sallitun ja kielletyn kohtelun rajoja. Julkisuudessa esiintyvien puhetavat heijastelevat myös koululaisten maailmaan.”

Kirja muistuttaa, että kiusaamisen kitkeminen on yhteinen asiamme. Kaikkiin kiusaamistekoihin pitää puuttua. Lisäksi tarvitsemme avoimen, suvaitsevaisen ja erilaisuutta sallivan ilmapiirin niin koulumaailmaan kuin koko yhteiskuntaankin.

Kirjaan haastatellut, nyt jo aikuiset koulukiusaamisen uhrit rohkaisevat muita kiusattuja puhumaan, etsimään apua ja vertaistukea. Raskaiden kokemusten jälkeenkin on mahdollista rakentaa hyvä elämä.

 

Kirja nyt kirjakaupoissa, sekä e- ja äänikirjapalveluissa. Äänikirjan lukee Johanna Kokko.

 

Elina Välimäki (FM) on erikoistunut seuraamaan rikos- ja oikeusaiheita ja erityisesti rikoksia kokeneiden asemaa. Vapaana toimittajana ja tietokirjailijana hän haluaa antaa äänen niille, jotka yhteiskunnassamme muuten usein ohitetaan. Hän on viehättynyt ihmisen kyvystä toipua, muuttua ja auttaa muita. Häneltä on aiemmin ilmestynyt tietokirja Ei unohdu koskaan – henkirikoksen jäljet (PS-kustannus, 2017).