Sateet palauttivat Hämeen järvien vedenkorkeudet tyypilliselle tasolle

Kokemäenjoen vesistöalueen järvissä vedenkorkeudet ovat pääasiassa keskimääräisellä korkeudella vuodenaikaan nähden. Lähellä ajankohdan keskiarvotasoa ovat Kanta-Hämeen suurimman järven Vanajaveden (vesi.fi) lisäksi muun muassa Iso-Roine (vesi.fi), Pääjärvi (vesi.fi) sekä Tammelan Pyhäjärvi (vesi.fi) ja Liesjärvi (vesi.fi). Tervajoen valuma-alueella sijaitsevissa Alasjärvessä (vesi.fi) ja Loppijärvessä (vesi.fi) vedenkorkeudet ovat yhä kuivan alkukesän jäljiltä noin 10 senttimetriä ajankohtaan nähden tavanomaista alempana.

Kymijoen vesistöalueen järvet ovat ajankohdan tavanomaisissa lukemissa tai hieman korkeammalla. Päijänteellä (vesi.fi), Vesijärvessä (vesi.fi) ja Ruotsalaisessa (vesi.fi) viimeaikaiset sateet ovat nostaneet vedenpinnat 5–10 senttimetriä ajankohdan keskiarvotasoa korkeammalle.

Sateiden ennustetaan jatkuvan kohtalaisina, joten järvien vedenkorkeuksien voi odottaa pysyvän vakaina lähiviikkoina. Sateita saattaa kuitenkin sattua enemmän tai vähemmän jollekin tietylle valuma-alueelle, jolloin yksittäisten järvien korkeudet saattavat nousta tai laskea muista poiketen. Tiistaille ennustettujen ukkosten yhteydessä voi esiintyä hetkellisesti rankkaa sadetta ja taajamatulvat ovat mahdollisia.

Pohjavedenpinnat ovat laskeneet koko kesän

Hämeessä pohjavedenpinnat ovat olleet laskussa keväästä lähtien. Esimerkiksi Lammin Tullinkankaan (vesi.fi) pohjaveden seuranta-asemalla pohjavedenpinnat ovat laskeneet toukokuusta lähtien noin 60 senttimetriä. Lopen ja Tammelan rajalla sijaitsevalla Pernunnummen seuranta-asemalla laskua on ollut hieman yli 20 senttimetriä. Pohjavedenpinnat ovat tällä hetkellä Hämeessä noin 10–20 senttimetriä ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Pohjavedenpinnat olivat lopputalvesta vielä hieman alempana kuin tällä hetkellä. Kevään runsaat lumien sulamisvedet nostivat pohjavedenpinnat keskimäärisen tason yläpuolelle, josta pinnat ovat laskeneet näihin päiviin saakka.

Viimeaikaiset sateet eivät ole vielä kääntäneet pohjavedenpintoja nousuun. Sateet ovat imeytyneet kuivaan maaperään, eikä vesi ole vielä päässyt vajoamaan pohjavesikerrokseen saakka. Pienissä pohjavesiesiintymissä sateiden vaikutus voi kuitenkin jo näkyä, sillä ne reagoivat sateisiin nopeammin kuin suuremmat pohjavesiesiintymät.

Ajankohtaista vesitilannetta voi seurata alla olevien linkkien kautta.

• vesitilanne (vesi.fi) 
• karttapalvelu (vesi.fi) 
• vedenkorkeus (ymparisto.fi)