Sijoitusrahastoihin 167 miljoonaa euroa uutta pääomaa – erityisesti lyhyen koron rahastot vetivät varoja
8.8.2023 15:29:31 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 119 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 28 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa uusia pääomia ja yhdistelmärahastoihin 21 miljoonaa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 43 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
|
Osakerahastot |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Yhdistelmärahastot |
21 |
204 |
30 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
28 |
793 |
29 063 |
|
Lyhyen koron rahastot |
119 |
1 360 |
15 673 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-43 |
-63 |
11 061 |
|
YHTEENSÄ |
167 |
2 057 |
143 617 |
Heinäkuussa globaalien pääosakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat edelleen isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivista virettä markkinoille toivat myös maan odotuksia paremmat talousluvut. Euroopassa keskeiset ostopäällikköindeksit sen sijaan laskivat ja euroalueen pohjainflaatio kiihtyi. Suomessa Helsingin pörssin pääosakeindeksin alamäki jatkui. Saksan heikot talousluvut heijastuivat suomalaisten vientiyhtiöiden ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksiin. Lisäksi Helsingin pörssin metsäteollisuusyritysten tuloksia painoivat sellun maailmanmarkkinahinnan alamäki ja halvan kuitupuun tuonnin loppuminen Venäjältä.
Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit nostivat heinäkuussa ohjauskorkojaan nopean pohjainflaation selättämiseksi. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui. Korkosijoittajalle korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Lisäksi pitkät korot laskivat, ja euroalueella myös 12 kuukauden euriborkorko laski huipputasoltaan, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti.
”Heinäkuussa erityisesti globaalisti ja Suomeen sijoittavat osakerahastot lisäsivät pääomiaan. Sijoittajat katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki on tehnyt useiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia ja rahastojen avulla hajauttivat sijoituksiaan. Sijoituksia hajautettiin myös korkomarkkinoille. Euroalueella 12 kuukauden euriborin kääntyminen laskuun oli merkittävä käänne”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 64 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa Japaniin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 42 miljoonaa euroa.Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,31). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
24 |
100 |
5 649 |
-6 % |
|
Pohjoismaat |
1 |
-340 |
6 716 |
-10 % |
|
Eurooppa |
6 |
-296 |
5 564 |
6 % |
|
Pohjois-Amerikka |
7 |
-60 |
8 093 |
3 % |
|
Japani |
-26 |
-136 |
422 |
2 % |
|
Tyynenmeren alue |
15 |
98 |
1 051 |
-2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-16 |
29 |
4 740 |
1 % |
|
Maailma |
40 |
434 |
23 425 |
2 % |
|
Toimialarahastot |
-6 |
-67 |
1 502 |
-5 % |
|
YHTEENSÄ |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 56 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 3,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,61).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
38 |
504 |
5 636 |
-7,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-18 |
422 |
9 592 |
-2,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
18 |
112 |
3 619 |
3,7 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-5 |
185 |
-7,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-16 |
-163 |
5 841 |
-5,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
1 |
-34 |
1 441 |
-1,8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
6 |
-43 |
2 748 |
1,5 % |
|
YHTEENSÄ |
28 |
793 |
29 063 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2023
Markkinakatsaus, heinäkuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme