Sijoitusrahastoihin 167 miljoonaa euroa uutta pääomaa – erityisesti lyhyen koron rahastot vetivät varoja
8.8.2023 15:29:31 EEST | Finanssiala ry | Tiedote

Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 119 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 28 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa uusia pääomia ja yhdistelmärahastoihin 21 miljoonaa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 43 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
|
Osakerahastot |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Yhdistelmärahastot |
21 |
204 |
30 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
28 |
793 |
29 063 |
|
Lyhyen koron rahastot |
119 |
1 360 |
15 673 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-43 |
-63 |
11 061 |
|
YHTEENSÄ |
167 |
2 057 |
143 617 |
Heinäkuussa globaalien pääosakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat edelleen isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivista virettä markkinoille toivat myös maan odotuksia paremmat talousluvut. Euroopassa keskeiset ostopäällikköindeksit sen sijaan laskivat ja euroalueen pohjainflaatio kiihtyi. Suomessa Helsingin pörssin pääosakeindeksin alamäki jatkui. Saksan heikot talousluvut heijastuivat suomalaisten vientiyhtiöiden ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksiin. Lisäksi Helsingin pörssin metsäteollisuusyritysten tuloksia painoivat sellun maailmanmarkkinahinnan alamäki ja halvan kuitupuun tuonnin loppuminen Venäjältä.
Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit nostivat heinäkuussa ohjauskorkojaan nopean pohjainflaation selättämiseksi. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui. Korkosijoittajalle korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Lisäksi pitkät korot laskivat, ja euroalueella myös 12 kuukauden euriborkorko laski huipputasoltaan, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti.
”Heinäkuussa erityisesti globaalisti ja Suomeen sijoittavat osakerahastot lisäsivät pääomiaan. Sijoittajat katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki on tehnyt useiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia ja rahastojen avulla hajauttivat sijoituksiaan. Sijoituksia hajautettiin myös korkomarkkinoille. Euroalueella 12 kuukauden euriborin kääntyminen laskuun oli merkittävä käänne”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 64 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa Japaniin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 42 miljoonaa euroa.Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,31). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
24 |
100 |
5 649 |
-6 % |
|
Pohjoismaat |
1 |
-340 |
6 716 |
-10 % |
|
Eurooppa |
6 |
-296 |
5 564 |
6 % |
|
Pohjois-Amerikka |
7 |
-60 |
8 093 |
3 % |
|
Japani |
-26 |
-136 |
422 |
2 % |
|
Tyynenmeren alue |
15 |
98 |
1 051 |
-2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-16 |
29 |
4 740 |
1 % |
|
Maailma |
40 |
434 |
23 425 |
2 % |
|
Toimialarahastot |
-6 |
-67 |
1 502 |
-5 % |
|
YHTEENSÄ |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 56 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 3,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,61).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
38 |
504 |
5 636 |
-7,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-18 |
422 |
9 592 |
-2,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
18 |
112 |
3 619 |
3,7 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-5 |
185 |
-7,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-16 |
-163 |
5 841 |
-5,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
1 |
-34 |
1 441 |
-1,8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
6 |
-43 |
2 748 |
1,5 % |
|
YHTEENSÄ |
28 |
793 |
29 063 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2023
Markkinakatsaus, heinäkuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Vastasyntyneiden ensisijoitus on toteutettava tulevalla hallituskaudella – vaurastumisen polulle jo vauvana19.8.2026 10:53:49 EEST | Tiedote
Vastasyntyneiden ensisijoituksen toteuttaminen on otettava seuraavan hallituksen ohjelmaan. Toteutusta varten on perustettava työryhmä, johon sidosryhmät kutsutaan mukaan. Ensisijoitukseen on pystyttävä sisällyttämään erilaisia sijoituskohteita ja -tuotteita, kuten sijoitus- ja vaihtoehtorahastot, listatut arvopaperit sekä sijoitusvakuutukset.
Tekoälyhuuma osoitti heinäkuussa rauhoittumisen merkkejä – osakerahastot vetivät silti uusia sijoituksia11.8.2026 06:30:00 EEST | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin heinäkuussa uutta pääomaa yhteensä vajaa 800 miljoonaa euroa. Rahastopääoman määrä kasvoi hieman vähemmän markkinakehityksen vuoksi. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo oli kuukauden lopussa lähes 222 miljardia euroa.
Hallituksen YEL-esitys monimutkaistaa järjestelmää ja heikentää julkista taloutta6.8.2026 11:09:23 EEST | Tiedote
Luonnos hallituksen ehdotukseksi YELin uudistamiseksi on Finanssiala ry:n (FA) mielestä tavoitteiltaan oikeansuuntainen mutta heikentää julkista taloutta. Yrittäjän todellisten ansiotulojen käyttö työtulon laskennassa on askel oikeaan suuntaan, mutta ehdotus monimutkaistaa järjestelmää. On tärkeä muistaa, että YEL ei liity pelkkään vanhuuseläkkeeseen vaan se turvaa yrittäjän toimeentuloa eri elämäntilanteissa.
Finanssialan Ahosniemi: EU-komissiokin tunnistaa vahvojen ja vakavaraisten pankkien roolin talouskasvun tukijana sekä tarpeen järkevöittää sääntelyä17.7.2026 17:22:36 EEST | Tiedote
Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä, että EU-komissio tunnistaa pankit oleellisena osana talouskasvun vauhdittamista. EU-komissio on julkaissut 17.7.2026 pankkien kilpailukykyraportin, joka kuvaa pankkisektorin kilpailukyvyn haasteita ja niiden taustatekijöitä. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva pankkisektorin kilpailukyvystä ja sääntelyn muutostarpeista.
Suomalaiset satsaavat turvalliseen maksamiseen, kertoo tuore kysely – mutta tulisiko virtuaalisella kirpputorilla tarvita pankkitunnuksia?13.7.2026 07:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaiset huolehtivat maksamisen turvallisuudesta yleisesti ottaen hyvin, kertoo tuore valtakunnallisesti edustava kysely. 82 prosenttia välttää pankkitunnuksilla kirjautumista linkkien kautta ja pitää tunnukset sekä salasanat omana tietonaan. Joidenkin turvakeinojen kohdalla luku voisi silti olla korkeampikin. Esimerkiksi vain 48 prosenttia kertoo, ettei siirry verkkopankkiin tai muihin palveluihin hakukoneen kautta. Pankkitunnuksia ei kannata käyttää yleisavaimena kaikkiin palveluihin. Ne olisi hyvä varata pankkiasiointiin ja käyttää muussa tunnistautumisessa muita vaihtoehtoja, kuten mobiilivarmennetta. FA:n Norstatil Oy:lta tilaama kysely tehtiin 1.–10.4.2026 välisenä aikana. Tutkimukseen hyväksyttiin 2563 iältään 15–79-vuotiasta vastaajaa. Lisäksi haastateltiin 155 iältään 12–14-vuotiasta lasta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

