Sijoitusrahastoihin 167 miljoonaa euroa uutta pääomaa – erityisesti lyhyen koron rahastot vetivät varoja
Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 119 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 28 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa uusia pääomia ja yhdistelmärahastoihin 21 miljoonaa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 43 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
|
Osakerahastot |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Yhdistelmärahastot |
21 |
204 |
30 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
28 |
793 |
29 063 |
|
Lyhyen koron rahastot |
119 |
1 360 |
15 673 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-43 |
-63 |
11 061 |
|
YHTEENSÄ |
167 |
2 057 |
143 617 |
Heinäkuussa globaalien pääosakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat edelleen isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivista virettä markkinoille toivat myös maan odotuksia paremmat talousluvut. Euroopassa keskeiset ostopäällikköindeksit sen sijaan laskivat ja euroalueen pohjainflaatio kiihtyi. Suomessa Helsingin pörssin pääosakeindeksin alamäki jatkui. Saksan heikot talousluvut heijastuivat suomalaisten vientiyhtiöiden ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksiin. Lisäksi Helsingin pörssin metsäteollisuusyritysten tuloksia painoivat sellun maailmanmarkkinahinnan alamäki ja halvan kuitupuun tuonnin loppuminen Venäjältä.
Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit nostivat heinäkuussa ohjauskorkojaan nopean pohjainflaation selättämiseksi. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui. Korkosijoittajalle korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Lisäksi pitkät korot laskivat, ja euroalueella myös 12 kuukauden euriborkorko laski huipputasoltaan, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti.
”Heinäkuussa erityisesti globaalisti ja Suomeen sijoittavat osakerahastot lisäsivät pääomiaan. Sijoittajat katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki on tehnyt useiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia ja rahastojen avulla hajauttivat sijoituksiaan. Sijoituksia hajautettiin myös korkomarkkinoille. Euroalueella 12 kuukauden euriborin kääntyminen laskuun oli merkittävä käänne”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 64 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa Japaniin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 42 miljoonaa euroa.Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,31). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
24 |
100 |
5 649 |
-6 % |
|
Pohjoismaat |
1 |
-340 |
6 716 |
-10 % |
|
Eurooppa |
6 |
-296 |
5 564 |
6 % |
|
Pohjois-Amerikka |
7 |
-60 |
8 093 |
3 % |
|
Japani |
-26 |
-136 |
422 |
2 % |
|
Tyynenmeren alue |
15 |
98 |
1 051 |
-2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-16 |
29 |
4 740 |
1 % |
|
Maailma |
40 |
434 |
23 425 |
2 % |
|
Toimialarahastot |
-6 |
-67 |
1 502 |
-5 % |
|
YHTEENSÄ |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 56 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 3,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,61).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
38 |
504 |
5 636 |
-7,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-18 |
422 |
9 592 |
-2,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
18 |
112 |
3 619 |
3,7 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-5 |
185 |
-7,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-16 |
-163 |
5 841 |
-5,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
1 |
-34 |
1 441 |
-1,8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
6 |
-43 |
2 748 |
1,5 % |
|
YHTEENSÄ |
28 |
793 |
29 063 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2023
Markkinakatsaus, heinäkuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Epämääräisiä sanamuotoja ja puutteellista tietosuojaa – perustuslakivaliokunta vaatii laajaa jatkovalmistelua esitykselle Verohallinnon tiedonsaantioikeuksien laajennukseksi20.11.2025 15:16:55 EET | Tiedote
Perustuslakivaliokunta kritisoi kovin sanakääntein Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia laajentavaa hallituksen esitystä vertailutietotarkastuksista. Valiokunnan mukaan muun muassa henkilötietojen suojaaminen on esityksessä hyvin puutteellista. Perustuslakivaliokunta nostaa esiin myös liian väljän tulkinnan sallivat sanamuodot sekä puutteet kansalaisten oikeuksissa tarkistaa itseensä kohdistunut tietopyyntö. Finanssiala ry on kritisoinut esitystä sekä perustuslain takaaman yksityisyyden suojan että tietosuojan vastaisena. Tietosuojavaltuutettu on arvioinut, että esityksen mahdollistama data saattaisi helposti sisältää suuria määriä arkaluonteisiakin henkilötietoja myös niistä kansalaisista, joiden ei epäillä syyllistyneen väärinkäytöksiin.
FA:n Mella ehdottaa, että Finanssivalvonta huolehtisi vakauden lisäksi kasvusta19.11.2025 11:36:07 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n (FA) puheenjohtaja Sara Mella haluaa, että kilpailukyky- ja kasvutavoitteet sisällytetään Finanssivalvonnan (Fiva) ja EU-valvojien mandaattiin. Myös valvojien tulisi toiminnassaan huomioida kotimaisen ja eurooppalaisen talouskasvun ja kilpailukyvyn edellytykset. Kilpailukyvyn huomioiminen ei tarkoita sääntelyn keventämistä, vaan sen varmistamista, että sääntely edistää kasvua ja investointeja yhtä johdonmukaisesti kuin se turvaa vakautta ja kuluttajansuojaa. Finanssivalvonta pystyisi vaikuttamaan Suomen kilpailukykyyn esimerkiksi liiallisten ja kuormittavien velvoitteiden välttämisellä ja makrovakausvälineiden käytöllä.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä - Suomi ikääntyy, väki vähenee - Kuka maksaa ja miten 2.12.202517.11.2025 09:09:15 EET | Tiedote
Suomalaisten elinikä pitenee, väestö ikääntyy ja hoivan tarve kasvaa. Samaan aikaan valtio velkaantuu yhä nopeammin. Miten turvaamme laadukkaan ja inhimillisen vanhuuden, kun julkinen talous on tiukemmalla?
Verottaja ei ehkä halua kansalaisten makuuhuoneisiin, mutta lakiehdotus mahdollistaisi senkin17.11.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen esitys vertailutietotarkastuksista on puutteellinen. Vaikka esitystä ei olisikaan tarkoitettu laajentamaan Verohallinnon tiedonsaantioikeuksia, esitys on niin epämääräisesti muotoiltu, että se mahdollistaa sekä perusoikeuksia että tietosuojasääntelyä rikkovat tietopyynnöt. Näin kirjoittaa Finanssiala ry:n juristi Tuulia Karvinen kolumnissaan.
FA penää digijäteiltä vastuuta: Huijauksia ei saada kuriin, jos somealustat tienaavat miljardeja petosmainoksista – Fiva samoilla linjoilla15.11.2025 06:00:00 EET | Tiedote
Pankit torjuvat digihuijauksia parhaansa mukaan, mutta kaikki toimijat, erityisesti digialustat, tarvitaan mukaan. Sosiaalisen median alustat, hakukoneet ja Internetin kauppapaikat ovat keskeisiä väyliä huijausten toteuttamisessa – uutistoimisto Reutersin mukaan esimerkiksi Meta sai huijausmainoksista jopa 16 miljardin dollarin tulot vuonna 2024. Myös Finanssivalvonta ehdottaa EU-komissiolle lähettämässään kirjeessä, että sosiaalisen median alustat ja hakukoneet velvoitetaan estämään huijaussivustoille johtavien mainosten ja linkkien levittäminen palveluissaan. Vuonna 2024 suomalaisilta huijattiin yli 107 miljoonan euron edestä rahaa. Pankit onnistuivat pysäyttämään ja palauttamaan 44 miljoonaa euroa. Palautettujen varojen määrä kasvoi edellisvuodesta 35 prosentilla. Verkkorikolliset veivät silti lähes 63 miljoonaa euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme