Sijoitusrahastoihin 167 miljoonaa euroa uutta pääomaa – erityisesti lyhyen koron rahastot vetivät varoja

Heinäkuussa uusia pääomia sijoitettiin lyhyen koron rahastoihin yhteensä 119 miljoonaa euroa ja pitkän koron rahastoihin yhteensä 28 miljoonaa euroa. Osakerahastoihin sijoitettiin yhteensä 44 miljoonaa euroa uusia pääomia ja yhdistelmärahastoihin 21 miljoonaa. Vaihtoehtoisista rahastoista lunastettiin yhteensä 43 miljoonaa euroa.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
|
Osakerahastot |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Yhdistelmärahastot |
21 |
204 |
30 659 |
|
Pitkän koron rahastot |
28 |
793 |
29 063 |
|
Lyhyen koron rahastot |
119 |
1 360 |
15 673 |
|
Vaihtoehtoiset rahastot |
-43 |
-63 |
11 061 |
|
YHTEENSÄ |
167 |
2 057 |
143 617 |
Heinäkuussa globaalien pääosakeindeksien kehitys hajaantui. Yhdysvalloissa osakeindeksit nousivat edelleen isot teknologiayhtiöt edellä. Positiivista virettä markkinoille toivat myös maan odotuksia paremmat talousluvut. Euroopassa keskeiset ostopäällikköindeksit sen sijaan laskivat ja euroalueen pohjainflaatio kiihtyi. Suomessa Helsingin pörssin pääosakeindeksin alamäki jatkui. Saksan heikot talousluvut heijastuivat suomalaisten vientiyhtiöiden ensimmäisen vuosipuoliskon tuloksiin. Lisäksi Helsingin pörssin metsäteollisuusyritysten tuloksia painoivat sellun maailmanmarkkinahinnan alamäki ja halvan kuitupuun tuonnin loppuminen Venäjältä.
Euroopan ja Yhdysvaltain keskuspankit nostivat heinäkuussa ohjauskorkojaan nopean pohjainflaation selättämiseksi. Keskustelu rahapolitiikan kiristämisen tarpeellisuudesta jatkui. Korkosijoittajalle korkeat korkotasot tarjosivat jo itsessään hyviä tuottoja. Lisäksi pitkät korot laskivat, ja euroalueella myös 12 kuukauden euriborkorko laski huipputasoltaan, mikä vaikutti korkorahastojen arvostuksiin positiivisesti.
”Heinäkuussa erityisesti globaalisti ja Suomeen sijoittavat osakerahastot lisäsivät pääomiaan. Sijoittajat katsoivat, että Helsingin pörssin pitkään jatkunut alamäki on tehnyt useiden osakkeiden hinnoista houkuttelevia ja rahastojen avulla hajauttivat sijoituksiaan. Sijoituksia hajautettiin myös korkomarkkinoille. Euroalueella 12 kuukauden euriborin kääntyminen laskuun oli merkittävä käänne”, analysoi johtava asiantuntija Mariia Somerla Finanssiala ry:stä (FA).
Osakerahastoissa pääomia sijoitettiin etenkin globaalisti ja Suomeen sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 64 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa Japaniin ja kehittyville markkinoille sijoittavista rahastoista yhteensä 42 miljoonaa euroa.Eurooppaan sijoittava rahastoluokka menestyi parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,31). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Suomi |
24 |
100 |
5 649 |
-6 % |
|
Pohjoismaat |
1 |
-340 |
6 716 |
-10 % |
|
Eurooppa |
6 |
-296 |
5 564 |
6 % |
|
Pohjois-Amerikka |
7 |
-60 |
8 093 |
3 % |
|
Japani |
-26 |
-136 |
422 |
2 % |
|
Tyynenmeren alue |
15 |
98 |
1 051 |
-2 % |
|
Kehittyvät markkinat |
-16 |
29 |
4 740 |
1 % |
|
Maailma |
40 |
434 |
23 425 |
2 % |
|
Toimialarahastot |
-6 |
-67 |
1 502 |
-5 % |
|
YHTEENSÄ |
44 |
-237 |
57 162 |
|
Pitkän koron rahastoissa uusia varoja sijoitettiin pääasiassa euroalueen valtioriskiin ja korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittaviin rahastoihin, yhteensä 56 miljoonaa euroa. Varoja lunastettiin pääasiassa euroalueen ja globaalisti luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittavista rahastoluokista, yhteensä 34 miljoonaa euroa. Parhaaseen vuosituottoon ylsivät euroalueen korkeariskisiin yrityslainoihin sijoittavat rahastot 3,7 prosentin keskimääräisellä tuotolla. Sama rahastoluokka menestyi myös parhaiten Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 0,61).
|
milj. EUR |
Nettomerkinnät heinäkuu 2023 |
Nettomerkinnät vuoden alusta |
Pääoma 31.07.2023 |
Tuotto |
|
Valtioriski EUR |
38 |
504 |
5 636 |
-7,4 % |
|
Luokitellut yrityslainat EUR |
-18 |
422 |
9 592 |
-2,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat EUR |
18 |
112 |
3 619 |
3,7 % |
|
Valtioriski maailma |
-2 |
-5 |
185 |
-7,2 % |
|
Luokitellut yrityslainat maailma |
-16 |
-163 |
5 841 |
-5,4 % |
|
Korkeariskiset yrityslainat maailma |
1 |
-34 |
1 441 |
-1,8 % |
|
Kehittyvät markkinat |
6 |
-43 |
2 748 |
1,5 % |
|
YHTEENSÄ |
28 |
793 |
29 063 |
|
Rahastoraportti, heinäkuu 2023
Markkinakatsaus, heinäkuu 2023
Tilastokeskuksen vuoden 2021 varallisuustutkimuksen mukaan noin 1,47 miljoonalla suomalaisella oli rahastosijoituksia.Sijoitusrahastovarallisuuden mediaani on 4 600 euroa.Suomeen on rekisteröity 19 rahastoyhtiötä. Kotimaisten sijoitusrahastojen lukumäärä oli yhteensä noin 550 kpl.
ESG-arvosana mittaa rahaston omistusten kykyä hallita ympäristöön, sosiaalisiin tekijöihin ja hyvään hallintotapaan liittyviä keski- ja pitkän aikavälin riskejä ja mahdollisuuksia. Rahastojen ESG-tekijöistä ei ole vielä yhtenäistä sääntelyä tai ohjeistusta. Siksi eri palveluntuottajien tarjoamat luvut voivat jonkin verran vaihdella rahastoittain, kohdeyhtiöittäin ja markkinoittain.
Suomen Sijoitustutkimus Oy:n FA:lle tuottama Rahastoraportti sisältää MSCI Inc:n analyysiin perustuvat rahastokohtaiset ESG-arvosanat ja ESG-kattavuuden. Ne kuvaavat sitä, miten rahaston sijoitukset huomioivat sosiaalisia, ympäristöllisiä sekä hallinnollisia tekijöitä. Luvut tarjoavat työkalun tarkastella vastuullisen sijoittamisen aspektia rahastoissa. ESG-arvosanojen asteikko on 0 - 10, jossa 10 on paras mahdollinen.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mariia SomerlaJohtava asiantuntija
Puh:+358 20 793 4292mariia.somerla@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiKuvat
Tietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Kysely: 70 prosenttia suomalaisista varautunut asuntolainan koron nousuun: ”Korkosuojan voi ajatella taloudelliselta riskiltä suojaavana vakuutuksena”29.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry:n teettämän kyselyn vastaajista 70 prosenttia on varautunut asuntolainansa koron mahdolliseen nousuun. Koron nousuun varautuneista vastaajista 41 prosenttia on varautunut säästöillä ja 22 prosenttia ottamalla lainaansa korkosuojan. Suomalaisten asuntolainat on yleensä sidottu vaihtuviin korkoihin, joten korkotason muutos näkyy helposti kansalaisten kukkarossa. Koron nousulta suojautumisen voi ajatella vakuutuksena, joka suojaa yllätyksiltä epävarmassa maailmassa.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 1519.12.2025 14:41:15 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme

