Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote elokuu 2023

Espoon väestö oli kesäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 309 490 asukasta

Ennakkotietojen mukaan Espoon väestö kasvoi tammi-kesäkuun aikana 4 220 asukkaalla, mikä on 710 asukasta enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuonna 2022. Suomen kunnista Espoo kasvoi suhteellisesti eniten (1,4 %). Absoluuttisesti eli asukaslukumäärältään kasvoi eniten Helsinki (5 427 asukasta, 0,8 %). Seuraavaksi eniten asukkaita saivat Vantaa (2 020 asukasta; 0.8 %) ja Tampere (1 890 asukasta; 0,8 %). Uusien asukkaiden osuus kasvoi suhteellisesti enemmän lähes kaikissa suurten kaupunkien ympäryskunnissa kuin suurissa kaupungeissa Espoota lukuun ottamatta. Koko maan väestö kasvoi prosentuaalisesti 0,3 %.

Syntyneitä oli tammi-kesäkuussa 690 henkeä enemmän kuin kuolleita. Ulkomailta Espooseen muutti 2 210 asukasta enemmän kuin Espoosta ulkomaille, ja kuntien välinen muutto oli Espoolle voitollinen 1 330 asukkaan verran. Vieraskielisiä asukkaita (Espoon väestörekisteri -tietokannan mukaan) oli vuoden 2023 kesäkuun lopussa 70 100, mikä on 22,6 prosenttia koko väestöstä ja heidän osuutensa tammi-kesäkuun väestönkasvusta oli noin 80 prosenttia.

Espoon väestöä lisäsi eniten nettosiirtolaisuus. Seuraavaksi eniten väestöä lisäsi kuntien välinen muutto. Vuoden 2023 väestönkasvuksi tulisi noin 8 430 asukasta tammi-kesäkuun tietojen perusteella.

Väestönmuutosten ennakkotiedot PowerBI-esityksenä

Laajempi neljännesvuosittainen katsaus väestönmuutoksista Eetvartti-julkaisussa

Ruotsinkielisten väheneminen Espoossa on pysähtynyt

Espoon ruotsinkielisten alueellinen ennuste 2022 – 2031 sekä eroennuste ovat valmistuneet. Eroennuste on koko väestön ennusteen ja ruotsinkielisten ennusteen laskettu erotus. Toisin sanoen se sisältää Espoon ei-ruotsinkielisen väestön, ja se tehdään lähinnä kaupungin toimialojen tuottamien palvelujen tarpeisin.

Viime vuosien alueellisissa ennusteissa sekä vuonna 2018 tehdyssä ruotsinkielisten pitkän ajan ennusteessa on näkynyt trendi, jossa Espoon ruotsikielisten määrä pikkuhiljaa vähenee. Suurimmillaan ruotsinkielisten määrä on ollut vuonna 2010, jolloin ruotsinkielisiä oli Espoossa 20 334 henkeä. Tästä määrä alkoi välillä laskien ja nousten lähteä vähenemään, ja päätyi pysyttelemään suunnilleen 20 000 vuosina 2017 - 2020. Vuonna 2021 se kuitenkin kääntyi kasvuun, joka jatkui vuonna 2022. Uusimmassa, alkuvuodesta 2023 valmistuneessa, pitkässä ennusteessa sekä ruotsinkielisten alueellisessa ennusteessa 2022 - 2031 näkyy uusi trendi, jossa ruotsinkielisten määrä on lähtenyt kasvuun: Ennusteaikana ruotsinkielisen väestön määrä on ensin lievässä kasvussa, ja pysyy sitten ennusteajalla melko tasaisena.

Lasten ja nuorten määrä on vuonna 2022 kasvanut ennustettua enemmän, ja vanhemmat ikäluokat ovat kasvaneet hieman ennusteessa ennakoitua vähemmän. Nykytilanne näkyy ennusteissa viiveellä johtuen ennustemenetelmästä, jossa käytetään viiden viimeisen vuoden toteutumaa parametreina. Vuonna 2022 on kasvanut myös 7 - 18-vuotiaiden määrä ennustetta enemmän, ennusteessa se kuitenkin jatkossa näyttäisi vähenevän. Näin ei välttämättä käy, koska 0 - 6 -vuotiaiden lasten määrä on tällä hetkellä lähtemässä kasvuun. Lasten lukumäärä näyttää ennusteajan lopulla jälleen hieman laskevan palaten nykytasolle. Näin käy kuitenkin vain, jos mikään ulkoinen tekijä ei vaikuta kehitykseen. Nykyistä kasvua näyttää tukeneen se, että kaksikielissä perheissä valitaan aiempaa useammin lapsen viralliseksi kieleksi suomen sijaan ruotsi.

Ennusteet löytyvät Helsingin seudun avoimista aluesarjoista osoitteesta: Aluesarjat -> Väestö -> Väestöennuste -> Osa-alueittain (Pääkaupunkiseutu) -> Espoon väestö äidinkielen mukaan 31.12.2000- sekä väestöennuste, jossa ennuste 2022 on suuralue- ja tilastoalue-tasoisena. Samasta tietokannasta valinnalla ”muu kuin ruotsi” saa haettua vastaavan eroennusteen.

Työttömyyden loiva kasvu jatkui kesäkuussa

Kesäkuun 2023 lopulla Espoossa oli työttömiä yhteensä 14 134 ja työttömien osuus työvoimasta oli 9,2 %. Koko maassa työttömien osuus työvoimasta oli 10,0 %. Alle 25-vuotiaita oli Espoossa työttömänä 1198 ja 50 vuotta täyttäneitä 4499. Naisia oli 48 % työttömistä. Pitkäaikaistyöttömiä (yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita) oli 5144 eli 36 % työttömistä. Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa oli 2227 avointa työpaikkaa.

Työttömyysluvut pienenivät huhtikuun 2021 ja maaliskuun 2023 välisellä ajanjaksolla, tosin viimeisinä kuukausina voimakkaasti hidastuen ja lopulta kuluvan vuoden maaliskuussa työttömyyden lasku taittui. Neljän vuoden takaiseen eli koronapandemiaa edeltävään tilanteeseen verrattuna työttömien osuus työvoimasta oli kesäkuussa vajaan prosenttiyksikön korkeampi ja työttömiä oli 2145 enemmän.

Vuodentakaiseen tilanteeseen verrattuna Espoossa oli kesäkuun 2023 lopulla työttömiä 3,9 % (528 henkeä) enemmän ja työttömien osuus työvoimasta oli 0,2 prosenttiyksikköä korkeampi. Koko maassa työttömiä oli 1,9 % enemmän kuin vuotta aiemmin. Alle 25-vuotiaita työttömiä oli Espoossa saman verran kuin vuotta aiemmin. Kaksi vuotta kasvussa ollut pitkäaikaistyöttömyys kääntyi viime vuoden maaliskuussa laskuun ja kuluvan vuoden kesäkuussa määrä oli 7,8 % (436 henkeä) pienempi kuin vuotta aiemmin. Avoimia työpaikkoja oli 25 % (739 työpaikkaa) vähemmän kuin vuotta aiemmin. Avointen työpaikkojen määrä kasvoi voimakkaasti vuoden 2021 alusta vuoden 2022 syksyyn asti. Määrä on vähentynyt vuodentakaiseen verrattuna viime vuoden marraskuusta lähtien.

Tuoreimmat työttömyystiedot PowerBI-esityksenä

Kuukausikatsaus Espoon työttömyydestä: Työttömyys kuukausittain
Laajempi katsaus työllisyydestä ja työttömyydestä neljännesvuosittain Eetvartti-julkaisussa

Ajankohtaista tietoa Helsingin seudun kehityksestä https://www.helsinginseudunsuunnat.fi/