Taloudellinen mielenrauha 2023: lainoista selviäminen huolettaa opiskelijoita merkittävästi aiempaa enemmän

Korkojen nousu ja yhä suuremmat opintolainat näyttävät lisänneen opiskelijoiden kokemusta taloudellisesta epävarmuudesta. Jo joka kuudes (17 %) opiskelija on huolissaan siitä, että ei selviä luotoistaan ja lainoistaan, käy ilmi Danske Bankin Taloudellinen mielenrauha 2023 -tutkimuksesta. Vielä vuosi sitten huoli kosketti joka kymmenettä opiskelijaa.

Viime vuosina opiskelijoiden toimeentulo on muuttunut velkapainotteisemmaksi, ja opintolainojen keskikoko on kasvanut. Korkeakoulusta valmistuneella lainaa voi olla jo esimerkiksi lähes 30 000 euroa. Jos opiskelija valmistuu määräajassa, maksaa Kela tästä summasta opintolainahyvityksenä 11 000 euroa.

”Opintolaina sinänsä on hyvä osa opintotukea. On kuitenkin tärkeää pohtia, miten kasvava opintolainamäärä vaikuttaa työelämään siirtyvän nuoren aikuisen mahdollisuuksiin tehdä fiksuja talouspäätöksiä, esimerkiksi ostaa ensiasunto tai rakentaa taloudellinen puskuri sijoittamalla”, toteaa Heli Pieninkeroinen, Danske Bankin päivittäispalveluista vastaava johtaja.

Pieninkeroinen muistuttaa, että myös opintolainaan on mahdollista hakea erilaisia muutoksia, kuten lyhennysvapaata tai maksuohjelman muutosta. Ne voivat mahdollistaa oman talouden puskurin rakentamisen tai lainan kuukausierän pienentämisen. Jos oma taloudellinen tilanne uhkaa kiristyä, omaan pankkiin kannattaa olla yhteydessä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

Vuonna 2022 opiskelijoita huolestutti aiempaa enemmän arjesta selviytyminen, mutta nyt huolet ovat palautuneet aiempien vuosien mukaisiksi. Opiskelijoiden kolme yleisintä taloudellista huolta ovat se, ettei voi elää haluamansa kaltaista elämää (46 %), ettei ole varaa odottamattomiin menoihin (40 %) ja ettei ole varaa ostaa päivittäisiä tarpeita (25 %).

Opiskelijoiden luottavaisuus omaan taloudelliseen tilanteeseen on kohentunut hieman, mutta samalla tulojen ja menojen yhteensovittamisen vaikeaksi kokevien määrä on kasvussa. Kahdessa vuodessa tulojen ja menojen yhteensovittamisen vaikeaksi kokevien opiskelijoiden osuus on noussut 30 prosentista 35 prosenttiin. Vähintään kuukausittain rahojensa riittävyydestä taas huolehtii lähes kaksi kolmasosaa (62 %) opiskelijoista, kun täyspäivätyössä käyvillä vastaava luku on 52 %.

”Nuorten taloustaitoja on vahvistettava entistä laajemmin keinoin niin kotona kuin kouluissa. Pitkäjänteinen oman talouden suunnittelu ja rakentaminen säästämällä ja sijoittamalla ovat taitoja, jotka auttavat turvaamaan omaa taloudellista mielenrauhaa. On myös tärkeää luoda kannustimia opintojen suorittamiseen suositusaikojen mukaisesti ja vahvistaa nuorten työllistymismahdollisuuksia, jotta opinnot ja velkaantuminen niiden kautta ei olisi kovinkaan pitkäaikaista”, Pieninkeroinen summaa.

Tietoa tutkimuksesta

Danske Bank on tehnyt Taloudellinen mielenrauha -tutkimuksia vuodesta 2018 asti. Tällä kertaa kyselytutkimukseen vastasi 3021 suomalaista ja kaikissa Pohjoismaissa vastaajia oli yhteensä 6043. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin 24.2.–10.3.2023. Kyselytutkimuksen toteutti YouGov Finland Danske Bankin toimeksiannosta.

Taloudellisen mielenrauhan tasoa seurataan vuosittain Pohjoismaissa Danske Bankin kehittämän indeksin avulla. Taloudellisen mielenrauhan indeksi on rakennettu kysymyksistä, jotka mittaavat ihmisten luottavaisuutta omaan taloudelliseen tilanteeseensa, talouteen liittyvien huolten määrää ja taloudellisen tilanteen tulevaisuudennäkymiä.