Itsenäisyys ja toimintakyky muovaavat suhdetta tekoälyyn

Tutkijat toteuttivat kaksi kyselytutkimusta ihmisen teknologiasuhteesta. Ensimmäiseen tutkimukseen vastasi noin 8 800 iältään 18–75-vuotiasta henkilöä kuudesta Euroopan maasta (Suomi, Ranska, Saksa, Irlanti, Italia ja Puola).
Sekä myönteinen että kielteinen suhde tekoälyyn selittyi tutkimuksessa psykologisilla perustarpeilla. Erityisesti kyvykkyyden ja yhteenkuuluvuuden tunne muovasivat myönteistä suhdetta tekoälyyn. Suomalaisvastaajilla myös koettu itsenäisyys teknologioiden käytössä selitti myönteistä asennetta tekoälyä kohtaan.
Toinen tutkimus tarkasteli 18–80-vuotiaiden suomaisvastaajien (N=827) suhdetta tekoälyyn pitkittäisasetelmalla. Tutkijat havaitsivat, että autonomian ja yhteenkuuluvuuden tunteen kasvaessa positiivisuus kasvoi ja negatiivisuus tekoälyä kohtaan väheni. Tutkimus huomioi myös joukon erilaisia sosiaalisia ja psykologisia taustatekijöitä, jotka vaikuttavat asenteiseen yli ajan.
– Pitkittäistutkimuksen kahden mittausajankohdan kautta pystyimme tarkastelemaan koetun autonomian ja kyvykkyyden muutoksia. Itsenäisyyden ja kyvykkyyden tunteen kasvu näkyi sekä voimakkaampana positiivisuutena että heikentyneenä negatiivisuutena tekoälyä kohtaan, kertoo väitöskirjatutkija Jenna Bergdahl Tampereen yliopistosta.
Tieto asenteista voi ohjata käyttämään teknologiaa paremmin
Sosiaalipsykologisessa tutkimuksessa ajatellaan, että täyttyessään psykologiset perustarpeet vaikuttavat yksilön sisäiseen motivaatioon, tyytyväisyyteen ja hyvinvointiin. Sosiaalipsykologian moderni klassikkoteoria, itsemääräämisteoria, tarjosi Tampereen yliopiston tutkijoille viitekehyksen, jolla on selitysvoimaa teknologia-asenteisiin.
Aiempaa pitkittäistutkimusta ja vertailevaa tutkimusta tekoälyasenteista ja psykologisista perustarpeista ei ole. Nyt julkaistu tutkimus on ensimmäinen, joka pureutuu suoraan psykologisten perustarpeiden ja tekoälyasenteiden yhteyteen.
Tutkimuksen tarve tietää ihmisten tekoälyasenteista ja -mielikuvista on merkittävä käynnissä olevan tekoälybuumin vuoksi.
– Ihmisillä on sekä toiveita että pelkoja tekoälyä kohtaan. Erilaisten tekoälyasenteiden ymmärtäminen voi johtaa näiden teknologioiden monipuolisempaan ja tehokkaampaan käyttöön sekä hyödyntämiseen, tutkija Bergdahl toteaa.
Tutkimuksen johtaja sosiaalipsykologian professori Atte Oksanen korostaa tutkimuksessa ilmenneitä maaeroja, jotka avaavat mahdollisuuksia tekoälymurroksessa.
– Vaikka päätulokset perustarpeiden osalta olivat samansuuntaisia kaikissa kuudessa maassa, suomalaiset vastaajat olivat muita osallistuneita eurooppalaisia myönteisempiä suhteessaan tekoälyyn. Tekoälyn tuoman murroksen keskellä myönteisestä suhteesta tekoälyyn voi olla suomalaisille hyötyä, Oksanen huomioi.
Tutkimus toteutettiin osana Urbaanit utopiat ja dystopiat: Tekoäly taiteessa ja yhteiskunnassa -hanketta (Urban AI). Lisäksi tutkijat käyttivät Self & Technology -hankkeessa kerättyä aineistoa. Hankkeita johtaa professori Atte Oksanen.
Koneen Säätiö rahoittaa Urban AI -hanketta vuosina 2021–2024. Yhteiskuntatieteen ja taiteen yhdistävä hanke tarkastelee tekoälyn ihmisissä tuottamia mielikuvia urbaanissa todellisuudessa. Tutkijat selvittävät, millaisia tarpeita, toiveita ja pelkoja ihmisillä on suhteessa älykkääseen teknologiaan ja millaiseksi tulevaisuus voi muodostua. Self & Technology on professori Atte Oksasen kuuden maan EU-tutkimus, joka keskittyy eurooppalaisten itseymmärrykseen ja identiteettiin teknologisoituvassa maailmassa.
Tutkimusartikkeli
Bergdahl, J., Latikka, R., Celuch, M., Savolainen, I., Soares Mantere, E., Savela, N., & Oksanen, A. (2023). Self-determination and attitudes toward artificial intelligence: Cross-national and longitudinal perspectives. Telematics & Informatics, 82 (August), 102013, doi.org/10.1016/j.tele.2023.102013.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Professori Atte Oksanen
atte.oksanen@tuni.fi
050 318 7279
Jenna Bergdahl
jenna.bergdahl@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Internetin aktiiviset yleisöt välineellistävät tarinoita tarkoituksiinsa28.11.2025 10:51:28 EET | Tiedote
Internetin mahdollistamat lukijayhteisöt välineellistävät suosittuja teoksia ja tarinoita omiin tarkoituksiinsa sosiaalisessa mediassa. Väitöskirjassaan kertomuksentutkija FM Markus Laukkanen tutkii HBO:n Game of Thrones -televisiosarjaa sekä yleisön siitä verkossa jakamia tekstejä, kuten meemejä ja juonitiivistelmiä.
Väitös: Kestävän kehityksen tulosjohtaminen ja raportointi julkisen hallinnan muutoksessa28.11.2025 09:43:59 EET | Tiedote
Elina Vikstedtin väitöskirja tarkastelee, miten kestävän kehityksen tulosjohtaminen, laskentatoimi ja raportointi rakentuvat julkisen hallinnan murroksessa. Tutkimus analysoi, miten erilaiset lähestymistavat kestävyyteen muovaavat julkisen sektorin johtamisen ja raportoinnin käytäntöjä sekä millaista työtä YK:n Agenda 2030 -tavoiteohjelman seurannan valtavirtaistaminen edellyttää.
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
