Sijoittajansuojan uudistus ei saa supistaa tarjottavien tuotteiden valikoimaa tai määrätä hintoja – Komission esitys tekisi sääntelystä entistäkin monimutkaisempaa
14.8.2023 06:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
EU-komissio ehdottaa rajoituksia jakelijalle, kuten pankille, sijoitustuotteiden myynnistä syntyvistä kustannuksista maksettaviin korvauksiin. Tämä rajoittaisi finanssialan mahdollisuutta järjestää tuotteiden jakelua eri tavoin.
Sijoitustuotteiden jakelijalle maksettavien korvausten kieltäminen ei paranna kansalaisten ymmärrystä finanssituotteista ja johtaa pikemminkin sijoitusneuvonnan vähentymiseen. Valvovalle viranomaiselle ei tule antaa valtuuksia määrittää, kuinka suuret kulut yksittäisellä sijoituskohteella saa olla. Hintasääntelylle ei ole tarvetta. Suomen on direktiiviä koskevissa jatkoneuvotteluissa turvattava riittävä liikkumavara, jotta neuvottelujen edetessä mahdollisesti esille tulevat sääntelyvaihtoehdot ja kansalliset erityispiirteet huomioidaan.
Valtioneuvosto otti kantaa komission ehdotukseen heinäkuussa. Asia on eduskunnan käsittelyssä, kunhan istuntokausi alkaa. Esityksessä on isoja ongelmia, joihin finanssiala toivoo eduskunnan ottavan kantaa.
”Laaja sijoitustuotevalikoima on tarjolla tällä hetkellä nimenomaan sen vuoksi, että tuotteen jakelijan on mahdollista saada myyntipalkkioita. Ehdotettu sääntely johtaisi todennäköisesti tuotteiden valikoiman ja palveluntarjoajien lukumäärän supistumiseen”, arvioi Finanssiala ry:n johtava lakimies Teija Miller.
Erityisesti näin voisi käydä silloin, kun kysymys on sijoitusneuvonnan jälkeen asiakkaan itsepalveluna tekemistä valinnoista hänelle tuttujen sijoitustuotteiden välillä. Toimintatapa on tyypillinen nettipalveluiden käyttöön tottuneille suomalaisille.
Esityksessä finanssivalvojille annettaisiin valtuudet määritellä vaihteluväli yksittäisen sijoituskohteen hyväksyttäville kuluille. Ehdotettu malli johtanee siihen, että sijoittajan ykköskriteeriksi tulee tuotteen hinta ja esimerkiksi kohteen riskit tai vaikutukset kestävään kehitykseen jäävät vaihtoehtoja punnittaessa taka-alalle. ”Myös hyvin yksinkertainen ja kuluiltaan halpa sijoitustuote saattaa sisältää suuren sijoitusriskin.”
Miller kummastelee komission halua luoda hintasääntelyä. ”Hintojen sääntely edellyttäisi oikeutuksekseen jonkinlaista vakavaa markkinoiden toimimattomuutta, mitä ei ole havaittavissa.”
Finanssivalvonta ei ole havainnut Suomessa merkittäviä sijoittajansuojaongelmia.
Finanssiala ry:n kantaa tukee myös parlamentin ECON-valiokunnan tilaama selvitys, jonka mukaan hintojen sääntely voi haitata markkinoiden kehitystä ja että sääntelyä kehitettäessä pitäisi hinnan sijaan keskittyä sääntelyn yksinkertaistamiseen ja neuvonnan laadun parantamiseen.
Järkevälle sääntelylle on tarve
Finanssiala toki puoltaa niitä komission tavoitteita, jotka ovat olleet nyt ehdotetun sääntelyn taustalla. Keinot vain ovat kovin epäonnistuneesti valittuja.
Yksi nykysääntelyn todellisista ongelmista on, että se määrää hyvin tarkkaan, mitä kaikkea informaatiota sijoittajalle on toimitettava – ja tätä informaatiota on paljon. Sääntelyssä ei sen sijaan kiinnitetä huomiota annettavien tietojen selkeyteen eikä helppoon luettavuuteen – Finanssialan mielestä uudessa lainsäädännössä tulisi keskittyä nimenomaan tähän.
”Vähittäissijoittamista tulee tukea pureutumalla seikkoihin, jotka tutkitusti haittaavat sijoittamista, kuten asiakkaan kohtaama informaatiovyöry ja puutteet talouslukutaidossa. Selkeät säännöt finanssipalvelujen myynnissä ylläpitävät sijoittajien luottamusta ja kannustavat osallistumaan pääomamarkkinoille”, Miller sanoo.
Vähittäissijoittajilla tulee olla hyvä käsitys heille tarjottavista tuotteista ja palveluista, niistä annettavien tietojen on oltava ymmärrettäviä ja vertailukelpoisia. Tämä tulee varmistaa lainsäädännöllä.
Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin voi ratkaista kaikkia vähittäissijoittamiseen liittyviä ongelmia. Sääntelyllä voidaan kuitenkin mahdollistaa ja helpottaa – tai vaikeuttaa – vähittäissijoittajien osallistumista pääomamarkkinoille. Parlamentin tilaaman selvityksen mukaan lainsäädäntöä tulisi yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa sen sijaan, että nykyiselläänkin jo varsin massiivisen ja hajanaisen sääntelyn määrää ja yksityiskohtaisuutta lisätään.
Lue lisää
ECON-valiokunnan tilaama selvitys: Retail Investment Strategy - How to boost retail investors’ participation in financial markets
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija MillerJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4206teija.miller@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Uusi esitys Verohallinnon tiedonsaantioikeuksista kulkee parempaan suuntaan – Esitys vaatii edelleen tarkennuksia21.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Hallituksen päivitetty esitysluonnos verotuksen vertailutietotarkastuksista on aiempaa parempi, mutta täydennettynäkin edelleen puutteellinen. Monet esityksen muotoilut mahdollistavat edelleen tarpeettoman laajat tietopyynnöt, jotka ovat omiaan vaarantamaan ihmisten yksityisyyden suojaa. Esitys asettaa Suomessa asuvat ja ulkomailla matkailevat sekä ulkosuomalaiset eriarvoiseen asemaan, ja rajanveto yritystilin sekä henkilökohtaisen tilin välille on hyvin hankalaa. Esitetyt muutokset vaatisivat mittavia tietojärjestelmäuudistuksia ja tulisivat pankeille ja sitä kautta niiden asiakkaille kalliiksi.
Finanssisektorin vakavaraisuus säilynyt vahvana – FA:n Ahosniemi: Järkevämpi sääntely helpottaisi pankkeja luomaan kasvua19.3.2026 13:46:23 EET | Tiedote
Suomen finanssisektorin vakavaraisuus on edelleen vahva, tiedottaa Finanssivalvonta (Fiva). Tässä taloustilanteessa sääntelyyn tarvittaisiin maltillista järkevöittämistä. Finanssiala ry kannustaa avoimeen pohdintaan, että Fiva huomioisi rahoitusvakauden lisäksi kasvun ja kilpailukyvyn, kuten Britanniassa. Myös työeläke-, henki- ja vahinkovakuutussektoreilla vakavaraisuudet pysyivät hyvällä tasolla.
FA:n Arno Ahosniemi: ”Hallitus piti käsissään yhtä keskeistä valttikorttia yritysrahoituksen vahvistamiseksi, mutta päätti olla pelaamatta sitä”14.3.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Hallitus esittää, että järjestelmäriskipuskurivaateen viiden prosentin enimmäismäärä poistetaan osana EU:n luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD6) kansallista toimeenpanoa. Ylärajan poistaminen voi kiristää pankkien luotonantoa, koska pankkien on sitoutettava enemmän omaa pääomaa puskureihin luotonannon sijaan. Tämä heikentää erityisesti riskipitoisempien kohteiden, kuten kasvuyritysten ja nuorten yritysten, rahoituksen saatavuutta. Päätöksen myötä pankeissa esiintyy enemmän epävarmuutta siitä, kuinka korkeaksi puskuri voi nousta ja kuinka paljon pääomaa on varattava taseisiin. EU-sääntely ei suoraan edellytä muutosta, vaan kyse on kansallisesta lisäkiristyksestä. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi moittii hallitusta siitä, että se jättää käyttämättä yhden harvoista kansallisista keinoista tukea yritysrahoitusta heikon kasvun oloissa.
Tampereen yliopiston selvitys: Lähivuosina eläköityvät aikovat karsia kulutustaan eläkkeellä – harva on säästänyt tai sijoittanut11.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Tampereen yliopiston selvityksen mukaan lähivuosina eläköityvät suomalaiset odottavat eläkkeelle siirtyessään tulojen laskevan selvästi: 78 prosenttia arvioi tulotason putoavan ja 27 prosenttia pitää taloudellista niukkuutta tulevaisuudessa ainakin melko todennäköisenä. Huolista huolimatta taloudelliset varautumiskeinot ovat niukkoja – yleisin keino on kulutuksen vähentäminen, kun taas säästäminen ja sijoittaminen eläkeaikaa varten on harvinaisempaa. Valtaosa ilmoitti eläkkeelle siirryttäessä pääasialliseksi tulonlähteekseen työeläkkeen. Reilu neljännes mainitsi yhtenä tulonlähteenä säästöt ja/tai sijoitukset sekä viidennes vapaaehtoisen eläkesäästämisen. Kyselyn kohderyhmänä olivat 53–63-vuotiaat eli henkilöt, jotka ovat siirtymässä lähiaikoina tai reilun 10 vuoden kuluessa eläkkeelle. Vastaajia kyselyssä oli yhteensä 3 228. Finanssiala ry:n mukaan yksilöiden omaa varautumista tulisi tukea yhteiskunnallisesti: tarvitaan kannustimia vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen sekä selkeä julkinen
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
