Sijoittajansuojan uudistus ei saa supistaa tarjottavien tuotteiden valikoimaa tai määrätä hintoja – Komission esitys tekisi sääntelystä entistäkin monimutkaisempaa
EU-komissio ehdottaa rajoituksia jakelijalle, kuten pankille, sijoitustuotteiden myynnistä syntyvistä kustannuksista maksettaviin korvauksiin. Tämä rajoittaisi finanssialan mahdollisuutta järjestää tuotteiden jakelua eri tavoin.
Sijoitustuotteiden jakelijalle maksettavien korvausten kieltäminen ei paranna kansalaisten ymmärrystä finanssituotteista ja johtaa pikemminkin sijoitusneuvonnan vähentymiseen. Valvovalle viranomaiselle ei tule antaa valtuuksia määrittää, kuinka suuret kulut yksittäisellä sijoituskohteella saa olla. Hintasääntelylle ei ole tarvetta. Suomen on direktiiviä koskevissa jatkoneuvotteluissa turvattava riittävä liikkumavara, jotta neuvottelujen edetessä mahdollisesti esille tulevat sääntelyvaihtoehdot ja kansalliset erityispiirteet huomioidaan.
Valtioneuvosto otti kantaa komission ehdotukseen heinäkuussa. Asia on eduskunnan käsittelyssä, kunhan istuntokausi alkaa. Esityksessä on isoja ongelmia, joihin finanssiala toivoo eduskunnan ottavan kantaa.
”Laaja sijoitustuotevalikoima on tarjolla tällä hetkellä nimenomaan sen vuoksi, että tuotteen jakelijan on mahdollista saada myyntipalkkioita. Ehdotettu sääntely johtaisi todennäköisesti tuotteiden valikoiman ja palveluntarjoajien lukumäärän supistumiseen”, arvioi Finanssiala ry:n johtava lakimies Teija Miller.
Erityisesti näin voisi käydä silloin, kun kysymys on sijoitusneuvonnan jälkeen asiakkaan itsepalveluna tekemistä valinnoista hänelle tuttujen sijoitustuotteiden välillä. Toimintatapa on tyypillinen nettipalveluiden käyttöön tottuneille suomalaisille.
Esityksessä finanssivalvojille annettaisiin valtuudet määritellä vaihteluväli yksittäisen sijoituskohteen hyväksyttäville kuluille. Ehdotettu malli johtanee siihen, että sijoittajan ykköskriteeriksi tulee tuotteen hinta ja esimerkiksi kohteen riskit tai vaikutukset kestävään kehitykseen jäävät vaihtoehtoja punnittaessa taka-alalle. ”Myös hyvin yksinkertainen ja kuluiltaan halpa sijoitustuote saattaa sisältää suuren sijoitusriskin.”
Miller kummastelee komission halua luoda hintasääntelyä. ”Hintojen sääntely edellyttäisi oikeutuksekseen jonkinlaista vakavaa markkinoiden toimimattomuutta, mitä ei ole havaittavissa.”
Finanssivalvonta ei ole havainnut Suomessa merkittäviä sijoittajansuojaongelmia.
Finanssiala ry:n kantaa tukee myös parlamentin ECON-valiokunnan tilaama selvitys, jonka mukaan hintojen sääntely voi haitata markkinoiden kehitystä ja että sääntelyä kehitettäessä pitäisi hinnan sijaan keskittyä sääntelyn yksinkertaistamiseen ja neuvonnan laadun parantamiseen.
Järkevälle sääntelylle on tarve
Finanssiala toki puoltaa niitä komission tavoitteita, jotka ovat olleet nyt ehdotetun sääntelyn taustalla. Keinot vain ovat kovin epäonnistuneesti valittuja.
Yksi nykysääntelyn todellisista ongelmista on, että se määrää hyvin tarkkaan, mitä kaikkea informaatiota sijoittajalle on toimitettava – ja tätä informaatiota on paljon. Sääntelyssä ei sen sijaan kiinnitetä huomiota annettavien tietojen selkeyteen eikä helppoon luettavuuteen – Finanssialan mielestä uudessa lainsäädännössä tulisi keskittyä nimenomaan tähän.
”Vähittäissijoittamista tulee tukea pureutumalla seikkoihin, jotka tutkitusti haittaavat sijoittamista, kuten asiakkaan kohtaama informaatiovyöry ja puutteet talouslukutaidossa. Selkeät säännöt finanssipalvelujen myynnissä ylläpitävät sijoittajien luottamusta ja kannustavat osallistumaan pääomamarkkinoille”, Miller sanoo.
Vähittäissijoittajilla tulee olla hyvä käsitys heille tarjottavista tuotteista ja palveluista, niistä annettavien tietojen on oltava ymmärrettäviä ja vertailukelpoisia. Tämä tulee varmistaa lainsäädännöllä.
Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin voi ratkaista kaikkia vähittäissijoittamiseen liittyviä ongelmia. Sääntelyllä voidaan kuitenkin mahdollistaa ja helpottaa – tai vaikeuttaa – vähittäissijoittajien osallistumista pääomamarkkinoille. Parlamentin tilaaman selvityksen mukaan lainsäädäntöä tulisi yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa sen sijaan, että nykyiselläänkin jo varsin massiivisen ja hajanaisen sääntelyn määrää ja yksityiskohtaisuutta lisätään.
Lue lisää
ECON-valiokunnan tilaama selvitys: Retail Investment Strategy - How to boost retail investors’ participation in financial markets
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija MillerJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4206teija.miller@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Nousuja, laskuja ja tasaista kasvua – Puoli vuosikymmentä kriisejä ei horjuttanut sijoitusrahastojen tuottoja8.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) on julkaissut katsauksen suomalaisten sijoitusrahastojen kehitykseen 2020-luvulla. Katsauksesta selviää, että erityisesti pitkäjänteinen sijoittaminen osakerahastoihin on ollut sijoittajalle tuottoisaa. Rahastopääoman kehityksessä näkyvät erilaiset kriisit, kuten koronapandemia, Venäjän hyökkäyssodan alku ja osin siitä seurannut energiakriisi. Kasvu on ollut tasaista, ja yhteenlaskettu rahastopääoma on kasvanut tammikuun 2020 ja syyskuun 2025 välillä 127 miljardista eurosta yhteensä 194 miljardiin.
Kutsu: Talouden pyöreä pöytä: Vaurautta, verotuloja ja kasvua – millaisiin rahastoihin suomalaiset sijoittavat? 14.1.2026 kello 157.1.2026 09:35:28 EET | Tiedote
Vuoden alussa julkaistava rahastoraportti niputtaa kotimaisen rahastovuoden 2025. Mihin rahastoihin suomalaiset sijoittivat kuluneen vuoden aikana? Millainen tekijä rahastot ovat kotimaisten yritysten rahoituksessa? Millaisia hyötyjä piensijoittajalle on rahastojen kautta sijoittamisesta? Näihin kysymyksiin vastataan Finanssiala ry:n vuoden ensimmäisessä Talouden pyöreässä pöydässä 14.1.2026 kello 15.
FA:n uusi puheenjohtaja Timo Ritakallio: Euroopassa herätään finanssisääntelyn raskauteen, Suomessakin kellonsoiton aika5.1.2026 06:30:00 EET | Tiedote
OP Pohjolan pääjohtaja, vuorineuvos Timo Ritakallio on aloittanut vuoden 2026 alussa Finanssiala ry:n hallituksen puheenjohtajana. Ritakallion mukaan rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio on tehtävä viipymättä ja kansallista lisäsääntelyä tulee purkaa, jotta rahoituksen saatavuus ja kilpailukyky paranevat. Hän painottaa, että kaikessa sääntelyssä pitää kiinnittää huomiota kasvun edellytyksiin ja kilpailukyvyn vahvistamiseen.
”Sijoitettu raha tukee kansantaloutta ja kaikkien suomalaisten hyvinvointia” – Tutkimus: Suomalaisista 61 prosentilla on säästöjä tai sijoituksia3.1.2026 07:00:00 EET | Tiedote
61 prosentilla Finanssiala ry:n Säästäminen ja luotonkäyttö -tutkimuksen vastaajista on säästöjä tai sijoituksia. Näin ollen 39 prosenttia vastaajista ei säästä tai sijoita lainkaan. Useimmilla vastaajista on varoja säästö-, sijoitus- tai muulla pankkitilillä (43 %), käyttelytilillä (37 %) tai sijoitusrahastoissa (26 %). Sijoittaminen ei vain kasvata yksilön varallisuutta vaan myös rahoittaa tulevaisuuden investointeja. Yksi FA:n keskeisistä teeseistä on sijoittamisen ja säästämisen mahdollistaminen kaikille. Kotitalouksien säästämistä, luotonkäyttöä ja maksutapoja on Finanssiala ry:n tilaamana tutkittu jo vuodesta 1979 lähtien 1–2 vuoden välein. Vuonna 2022 tutkimukset eriytettiin Säästäminen ja luotonkäyttö sekä Maksutavat-tutkimuksiin. Kohderyhmän muodostavat 15–79-vuotiaat mannersuomalaiset, joista haastateltiin 2504 henkilöä touko-kesäkuussa 2025. Tutkimuksen on toteuttanut Norstat Oy.
Nähdään myös ensi vuonna! Näin vältät ilotulitevahingot uutenavuotena30.12.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Ilotulitteiden ampuminen on sallittua uudenvuodenaattona 31.12. vain kello 18–02. Ilotulitteiden käyttöpaikka tulee valita huolella, syrjäisiä ja aukeita paikkoja suosien. Jos ammut ilotulitteita, suojalaseja on käytettävä. Myös katsojille suositellaan suojalasien käyttöä. Erityisesti astmaa ja muita kroonisia keuhkosairauksia sairastavien sekä lasten kannattaa katsoa ilotulitteita etäältä. Älä roskaa! Korjaa omat roskasi viimeistään seuraavana päivänä. Lähde: Tukes
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
