Sijoittajansuojan uudistus ei saa supistaa tarjottavien tuotteiden valikoimaa tai määrätä hintoja – Komission esitys tekisi sääntelystä entistäkin monimutkaisempaa
14.8.2023 06:00:00 EEST | Finanssiala ry | Tiedote
EU-komissio ehdottaa rajoituksia jakelijalle, kuten pankille, sijoitustuotteiden myynnistä syntyvistä kustannuksista maksettaviin korvauksiin. Tämä rajoittaisi finanssialan mahdollisuutta järjestää tuotteiden jakelua eri tavoin.
Sijoitustuotteiden jakelijalle maksettavien korvausten kieltäminen ei paranna kansalaisten ymmärrystä finanssituotteista ja johtaa pikemminkin sijoitusneuvonnan vähentymiseen. Valvovalle viranomaiselle ei tule antaa valtuuksia määrittää, kuinka suuret kulut yksittäisellä sijoituskohteella saa olla. Hintasääntelylle ei ole tarvetta. Suomen on direktiiviä koskevissa jatkoneuvotteluissa turvattava riittävä liikkumavara, jotta neuvottelujen edetessä mahdollisesti esille tulevat sääntelyvaihtoehdot ja kansalliset erityispiirteet huomioidaan.
Valtioneuvosto otti kantaa komission ehdotukseen heinäkuussa. Asia on eduskunnan käsittelyssä, kunhan istuntokausi alkaa. Esityksessä on isoja ongelmia, joihin finanssiala toivoo eduskunnan ottavan kantaa.
”Laaja sijoitustuotevalikoima on tarjolla tällä hetkellä nimenomaan sen vuoksi, että tuotteen jakelijan on mahdollista saada myyntipalkkioita. Ehdotettu sääntely johtaisi todennäköisesti tuotteiden valikoiman ja palveluntarjoajien lukumäärän supistumiseen”, arvioi Finanssiala ry:n johtava lakimies Teija Miller.
Erityisesti näin voisi käydä silloin, kun kysymys on sijoitusneuvonnan jälkeen asiakkaan itsepalveluna tekemistä valinnoista hänelle tuttujen sijoitustuotteiden välillä. Toimintatapa on tyypillinen nettipalveluiden käyttöön tottuneille suomalaisille.
Esityksessä finanssivalvojille annettaisiin valtuudet määritellä vaihteluväli yksittäisen sijoituskohteen hyväksyttäville kuluille. Ehdotettu malli johtanee siihen, että sijoittajan ykköskriteeriksi tulee tuotteen hinta ja esimerkiksi kohteen riskit tai vaikutukset kestävään kehitykseen jäävät vaihtoehtoja punnittaessa taka-alalle. ”Myös hyvin yksinkertainen ja kuluiltaan halpa sijoitustuote saattaa sisältää suuren sijoitusriskin.”
Miller kummastelee komission halua luoda hintasääntelyä. ”Hintojen sääntely edellyttäisi oikeutuksekseen jonkinlaista vakavaa markkinoiden toimimattomuutta, mitä ei ole havaittavissa.”
Finanssivalvonta ei ole havainnut Suomessa merkittäviä sijoittajansuojaongelmia.
Finanssiala ry:n kantaa tukee myös parlamentin ECON-valiokunnan tilaama selvitys, jonka mukaan hintojen sääntely voi haitata markkinoiden kehitystä ja että sääntelyä kehitettäessä pitäisi hinnan sijaan keskittyä sääntelyn yksinkertaistamiseen ja neuvonnan laadun parantamiseen.
Järkevälle sääntelylle on tarve
Finanssiala toki puoltaa niitä komission tavoitteita, jotka ovat olleet nyt ehdotetun sääntelyn taustalla. Keinot vain ovat kovin epäonnistuneesti valittuja.
Yksi nykysääntelyn todellisista ongelmista on, että se määrää hyvin tarkkaan, mitä kaikkea informaatiota sijoittajalle on toimitettava – ja tätä informaatiota on paljon. Sääntelyssä ei sen sijaan kiinnitetä huomiota annettavien tietojen selkeyteen eikä helppoon luettavuuteen – Finanssialan mielestä uudessa lainsäädännössä tulisi keskittyä nimenomaan tähän.
”Vähittäissijoittamista tulee tukea pureutumalla seikkoihin, jotka tutkitusti haittaavat sijoittamista, kuten asiakkaan kohtaama informaatiovyöry ja puutteet talouslukutaidossa. Selkeät säännöt finanssipalvelujen myynnissä ylläpitävät sijoittajien luottamusta ja kannustavat osallistumaan pääomamarkkinoille”, Miller sanoo.
Vähittäissijoittajilla tulee olla hyvä käsitys heille tarjottavista tuotteista ja palveluista, niistä annettavien tietojen on oltava ymmärrettäviä ja vertailukelpoisia. Tämä tulee varmistaa lainsäädännöllä.
Lainsäädäntö ei kuitenkaan yksin voi ratkaista kaikkia vähittäissijoittamiseen liittyviä ongelmia. Sääntelyllä voidaan kuitenkin mahdollistaa ja helpottaa – tai vaikeuttaa – vähittäissijoittajien osallistumista pääomamarkkinoille. Parlamentin tilaaman selvityksen mukaan lainsäädäntöä tulisi yksinkertaistaa ja johdonmukaistaa sen sijaan, että nykyiselläänkin jo varsin massiivisen ja hajanaisen sääntelyn määrää ja yksityiskohtaisuutta lisätään.
Lue lisää
ECON-valiokunnan tilaama selvitys: Retail Investment Strategy - How to boost retail investors’ participation in financial markets
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Teija MillerJohtava lakimies
Puh:+358 20 793 4206teija.miller@finanssiala.fiJohannes PalmgrenMonimediatoimittaja
Puh:+358 20 793 4229johannes.palmgren@finanssiala.fiTietoja julkaisijasta
Finanssiala ry (FA) edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä, rahasto- ja rahoitusyhtiöitä sekä arvopaperivälittäjiä. Rakennamme jäsenillemme toimintaympäristöä, jossa ne voivat liiketoiminnallaan lisätä suomalaista hyvinvointia.
Finanssiala - Uudistuvan alan ääni
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Finanssiala ry
Sijoitusrahastoihin 1,8 miljardia uusia pääomia – helmikuun lopussa kiristynyt Lähi-idän tilanne lisää hermostuneisuutta markkinoilla10.3.2026 07:00:00 EET | Tiedote
Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin helmikuussa yhteensä 1,8 miljardia euroa uusia pääomia. Samaan aikaan rahastopääomaa kasvatti myönteinen markkinakehitys. Yhteenlaskettu rahastopääoman arvo nousi 210 miljardiin euroon, kun se tammikuun lopussa oli 205 miljardia euroa.
Näin lobbasimme – FA kirjasi avoimuusrekisteriin huijausten torjuntaa, yritysrahoituksen saatavuutta ja kansankapitalismia7.3.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Finanssiala ry (FA) ilmoitti avoimuusrekisteriin 51 eri aihetta, joista se lobbasi päättäjiä heinä-joulukuussa 2025. Yleisimpiä aiheita olivat huijausten ja petosten torjunta, yritysrahoituksen saatavuus sekä erilaiset kansankapitalismiin liittyvät asiat. FA julkaisi vuodesta 2020 lähtien vapaaehtoisesti jo ennen avoimuusrekisteriä tiedot tapaamistaan vaikuttajista ja käsitellyistä aiheista omilla verkkosivuillaan. Vuoden 2024 alussa voimaan tullut avoimuusrekisterilaki velvoittaa kaikki lobbausta harjoittavat organisaatiot ilmoittamaan kaksi kertaa vuodessa lobbauksestaan. Avoimuusrekisterin verkkopalvelusta kuka tahansa voi tarkistaa, mistä aiheista ja keitä poliittisia päättäjiä eri organisaatiot ovat lobanneet. Nyt tarkasteltava raportointijakso on 1.7.–31.12.2025.
Pankkibarometri: Yritysten luotonkysyntä piristyi alkuvuonna – odotukset kotitalouksien luotonkysynnästä vahvistuneet6.3.2026 06:00:00 EET | Tiedote
Kotitaloudet ovat kysyneet luottoja alkuvuoden 2026 aikana hieman enemmän kuin vuotta aiemmin, selviää Finanssiala ry:n (FA) Pankkibarometrista. Odotukset kotitalouksien lainanottohalukkuudesta ovat myönteiset ja kasvaneet hieman edellisestä kyselystä. Kotitalouksien odotetaan kysyvän luottoja erityisesti oman asunnon hankintaan ja remontoinnin sekä sijoittamiseen. Yritykset ovat kysyneet luottoja selvästi enemmän kuin viime vuonna samaan aikaan, ja odotukset ovat varsin myönteiset. Pankkibarometrissaan FA kysyy neljännesvuosittain pankinjohtajien käsityksiä ja odotuksia luotonkysynnän ja eri sijoitusmuotojen kehityksestä. Barometrikysely I/2026 tehtiin pankinjohtajille helmikuussa.
"Pankkisääntelyn lopputulos vakaa, mutta tarpeettoman monimutkainen" – Olli Rehn ja Arno Ahosniemi yhtä mieltä yksinkertaistamisesta, eri mieltä pääomavaatimuksista28.2.2026 09:00:00 EET | Tiedote
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn peräänkuuluttaa pankkisääntelyn ja -valvonnan yksinkertaistamista mutta korostaa samalla vahvojen pääomapuskurien merkitystä finanssivakaudelle. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi kannattaa vahvasti sääntelyn ja valvonnan yksinkertaistamista. Hän tukee myös Rehnin näkemystä valvonnan oikeusperustan selkeyttämisestä ja oikeudellisesta ennakoitavuudesta. Ahosniemi korostaa, että pääomavaatimusten kokonaistasoa on arvioitava uudelleen, koska ne vaikuttavat siihen, missä määrin pankeilla on luotonantokapasiteettia ja mitä kohteita ne rahoittavat.
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun voittaja on Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta26.2.2026 16:26:27 EET | Tiedote
Lukiolaisten Talousguru-kilpailun on voittanut Marcus Anttila Helsingin Suomalaisesta Yhteiskoulusta. Kilpailun toiseksi tuli Ossi Vatén Lahden yhteiskoulun lukiosta. Kolmanneksi sijoittui Aaro Heikkilä Mäkelänrinteen lukiosta Helsingistä. Hänet palkittiin myös pariväittelyn parhaana. Lukiolaisten Talousguru on vuosittain järjestettävä taloustietokilpailu, jossa palkintona on opiskelupaikkoja peräti kahdeksassa suomalaisessa yliopistossa. Alkukilpailu käytiin tammikuun alussa ylioppilaskirjoitusten tapaan samanaikaisesti lukioissa eri puolilla Suomea. Kilpailuun ilmoittautui lähes 1100 lukiolaista 116 lukiosta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
