Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lappeenrannan Mustajoen kalakuolema ei toistunut tänä kesänä – vedenlaatu edelleen rehevää mutta kalojen kannalta siedettävää

Jaa
Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu, yläjuoksun vähähappisuuteen ja korkeaan ammoniumtyppeen liittynyt kalakuolema ei ole toistunut. Joen yläosan kahdella latvahaaralla toteutettiin tehostettua vedenlaadun seurantaa keväällä ja kesällä 2023, ja kenttämittauksissa sekä perusteellisemmissa laboratorioanalyyseissä ei havaittu talouskalojenkaan kannalta kriittisiä pitoisuuksia. Edelleen havaittiin muun muassa koholla olevia kokonaistypen ja raudan pitoisuuksia sekä hieman alentunutta liukoista happea. Viimevuotiseen tapaan Mustajoen vedenlaatu on heikointa aivan yläosilla. Korkein mitattu ammoniumtyppipitoisuus jäi kuluneena kesänä alle puoleen edellisen kesän ennätyslukemasta ja ilmeni täysin samalla havaintopaikalla.
Mustajoen kutevia taimenia. Kuva: Esko Kivistö
Mustajoen kutevia taimenia. Kuva: Esko Kivistö

Latvahaaroista Karhusjärvenojassa parempilaatuista vettä, molempien happipitoisuuksissa petraamista

Tehostetut vedenlaatumittaukset syksyllä 2022 ja keväällä sekä kesällä 2023 antavat viitteitä siitä, että kahdesta latvapurosta Karhusjärvenojassa olisi parempilaatuista vettä (Kuva 1). Tutkitulla alueella Mustajoen yläosilla missään ei ole ollut viitteitä säädösten vastaisesta toiminnasta maatalousmaiden vesiensuojelun suhteen. ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikkö seuraa edelleen Mustajoen pääuoman vedenlaatua kolmesta eri havaintopaikasta neljä kertaa vuodessa tapahtuvalla näytteenotolla, ja Luonnonvarakeskus tutkii joen taimenkantaa jokasyksyisillä koekalastuksilla. Kuluneena kesänä ei ole havaittu yhtään kuollutta kalaa tarkemmin seurattujen Mustajoen latvahaarojen ohella myöskään keskiosilla, jonne kuolleet särkikalat vuoden 2022 kesäkuussa päätyivät.

Kaikenlainen maankäyttö vaikuttaa jokien vedenlaatuun sitä enemmän, mitä pienemmästä joesta on kyse. Mustajoen alueella selvitettiin kevään ja kesän maastokäynnein vain ylimmän osuuden sekä vesistöön välittömästi rajautuvien maiden tilannetta. Kevättalvella 2023 vierailtiin myös umpeenkasvavalla Kuijärvellä, jonka vesi oli huhtikuussa vähähappista muttei haisevaa ja jonka vesimäärällä ei ole suurta merkitystä edes Mustajärvenojan vedenlaatuun. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut, ja ajoittain happipitoisuus on viileästä vedestä huolimatta lähellä kriittistä joen taimenten elinolojen kannalta.

Lappeenrannan Mustajoki on tullut tunnetuksi ainutlaatuisesta taimenkannastaan, jota nykyisin käytetään useimpien kaakon alueen pikkujokien tuki- ja kotiutusistutuskantana. Ellei joki olisi pohjavesivaikutteisena kesäisin viileää, olisi se nykyisellä ilmaston ja maankäytön muutosvauhdilla muuttunut entiseksi taimenjoeksi. Joen taimenkannalle olisi suotuisaa, etteivät yläosan korkeat ammoniumpitoisuudet enää toistuisi, happipitoisuus paranisi ja nykytasoiset rautapitoisuudet laskisivat. Jos kesän 2022 kalakuolemat olisivatkin johtuneet ns. luontaisista tekijöistä eli ylirehevyydestä ja liian suuren vesikasvimassan hajoamisesta, voisi olla tarpeen vähentää hajoavan ja happea kuluttavan kasvimassan määrää Mustajärvenojan haarassa. Selvittelytyö Mustajoen vedenlaadun kohentamiseksi ja kalakannan tilatarkkailu näin ollen jatkuu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti Haapala, hydrobiologi, p. 0295 029103
Matti Vaittinen, vesistöpäällikkö, p. 0295 029112
s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Asiantuntijat ovat sovittaessa valmiita kertomaan Mustajoen tilanteesta paikan päällä.

Kuvat

Mustajoen kutevia taimenia. Kuva: Esko Kivistö
Mustajoen kutevia taimenia. Kuva: Esko Kivistö
Lataa
Kuva 1. Mustajoen ylimmät latvahaarat. Siniset ympyrät ja niiden viereiset paikkanimet numeroineen viittaavat ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) vedenlaatuosion havaintopaikkoihin.
Kuva 1. Mustajoen ylimmät latvahaarat. Siniset ympyrät ja niiden viereiset paikkanimet numeroineen viittaavat ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) vedenlaatuosion havaintopaikkoihin.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Salpausselänkatu 22 (PL 1041)
45101 Kouvola

0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/web/ely/ely-kaakkois-suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan kestävä ja elinvoimainen Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Työttömien määrä on noussut Kaakkois-Suomessa hieman vähemmän kuin koko maassa21.11.2023 08:16:39 EET | Tiedote

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun 2023 lopussa 14050 työtöntä työnhakijaa. Työttömien määrä on noussut vuodentakaisesta kahdeksalla prosentilla (koko maa: +10 %). Lomautettuja oli Kaakkois-Suomessa 113 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten työttömien määrä on noussut sekä vuodentakaisesta että edelliskuukaudesta suhteessa enemmän kuin kaikkien työttömien määrä. Yli 55-vuotiaiden työttömyys sen sijaan kehittyy kokonaistyöttömyyttä suotuisammin – edelliskuusta on laskua prosentin verran, ja edellisvuodesta on nousua vain puoli prosenttia. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi 12 prosentin verran, mutta osuus kaikista työttömistä on Kaakkois-Suomessa pienempi kuin koko Suomessa.

Työttömiä Kaakkois-Suomessa 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin24.10.2023 08:34:12 EEST | Tiedote

Kaakkois-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa oli syyskuun 2023 lopussa 13892 työtöntä työnhakijaa. Työttömiä oli 11 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Työttömyysluvut ovat mittaushistorian neljänneksi matalimmat. Taustalla on lomautettujen määrän raju nousu; syyskuussa lomautettuja oli Kaakkois-Suomessa 230 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Nuorten, pitkäaikaistyöttömien, yli 50-vuotiaiden ja ulkomaalaisten työttömien määrät nousivat. Uusia avoimia työpaikkoja oli 25 prosenttia vuodentakaista vähemmän.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on mukana vuonna 2024 käynnistyvässä Suomen kaikkien aikojen suurimmassa EU-rahoitteisessa LIFE-luontohankkeessa20.10.2023 10:46:21 EEST | Tiedote

Priodiversity LIFE -hanke (2024–2031) on saanut 50 miljoonan euron rahoituksen EU:n Luonto LIFE -ohjelmasta. Hanke toteuttaa erityisesti EU:n biodiversiteettiohjelmaa, Suomen kansallista biodiversiteettistrategiaa ja Helmi-elinympäristöohjelmaa. Priodiversity LIFE on Suomen kaikkien aikojen suurin luontokatoa torjuva hanke, jossa on mukana suuri joukko Suomen luonnon monimuotoisuutta edistäviä toimijoita. Hankkeen aikana kootaan parhaita käytäntöjä ja etsitään uusia rahoitusmuotoja luonnon turvaamiseksi. Hanke mahdollistaa ELY-keskuksiin mm. lukuisia työpaikkoja liittyen luonnon monimuotoisuuden edistämistehtäviin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme