Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Lappeenrannan Mustajoen kalakuolema ei toistunut tänä kesänä – vedenlaatu edelleen rehevää mutta kalojen kannalta siedettävää

Jaa
Mustajoen Pohjakkalassa kesäkuussa 2022 havaittu, yläjuoksun vähähappisuuteen ja korkeaan ammoniumtyppeen liittynyt kalakuolema ei ole toistunut. Joen yläosan kahdella latvahaaralla toteutettiin tehostettua vedenlaadun seurantaa keväällä ja kesällä 2023, ja kenttämittauksissa sekä perusteellisemmissa laboratorioanalyyseissä ei havaittu talouskalojenkaan kannalta kriittisiä pitoisuuksia. Edelleen havaittiin muun muassa koholla olevia kokonaistypen ja raudan pitoisuuksia sekä hieman alentunutta liukoista happea. Viimevuotiseen tapaan Mustajoen vedenlaatu on heikointa aivan yläosilla. Korkein mitattu ammoniumtyppipitoisuus jäi kuluneena kesänä alle puoleen edellisen kesän ennätyslukemasta ja ilmeni täysin samalla havaintopaikalla.
Mustajoen kutevia taimenia. Kuva: Esko Kivistö
Mustajoen kutevia taimenia. Kuva: Esko Kivistö

Latvahaaroista Karhusjärvenojassa parempilaatuista vettä, molempien happipitoisuuksissa petraamista

Tehostetut vedenlaatumittaukset syksyllä 2022 ja keväällä sekä kesällä 2023 antavat viitteitä siitä, että kahdesta latvapurosta Karhusjärvenojassa olisi parempilaatuista vettä (Kuva 1). Tutkitulla alueella Mustajoen yläosilla missään ei ole ollut viitteitä säädösten vastaisesta toiminnasta maatalousmaiden vesiensuojelun suhteen. ELY-keskuksen ympäristövastuuyksikkö seuraa edelleen Mustajoen pääuoman vedenlaatua kolmesta eri havaintopaikasta neljä kertaa vuodessa tapahtuvalla näytteenotolla, ja Luonnonvarakeskus tutkii joen taimenkantaa jokasyksyisillä koekalastuksilla. Kuluneena kesänä ei ole havaittu yhtään kuollutta kalaa tarkemmin seurattujen Mustajoen latvahaarojen ohella myöskään keskiosilla, jonne kuolleet särkikalat vuoden 2022 kesäkuussa päätyivät.

Kaikenlainen maankäyttö vaikuttaa jokien vedenlaatuun sitä enemmän, mitä pienemmästä joesta on kyse. Mustajoen alueella selvitettiin kevään ja kesän maastokäynnein vain ylimmän osuuden sekä vesistöön välittömästi rajautuvien maiden tilannetta. Kevättalvella 2023 vierailtiin myös umpeenkasvavalla Kuijärvellä, jonka vesi oli huhtikuussa vähähappista muttei haisevaa ja jonka vesimäärällä ei ole suurta merkitystä edes Mustajärvenojan vedenlaatuun. Joen yleinen vedenlaatu ei ole kohentunut, ja ajoittain happipitoisuus on viileästä vedestä huolimatta lähellä kriittistä joen taimenten elinolojen kannalta.

Lappeenrannan Mustajoki on tullut tunnetuksi ainutlaatuisesta taimenkannastaan, jota nykyisin käytetään useimpien kaakon alueen pikkujokien tuki- ja kotiutusistutuskantana. Ellei joki olisi pohjavesivaikutteisena kesäisin viileää, olisi se nykyisellä ilmaston ja maankäytön muutosvauhdilla muuttunut entiseksi taimenjoeksi. Joen taimenkannalle olisi suotuisaa, etteivät yläosan korkeat ammoniumpitoisuudet enää toistuisi, happipitoisuus paranisi ja nykytasoiset rautapitoisuudet laskisivat. Jos kesän 2022 kalakuolemat olisivatkin johtuneet ns. luontaisista tekijöistä eli ylirehevyydestä ja liian suuren vesikasvimassan hajoamisesta, voisi olla tarpeen vähentää hajoavan ja happea kuluttavan kasvimassan määrää Mustajärvenojan haarassa. Selvittelytyö Mustajoen vedenlaadun kohentamiseksi ja kalakannan tilatarkkailu näin ollen jatkuu.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Antti Haapala, hydrobiologi, p. 0295 029103
Matti Vaittinen, vesistöpäällikkö, p. 0295 029112
s-posti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi


Asiantuntijat ovat sovittaessa valmiita kertomaan Mustajoen tilanteesta paikan päällä.

Kuvat

Mustajoen kutevia taimenia. Kuva: Esko Kivistö
Mustajoen kutevia taimenia. Kuva: Esko Kivistö
Lataa
Kuva 1. Mustajoen ylimmät latvahaarat. Siniset ympyrät ja niiden viereiset paikkanimet numeroineen viittaavat ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) vedenlaatuosion havaintopaikkoihin.
Kuva 1. Mustajoen ylimmät latvahaarat. Siniset ympyrät ja niiden viereiset paikkanimet numeroineen viittaavat ympäristötiedon hallintajärjestelmän (Hertta) vedenlaatuosion havaintopaikkoihin.
Lataa

Tietoja julkaisijasta

Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kaakkois-Suomen ELY-keskus
Kauppamiehenkatu 4 (PL 1041)
45101 Kouvola

0295 029 000http://www.ely-keskus.fi/kaakkois-suomi

Kaakkois-Suomen ELY-keskus on valtion viranomainen, joka edistää alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. ELY-keskus hoitaa elinkeinoihin, työvoimaan, osaamiseen, liikenteeseen ja infrastruktuuriin sekä ympäristöön ja luonnonvaroihin liittyviä tehtäviä.

Kaakkois-Suomen ELY-keskus kehittää ja tukee taloudellista, sosiaalista ja ekologisesti kestävää hyvinvointia. ELY-keskus toimii tiiviissä yhteistyöverkostossa alueen, kansalaisten, yritysten, yhteisöjen ja muiden toimijoiden hyväksi tavoitteenaan elinvoimainen, kestävä ja saavutettava Kaakkois-Suomi.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Kaakkois-Suomessa oli syyskuun lopussa 16184 työtöntä työnhakijaa21.10.2025 08:15:48 EEST | Tiedote

Työttömien määrä Kaakkois-Suomessa kasvoi syyskuussa vuodentakaiseen verrattuna. Lomautettuja oli vähemmän kuin vuosi sitten, mutta elokuusta määrä kasvoi. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvoi huomattavasti − eniten Kouvolan seudulla. Työpaikkailmoitusten määrä väheni Kotka-Haminan seutukunnassa, mutta lisääntyi muualla Kaakkois-Suomessa. Vain kahdeksan prosenttia työpaikoista oli kestoltaan yli vuoden pituisia. Kaikkien palveluiden osallistujamäärät laskivat.

ELY-keskuksen avustukset rakennusperinnön hoitoon haussa loka–marraskuussa9.10.2025 09:24:07 EEST | Tiedote

Nyt on hyvä aika valmistautua tekemään avustushakemuksia. Avustukset ovat haussa 17.10.−1.12.2025. Rakennusperinnön hoitoavustusta voidaan myöntää perinnekorjauksiin ja sellaisten perinteisten korjaustoimenpiteiden suunnitteluun, joilla edistetään rakennuksen ja sen kulttuurihistoriallisten arvojen säilymistä. Saaristo-osakuntien saaristoalueiden perinnerakennusten ja kulttuurimaisemien hoitoon voidaan myöntää saariston ympäristön hoitoavustusta.

Järvilohen ja taimenen kutu lähestyy Hiitolanjoella – Vedenalainen kamera kerää havaintoja6.10.2025 11:47:07 EEST | Tiedote

Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen vesistöyksikkö ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kalatalouspalvelut ovat asennuttaneet Hiitolanjokeen vedenalaisen kameran, joka tallentaa livekuvaa läpi syksyisen järvilohien ja taimenten kutuajan. Tämä tarkkailu on osa Hiitolanjoen ennallistamisen tuloksellisuuden seurantaa. Tietoa saadaan muun muassa lohen ja taimenen kudun tarkasta ajoittumisesta, kutupaikan valinnasta, kuin myös joen kalojen lajistosta, jopa lajisuhteista.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye