Mediataiteen ensimmäinen vuosisata Suomessa

15.8.2023 12:08:27 EEST | Kustannusosakeyhtiö Parvs | Tiedote

Jaa

Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata -antologia on ensimmäinen kattava esitys Suomen mediataiteen monialaisesta kentästä. Teos kartoittaa mediataiteen historiaa alkaen varhaisista kokeilijoista ja keksijöistä 1900-luvun alkupuolella. Mediataiteen lajeista esillä ovat muun muassa video-, valo- ja äänitaide, elektroninen kirjallisuus, digitaalinen ja vuorovaikutteinen taide sekä biotaide.

Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata -antologia tarkastelee mediataiteen käytäntöjä ja rakenteita, jotka muotoutuvat vuorovaikutuksessa kulttuurin, teknologian, yhteiskunnan ja ekologian muutosten kanssa. Historiallinen tarkastelu tuo esiin unohdettuja tekijöitä ja arvioi alan kulttuurikeskusteluja eri aikakausilla. Kronologinen aikajana taltioi alan merkittävät tapahtumat ja ilmiöt. Runsaasti kuvitettu teos esittelee yli 150 taiteilijan teoksia.

Teos on osa MEHI – Mediataiteen historia Suomessa -hanketta, ja sen kirjoittajina on yli 30 alan asiantuntijaa. Teoksen on tuottanut Suomen Mediataideverkosto ry. Kirjan ovat toimittaneet Heidi Tikka, Petri Kuljuntausta, Tytti Rantanen ja Minna Tarkka.

Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata
264 sivua
Parvs ja Suomen Mediataideverkosto ry, 2023

Kirjoittajat: Hanna Maria Anttila, Annette Arlander, Taru Elfving, Veli Granö, Erkki Huhtamo, Otso Huopaniemi, Juha Huuskonen, Juri Joensuu, Pekka Kantonen, Mari Keski-Korsu, Kati Kivinen, Mia Kivinen, Tellervo Kalleinen, Oliver Kochta-Kalleinen, Raine Koskimaa, Petri Kuljuntausta, Leena Kuumola, Teemu Lehmusruusu, Sini Mononen, Asko Mäkelä, Teemu Mäki, Josefina Nelimarkka, Riikka Niemelä, Juuso Paaso, Jussi Parikka, Andrew Gryf Paterson, Tuuli Penttinen-Lampisuo, Merja Puustinen, Tytti Rantanen, Perttu Rastas, Helena Sederholm, Tanja Sihvonen, Riikka Stewen, Mika Taanila, Minna Tarkka, Heidi Tikka, Hannu Toivonen, Kari Yli-Annala

Kirjasta järjestetään julkistustilaisuus tiistaina 22.8. klo 15–18 Kiasma-teatterissa (Nykytaiteen museo Kiasma, Helsinki). Tilaisuudessa kirjan päätoimittajat esittelevät teosta ja sen tarjoamia näkymiä suomalaisen mediataiteen maisemaan. Tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle: hanna.karppanen@parvs.fi

Avainsanat

mediataide taidekirja nykytaide suomen mediataideverkosto videotaide valotaide äänitaide digitaalinen taide biotaide

Yhteyshenkilöt

Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs

Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fi

Kuvat

Suomalaisen mediataiteen ensimmäinen vuosisata. Parvs & Suomen mediataideverkosto ry 2023

Keksijä M. C. Tigerstedt kuuntelee laboratoriossaan 1915.

Eero Seli, ”Pim-pam-pulla” (1930) on automaattisoitin sekä sen soittaman melodian nimi. Kuvassa on vuoden 1945 versio.

Jan Bark & Erkki Kurenniemi: Spindrift (1966), tietokoneanimaatio

Suomen ensimmäinen sähkökäyttöinen mobile, Veikko Eskolinin "Kierreliike" Galerie Artekissa Helsingissä vuonna 1959

Erkki Huhtamo käyttämässä VR-laseja 1990-luvun vaihteessa ART+COM-toimistolla

Marikki Hakola: ”TRIAD Net Dance” (1998), kolmen mantereen välinen nettitanssiprojekti

Marja Helander: ”Eatnanvuloš lottit” (”Maan sisällä linnut”, 2018), lyhytelokuva, kuvaaja: Mauri Lähdesmäki

Laura Beloff: ”Tick Terrarium” (2020), lasinen terraario eläville punkeille

Heli Rekula: ”Hotelli” (1991), kaksikanavainen videoprojisointi, Kiasma, Helsinki, 2005

Martta Tuomaala: ”FinnCycling-Soumi-Perkele!”, Volume 2 (2018), videonstallointi, ja kuntopyörä. Videoteos rakentuu useista rap-kappaleista, joissa ruoditaan Juha Sipilän hallituskauden (2015–2019) keskeisiä kysymyksiä.

Ilppo Pohjola: ”P(l)ain Truth” (1993), videoteos

Meet Factory: ”Conversations with Angels” (1998), ruutukaappaus, Dennis-niminen botti

Pekka Tolonen: ”Lulu 2.0” (1990), eroottinen keinopersoona

MUU ry:n ”Megapaja”-näyttelyn videokahvila vuonna 1988

Illanviettoa Muu ry:n Solar Caféssa vuonna 1992

Noise-artisti Merzbow Avanto-klubilla vuonna 2000

Erich Berger: ”Spectral Landscapes” (2019). Teos tutkii maisemien näkymättömiä ulottuvuuksia, kuten radioaktiivisuutta.

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Ateneumin taiteilijat -kirjasarja täydentyy – vuorossa Albert Edelfelt24.10.2025 10:38:15 EEST | Tiedote

Albert Edelfelt (1854–1905) on yksi maamme rakastetuimmista taiteilijoista. Hän oli suomalaisen taiteen uudistaja ja yksi ensimmäisistä ulkoilmamaalareista Suomessa. Taidehistorioitsija ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko kirjoittaa uutuuskirjassaan Albert Edelfeltin elämästä ja teoksista ajan pohjoismaisten ja eurooppalaisten yhteiskunnallisten kysymysten valossa.

Kyösti Kakkosen lasi- ja keramiikkakokoelma koottuna kahteen englanninkieliseen suurteokseen23.10.2025 11:13:51 EEST | Tiedote

Teokset esittelevät kauppaneuvos Kyösti Kakkosen poikkeuksellisen laajan kokoelman lasi- ja keramiikkataiteen helmet.

Uutuuskirja kokoaa yhteen Stefan Bremerin myyttiset valokuvat Helsingin yöstä17.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Stefan Bremer (s. 1953) on keskeinen nimi suomalaisessa valokuvataiteessa. Hän on tullut tunnetuksi urbaanin yöelämän dokumentoijana.

Helsingin empirearkkitehtuuri saa arvoisensa käsittelyn Mikko Lindqvistin uutuusteoksessa15.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote

Empirearkkitehtuuri on Helsingin kaupunkikuvan ydin. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) 1800-luvun alussa suunnittelemat julkiset rakennukset ovat lujittaneet asemansa Helsingin tunnetuimpina ja pysyvimpinä symboleina, ja hänen työnsä käsitti ainutlaatuisella tavalla kokonaisen pääkaupungin suunnittelun ja rakentamisen.

Uutuuskirja Emil Cedercreutzin Maahengen temppelistä3.9.2025 09:27:26 EEST | Tiedote

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879─1949) oli kiinnostunut kotimaakuntansa Satakunnan talonpoikaisesta perinteestä, ja hän keräsi laajan kokoelman talonpoikaisesineistöä. 1910-luvun alussa hän alkoi suunnitella kokoelmalle omaa museota, Maahengen temppeliä. Se rakennettiin Cedercreutzin taiteilijakodin Harjulan viereen Harjavaltaan vuosina 1916–1942.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme