Salaisista kartoista digitaaliseen aikakauteen: Maanmittaus ja kartoitus Suomessa 390 vuotta
Kutsu median edustajille karttanäyttelyn avajaisiin ma 21.8. klo 17–19.
Maanmittauksen ja kartoituksen mielenkiintoisista vaiheista pidetään kaikille avoin karttanäyttely Pasilan virastokeskuksessa 22.8.–30.11.2023. Maanmittauslaitos on toteuttanut näyttelyn yhdessä Suomen kartografisen seuran ja Chartarum Amicin kanssa. Näyttelyn avajaisissa on mahdollista haastatella kartoituksen parhaita asiantuntijoita.
Maanmittaus alkoi Suomessa vuonna 1633, kun Suomeen lähetettiin Ruotsista ensimmäinen maanmittari. Maanmittarit aloittivat Suomen kartoituksen ja melkein koko maa oli kartoitettu 1600-luvun loppuun mennessä. Maanmittarit vaikuttivat myös maariitojen loppumiseen ja väkivallan pienemiseen.
Esillä olevat kartat ovat pääosin Kansallisarkistosta ja Maanmittauslaitoksen arkistosta. Karttoja on tuotu myös Kansalliskirjaston ja Ruotsin arkistoista. Näyttelyssä voi tutustua myös harvinaisuuksiin.
– Näyttelyssä on esillä kopiona Olaus Magnuksen Carta Marina. Sitä tunnetaan kaksi alkuperäistä kappaletta, joista toinen on Uppsalassa ja toinen Münchenissä. Suurimmasta osasta käsin piirretyistä kartoista on vain yksi kappale olemassa, kertoo näyttelyn kuraattori, yli-insinööri Antti Jakobsson Maanmittauslaitokselta.
Sodat korostivat karttojen tärkeyttä
Karttanäyttely johdattaa katsojansa sotilaskartoitushankkeiden ja salaisten karttojen kautta nykyiseen digitaaliseen aikakauteen. Ilman luotettavia paikkatietoja ja tarkkaa paikannusta monet nykyisin arkiset asiat, kuten reittiohjeet tai bussien saapumisennusteet muuttuisivat mahdottomiksi.
– Carta Marinan tekijän, Olaus Magnuksen lisäksi yksi keskeinen vaikuttaja Suomen kartoitukseen oli Andreas Bureus, jonka johdolla tehtiin ensimmäinen tieteelliseen kartoitukseen perustuva kartta Ruotsi-Suomen alueesta. Bureusta voidaankin pitää Ruotsi-Suomen maanmittauksen isänä, Jakobsson kertoo.
1700-luvun alussa isoviha lopetti käytännössä maanmittauksen, mutta 1700-luvun lopussa alkanut isojako tiesi taas maanmittareille töitä, kun maaseudun rakenne muuttui sarkajaon lakkauttamisen myötä ja kun pellot jaettiin uudestaan. Myös metsät saivat yksityisomistajat.
Jatkuvat sodat korostivat karttojen tärkeyttä, ja niinpä Suomea kartoittivat vuorollaan Ruotsi ja Venäjä. Pitkään erityisesti Pohjois-Suomesta puuttuivat tarkat kartat, mutta peruskartan myötä koko maa sai sellaisen vuoteen 1975 mennessä.
– Nyt kartat ovat muuttuneet digitaalisiksi ja niiden tarkkuus on parantunut. Tarkka paikannus alkaa olla jokaisen ulottuvilla Galileo satelliittipaikannusjärjestelmän kautta, ja laserkeilaus mahdollistaa tiedon kolmiulotteisen tuottamisen entistä helpommin, Jakobsson kertoo.
Kutsu medialle karttanäyttelyn avajaisiin
Karttanäyttelyn avajaiset pidetään kutsuvieraille ja toimittajille Pasilan virastotalossa maanantaina 21.8. klo 17–19. Ohjelmassa on pienimuotoista tarjoilua, Maanmittauslaitoksen johdon puhe sekä näyttelyyn tutustumista.
Paikalla on myös kartoituksen parhaita asiantuntijoita. Tilaisuudessa on mahdollista haastatella maanmittausneuvos, TkT Erkki-Sakari Harjua (erityisesti sotilaskartat) ja tutkija, tietokirjailija Jan Strangia (erityisesti Venäjän Suomesta tekemät kartat).
Ainoastaan avajaisissa ovat esillä myös ensimmäinen Suomen kansalliskartasto vuodelta 1899 ja Maupertuisen La Figure de la Terre (1738), joka kertoo Tornionjoen jäällä tehdystä meridiaanikaaren mittauksesta maapallon muodon selvittämiseksi vuosina 1736–1737.
Median edustajia pyydetään ilmoittautumaan sähköpostilla Antti Jakobssonille (etunimi.sukunimi@maanmittauslaitos.fi) 21.8. klo 12 mennessä.
Karttanäyttelyn tiedot
Osoite: Pasilan virastotalo (Opastinsilta 12, 00520 Helsinki). Maksuton näyttely on esillä Ravintola Vireen aulatiloissa ja ravintolan puolella.
Aukioloajat: arkisin 22.8.–30.11. klo 9–17.15.
Lisätietoja
Näyttelyn kuraattori, yli-insinööri Antti Jakobsson, 050 599 4123 (tavoitettavissa 21.8. alkaen)
Maailmanperintökoordinaattori (Struven kolmimittausketju) Ulla Mikkanen, 040 801 1261)
Teemme maanmittaustoimituksia, ylläpidämme kiinteistöjen ja osakehuoneistojen tietoja, huolehdimme omistusoikeuksien rekisteröinneistä ja kiinnityksistä, tuotamme kartta-aineistoja sekä teemme paikkatietoalan tutkimusta.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Maanmittauslaitos
Snart betalas de första ersättningarna för hinderstängslet vid östgränsen ut till markägarna12.9.2025 08:08:31 EEST | Pressmeddelande
Flera sektioner av det 200 km långa hinderstängslet vid östgränsen färdigställs 2025. En inlösningskommitté som leds av en lantmäteriingenjör från Lantmäteriverket bedömer och fastställer inlösningsersättningarna till markägarna på den nya, förhöjda nivån.
Itärajan esteaidasta maksetaan pian ensimmäiset korvaukset maanomistajille12.9.2025 08:08:31 EEST | Tiedote
Itärajan 200 kilometrin mittaisesta esteaidasta valmistuu useita osuuksia vuoden 2025 aikana. Maanmittauslaitoksen maanmittausinsinöörin johtama lunastustoimikunta arvioi ja määrää lunastuskorvaukset maanomistajille uuteen korotettuun tasoon.
Näin drooneja hyödynnetään Suomessa - huippututkimus toi droonit yhteiskunnan laajaan käyttöön11.9.2025 16:50:57 EEST | Tiedote
Suomessa tehtävä droonitutkimus on alan kansainvälistä kärkeä ja sen tuloksena yhteiskunnassa drooneja hyödynnetään tiedonkeruuseen metsissä, maataloudessa, kaupungeissa ja jopa poliisien toiminnassa. Drooneilla tehtävä kaukokartoitus on Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI:n tärkeä osaamisalue.
Kasvava signaalien tulva haittaa pian paikannusta koko maapallolla – YK kehottaa jäsenmaita suojaamaan paikannukselle tärkeät havainnot, joita tehdään myös Suomessa2.9.2025 06:54:00 EEST | Tiedote
Luotettavan satelliittipaikannus vaikeutuu, jos sen toiminnalle tärkeitä radioteleskoopilla saatavia niin kutsuttuja VLBI-havaintoja ei suojata tahattomilta, mutta häiritseviltä signaaleilta. YK:n paikkatietokomitea nosti asian esiin kokouksessaan New Yorkissa elokuussa toimintakehotuksella, jolla se pyrkii saamaan valtiot puuttumaan asiaan. Suomea kokouksessa edusti Maanmittauslaitos. Suomikin tukee vahvasti YK:n toimia satelliittipaikannuksen luotettavuuden takaamiseksi ja häiriöiden vähentämiseksi.
Taloyhtiölainat löytyvät pian huoneistotietojärjestelmästä – pankit ja kiinteistönvälittäjät saavat lainatiedot nopeammin1.9.2025 08:24:22 EEST | Tiedote
Maanmittauslaitoksen ylläpitämän huoneistotietojärjestelmän tietosisältö kasvaa merkittävästi tänä vuonna. Pankit ja muut luotonantajat ilmoittavat järjestelmään loppuvuoden aikana taloyhtiöitä koskevat lainat, joiden käyttötarkoitus on taloyhtiön uudisrakentaminen tai perusparannus. Lainatietojen löytyminen järjestelmästä nopeuttaa esimerkiksi pankkien asuntolainapäätösten tekoa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme