Tutkijat määrittivät ensimmäistä kertaa harvinaisen rautameteoriitin kiertoradan ja mahdollisen alkuperän

Rautameteoriitit ovat harvinaisia, sillä niiden osuus kaikista luokitelluista meteoriiteista on vain kaksi prosenttia. Niiden uskotaan olevan metalliytimien palasia, jotka ovat peräisin hajonneista planetesimaaleista eli planeettojen alkioista. Nämä harvinaiset meteoriitit tarjoavat arvokasta tietoa aurinkokuntamme varhaisista vaiheista. 
 
"Saimme erinomaisen tutkimusmahdollisuuden, kun kirkas tulipallo ilmestyi Ruotsin ylle 7. marraskuuta 2020. Se havaittiin pääasiassa Ursan tulipallotyöryhmän jäsenten ylläpitämillä kameroilla. Se synnytti ensimmäisen rautameteoriitin, jolle on pystytty laskemaan kiertorata. Tämä antoi meille ainutlaatuisen tilaisuuden tutkia rautameteoriittien saapumismekanismia ja etsiä rautapitoisia alueita aurinkokunnasta", kertoo Jaakko Visuri, Ursan tulipallotyöryhmän analyytikko.  

 Vuonna 2020 professori Irina Belskayan johtama ukrainalaisten tähtitieteilijöiden ryhmä käynnisti rautameteoriitteihin liittyvien, rautapitoisten asteroidien tutkimuksen. Projektin rahoitti Ukrainan kansallinen tutkimussäätiö. Ukrainalaisten ja suomalaisten tutkijoiden yhteistyö mahdollisti rautameteoriitin kosmisen historian rekonstruoinnin.  

"Pystyimme laskemaan ensimmäistä kertaa dokumentoidun rautameteoroidin lentoradan, ja osoittamaan ennätyksellisen tulipallon putoamisen maanpinnan yläpuolella vain 11,4 kilometrin korkeudella ja selvittämään samalla kiertoradan, jota se kulki ennen saapumista planeetallemme. Tutkimustulos lisää ymmärrystämme rautapitoisten kohteiden alkuperästä ja dynamiikasta sekä syventää tietämystämme aurinkokunnasta", sanoo Maria Gritsevich, vanhempi tutkija Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuksesta.   

Arvokasta tietoa asteroideilta suojautumiseen  

Rautameteoriitin radan ja alkuperän selvittäminen luo eri tieteenaloille mahdollisuuksia jatkotutkimukselle ja käytännön sovelluksille. Tällaisia ovat taivaanmekaniikka, avaruustutkimus, planetaarinen puolustus sekä maailmankaikkeuden laajempi ymmärtäminen.  

Meteoroidin radan tiedot kertovat olosuhteista, prosesseista ja mekanismeista, jotka johtivat taivaankappaleiden muodostumiseen ja myöhempään hajaantumiseen, mikä auttaa syventämään ymmärrystä aurinkokunnan kehityksestä.  

Taivaanmekaniikan tutkijat voivat uuden tiedon avulla tutkia eri taivaankappaleiden välisiä vuorovaikutuksia, gravitaatiovoimia ja resonansseja. Tämä tieto parantaa kykyä ennustaa ratoja muille avaruuden kappaleille, kuten läheltä Maata liikkuville asteroideille, komeetoille ja meteoriparville.  

Avaruustutkimus voi myös hyötyä tiedosta meteoroidien alkuperästä ja resurssien jakautumisesta aurinkokunnassa. Tietoa voitaisiin hyödyntää tulevaisuuden avaruusmissioissa esimerkiksi arvokkaiden mineraalien kaivamiselle asteroideista. Rautameteoriittien alkuperän ymmärtäminen voi auttaa tunnistamaan potentiaalisia kohteita.  

Tutkimus on osa Suomen Akatemian rahoittamaa Planetaarinen Spektrometria -projektia, jonka vetäjinä toimivat Helsingin yliopisto ja Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskus FGI. Avaruusgeodesia on yksi nykygeodesian tärkeimmistä osa-alueista ja siten keskeinen osa Paikkatietokeskuksen geodesian ja geodynamiikan osaston tutkimusta. Se käsittää sekä avaruudesta Maahan että Maasta avaruuteen tehtäviä havaintoja, satelliittien radanmäärityksiä, yläilmakehän havaintoihin vaikuttavien virheiden määritystä, sekä monia tähtitieteeseen ja fysiikkaan liittyviä asioita.  

Tieteellinen artikkeli julkaisussa The Astrophysical Journal