Oulun yliopisto

Metsästysluotien lyijyhiukkasten leviämistä tutkittiin uudella menetelmällä – tulos yllätti tutkijat

Jaa
Oulun yliopiston tutkijat ovat selvittäneet lyijyä sisältävien ja myrkyttömien metsästysluotien jättämien haavakanavien eroja lääketieteellisellä kuvantamisella. Tietokonetomografia on uusi menetelmä eri ammustyyppien aiheuttamien osumien vertailussa. Tulokset hyödyttävät sekä oikeuslääketieteellistä tutkimusta että metsästysharrastusta.
Gelatiiniharkot kuvattiin potilaskäyttöön suunnitellulla tietokonetomografialaitteella. Tässä kuvausvuorossa kokovaippaluoti, joka hieman yllättäen pirstaloitui voimakkaasti. Kuva: Juho-Antti Junno
Gelatiiniharkot kuvattiin potilaskäyttöön suunnitellulla tietokonetomografialaitteella. Tässä kuvausvuorossa kokovaippaluoti, joka hieman yllättäen pirstaloitui voimakkaasti. Kuva: Juho-Antti Junno

Lyijy on eläimille ja ihmiselle myrkyllistä jo aivan pieninä pitoisuuksina. Lyijyhaulien käyttö metsästyksessä kosteikkoalueilla ja niiden suojavyöhykkeillä on kielletty 15.2.2023 alkaen.

Lyijyttömiä, laajenevia luoteja ja metsästyspatruunoita on ollut yleisesti saatavissa parin vuosikymmenen ajan, ja ne ovat yleistyneet erityisesti kymmenen viime vuoden aikana.

Tutkijat selvittivät lääketieteellisen kuvantamisen avulla, kuinka selkeästi lyijyä sisältävien ja myrkyttömien luotien haavakanavat eroavat toisistaan. Luotien tutkimiseen käytetään tavallisesti gelatiiniharkkoja, joista haavakanavaa ja luotien pirstaloitumista on aiemmin analysoitu pääasiassa näönvaraisesti. Tietokonetomografiassa metallijäämät erottuvat perinteistä tarkastelutapaa paremmin.

Vertailussa selvisi, että pieniä lyijysiruja leviää enemmän ja laajemmalle kuin aiemmin on arvioitu, vaikka luodista jääneet lyijyjäämät kokonaisuudessaan ovatkin melko vähäisiä. Sama lyijymäärä löytyy jo yhdestä suuremmasta lyijyhaulista.

Tutkijat yllättyivät tuloksista. "Sirujen määrä ja niiden jakautuminen laajasti koko haavakanavaan yllätti. Pirstaloitumattomaksi verrokiksi ajateltu kokovaippaluoti hajosi gelatiinissa ja jätti jälkeensä runsaasti lyijysiruja. Myös lyijyä sisältävä avautuva luoti jätti jälkeensä runsaasti lyijysiruja. Myrkytön metsästysluoti jätti haavakanavaan vain yhden ainoan irtokappaleen eikä sekään sisältänyt lyijyä. Ammustyyppien erot olivat selkeitä”, tutkimusta johtanut dosentti Juho-Antti Junno kertoo.

Lyijyluodin hajotessa sen sirut voivat levittäytyä laajemmalle ja pilata samalla lihaskudosta enemmän kuin myrkytön vaihtoehto. Tämä on Junnon mukaan kuitenkin vähäistä.

Tutkijoiden mukaan on todennäköistä, että myös oikeuslääketieteellisissä tutkimuksissa vastaan tulee lyijyttömillä luodeilla aiheutettuja ampumavammoja, ja tietokonetomografian avulla ammustyyppi voidaan selvittää haavakanavan muotoa ja ammuksesta jäänyttä sirupilveä tutkimalla.

Tutkimuksessa käytettiin kolmea erilaista patruunaa. Yksi edusti kokovaippaluotia, jonka oletetaan pysyvän koossa ja muuttumattomana osumasta. Kaksi muuta patruunaa oli varustettu esimerkiksi hirvenmetsästykseen soveltuvilla avautuvilla luodeilla. Toinen avautuvista luodeista oli lyijyä sisältävä ja toinen myrkytön kokokupariluoti.

Tutkimus on julkaistu International Journal of Legal Medicinessä.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Dosentti Juho-Antti Junno, p. 0400 685788, juho-antti.junno@oulu.fi
Viestintäasiantuntija Anna-Maria Hietapelto, p. 040 7650015, anna-maria.hietapelto@oulu.fi

Kuvat

Gelatiiniharkot kuvattiin potilaskäyttöön suunnitellulla tietokonetomografialaitteella. Tässä kuvausvuorossa kokovaippaluoti, joka hieman yllättäen pirstaloitui voimakkaasti. Kuva: Juho-Antti Junno
Gelatiiniharkot kuvattiin potilaskäyttöön suunnitellulla tietokonetomografialaitteella. Tässä kuvausvuorossa kokovaippaluoti, joka hieman yllättäen pirstaloitui voimakkaasti. Kuva: Juho-Antti Junno
Lataa
Kokokuparinen metsästysluoti avautui suunnitellusti nelisakaraiseksi sieneksi. Sen jäämäpaino oli erittäin korkea, ja kuvantamisessa haavakanavasta löytyi vain yksi metallinkappale. Kuva: Juho-Antti Junno
Kokokuparinen metsästysluoti avautui suunnitellusti nelisakaraiseksi sieneksi. Sen jäämäpaino oli erittäin korkea, ja kuvantamisessa haavakanavasta löytyi vain yksi metallinkappale. Kuva: Juho-Antti Junno
Lataa
Perinteinen puolivaippaluoti laajeni sienimäiseksi. Vaikka sen jäämäpaino oli korkea, se oli jättänyt haavakanavaan suuren määrän pieniä lyijysiruja. Kuva: Juho-Antti Junno
Perinteinen puolivaippaluoti laajeni sienimäiseksi. Vaikka sen jäämäpaino oli korkea, se oli jättänyt haavakanavaan suuren määrän pieniä lyijysiruja. Kuva: Juho-Antti Junno
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Oulun yliopisto
Oulun yliopisto
Pentti Kaiteran katu 1
90570 Oulu

0294 480 000https://www.oulu.fi/fi

Oulun yliopisto on monitieteinen, kansainvälisesti toimiva tiedeyliopisto. Tuotamme uutta tietoa ja ratkaisuja kestävämmän tulevaisuuden rakentamiseksi sekä koulutamme osaajia muuttuvaan maailmaan. Tärkeimmissä yliopistovertailuissa Oulun yliopisto sijoittuu kolmen prosentin kärkeen maailman yliopistojen joukossa. Meitä yliopistolaisia on noin 17 000.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Oulun yliopisto

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu mukana valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa – suomalaisten korkeakoulujen avoimia opintoja nyt yhdessä paikassa7.5.2025 05:52:00 EEST | Tiedote

Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu Oamk ovat mukana uudessa valtakunnallisessa Opin.fi-palvelussa, joka kokoaa korkeakoulujen avoimia opintoja yhteen paikkaan. Maksuton palvelu tekee opintojen löytämisestä ja vertailusta helppoa ja kiinnostavaa. Opinnot ovat tarjolla joustavasti kaikenikäisille, monet ajasta ja paikasta riippumatta. Opiskeltavaa löytyy esimerkiksi kestävästä kehityksestä uusiin teknologioihin ja hyvinvoinnista terveyteen ja turvallisuusalaan.

Ferritiinitasot eivät näytä liittyvän merkittävästi PCOS-naisten hedelmällisyyteen tai aineenvaihdunnalliseen terveyteen24.4.2025 05:35:00 EEST | Tiedote

Ferritiinitasot ovat munasarjojen monirakkulaoireyhtymää (PCOS) sairastavilla naisilla keskimäärin korkeammat kuin verrokeilla, mutta tällä ei ole merkittävää vaikutusta heidän hedelmällisyyteensä tai metaboliseen terveydentilaansa. Myöskään raudanpuutteella ei vaikuta olevan yhteyttä PCOS-naisten lapsettomuuteen. Tulokset perustuvat Oulun yliopistossa tehtyyn tutkimukseen, jossa selvitettiin ferritiinitasojen merkitystä PCOS-naisten terveydelle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye