Vertaisarvioitu tiedekirja avaa uusia näkökulmia Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan
Taidehistoria menee metsään! -antologia yhdistää taiteen, tieteen ja museon. Monipuolisessa ja ajankohtaisessa artikkelivalikoimassa käsitellään taiteilijoita, taideteoksia, keräilyä ja taidehistoriaa. Julkaisu aloittaa uuden taidehistorialliseen tutkimukseen perustuvan kirjasarjan. Se valottaa uusista näkökulmista Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaa, johon kuuluu niin vanhaa eurooppalaista taidetta, Suomen kultakauden taidetta kuin nykytaidettakin.

Tämä julkaisu on tulosta uudenlaisesta ja kokeilevasta hankkeesta, joka perustuu kolmen kokeneen toimijan yhteistyölle. Mukana ovat Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Taidehistorian seura ja taidekirjakustantamo Parvs.
Taidehistoria menee metsään! -antologia liittyy taidehistoriallisen tutkimuksen seminaariin, jonka Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja Serlachius-museot järjestävät joka toinen vuosi Mäntässä. Seminaari tuo yhteen asiantuntijoita, toimii foorumina ajankohtaiselle taidehistorialliselle tutkimukselle ja edistää kotimaista taiteentutkimusta sekä tiedon saavutettavuutta myös yliopistokaupunkien ulkopuolella. Tämä teos perustuu keväällä 2022 Mäntässä järjestettyyn seminaariin, johon osallistui joukko uransa eri vaiheissa olevia taidehistorioitsijoita professoreista, dosenteista, tohtoreista ja väitöskirjatutkijoista melko tuoreisiin maistereihin. Teos onkin monipuolinen läpileikkaus tekeillä olevasta taidehistorian tutkimuksesta.
Uusista näkökulmista valottuvat niin tunnetut kuin taidehistorian kaanonissa vähemmän tutkitut taiteilijat 1600-luvulta 1940-luvulle: ranskalaiset Maurice Brianchon ja Roland Oudot, hollantilaiset Adriaen Brouwer, Joos van Craesbeeck, Jan Miense Molenaer ja Cornelis Dusart, suomalaiset Alexander Lauréus, Helene Schjerfbeck, Fanny Churberg, Hjalmar Munsterhjelm, Akseli Gallen-Kallela, Alvar Cawén ja Jalmari Ruokokoski.
Vuonna 1933 perustettu Gösta Serlachiuksen taidesäätiö hallinnoi ja ylläpitää taidekokoelmaa, jota esitellään Serlachius-museoissa Mäntässä. Kokoelman painopistealueita ovat vanha eurooppalainen taide, suomalainen taide 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta sekä nykytaide. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön toimintastrategiaan perustuen hankkeen ideana oli alusta asti sekä edistää taidesäätiön kokoelmaan kohdistuvaa tutkimusta että syventää museokentän ja yliopistojen välistä yhteistyötä.
Antologia on tehty yhteistyössä Taidehistorian seuran kanssa, ja se julkaistaan vertaisarvioidussa Taidehistoriallisia tutkimuksia -julkaisusarjassa. Taidehistorian seura on taidehistorian alan ainoa tieteellinen seura Suomessa. Seura on perustettu vuonna 1973, ja sen tarkoituksena on toimia taidehistorian edistämiseksi.
Taidehistoria menee metsään! – Lastuja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta
Toimittajat: Susanna Aaltonen, Roni Grén, Juhana Lahti, Tomi Moisio ja Lauri Ockenström
Kirjoittajat: Timo Huusko, Seppo Hornytzkyj, Teppo Jokinen, Sandra Lindblom, Ville Lukkarinen, Lotta Nylund, Pekka Niemelä, Tutta Palin, Kersti Tainio, Hanne Tikkala, Minna Tuominen ja Markku Valkonen
168 sivua
kieli suomi, englanninkieliset tiivistelmät
Parvs, Serlachius-museot ja Taidehistorian seura, 2023
Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle:
kustantaja Hanna Karppanen, Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi
Lisätiedot Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta ja seminaarista:
amanuenssi Tomi Moisio, Serlachius-museot, tomi.moisio@serlachius.fi
Lisätiedot Serlachius-museoista:
tiedottaja Susanna Yläjärvi, Serlachius-museot, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
Lisätiedot Taidehistorian seurasta:
puheenjohtaja Juhana Lahti, Taidehistorian seura, juhana.lahti@gmail.com
sihteeri Jutta Tynkkynen, Taidehistorian seura, taidehistorianseura@gmail.com
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat













Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Ateneumin taiteilijat -kirjasarja täydentyy – vuorossa Albert Edelfelt24.10.2025 10:38:15 EEST | Tiedote
Albert Edelfelt (1854–1905) on yksi maamme rakastetuimmista taiteilijoista. Hän oli suomalaisen taiteen uudistaja ja yksi ensimmäisistä ulkoilmamaalareista Suomessa. Taidehistorioitsija ja historioitsija Maria Vainio-Kurtakko kirjoittaa uutuuskirjassaan Albert Edelfeltin elämästä ja teoksista ajan pohjoismaisten ja eurooppalaisten yhteiskunnallisten kysymysten valossa.
Kyösti Kakkosen lasi- ja keramiikkakokoelma koottuna kahteen englanninkieliseen suurteokseen23.10.2025 11:13:51 EEST | Tiedote
Teokset esittelevät kauppaneuvos Kyösti Kakkosen poikkeuksellisen laajan kokoelman lasi- ja keramiikkataiteen helmet.
Uutuuskirja kokoaa yhteen Stefan Bremerin myyttiset valokuvat Helsingin yöstä17.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Stefan Bremer (s. 1953) on keskeinen nimi suomalaisessa valokuvataiteessa. Hän on tullut tunnetuksi urbaanin yöelämän dokumentoijana.
Helsingin empirearkkitehtuuri saa arvoisensa käsittelyn Mikko Lindqvistin uutuusteoksessa15.10.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Empirearkkitehtuuri on Helsingin kaupunkikuvan ydin. Arkkitehti Carl Ludvig Engelin (1778–1840) 1800-luvun alussa suunnittelemat julkiset rakennukset ovat lujittaneet asemansa Helsingin tunnetuimpina ja pysyvimpinä symboleina, ja hänen työnsä käsitti ainutlaatuisella tavalla kokonaisen pääkaupungin suunnittelun ja rakentamisen.
Uutuuskirja Emil Cedercreutzin Maahengen temppelistä3.9.2025 09:27:26 EEST | Tiedote
Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879─1949) oli kiinnostunut kotimaakuntansa Satakunnan talonpoikaisesta perinteestä, ja hän keräsi laajan kokoelman talonpoikaisesineistöä. 1910-luvun alussa hän alkoi suunnitella kokoelmalle omaa museota, Maahengen temppeliä. Se rakennettiin Cedercreutzin taiteilijakodin Harjulan viereen Harjavaltaan vuosina 1916–1942.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme