Vertaisarvioitu tiedekirja avaa uusia näkökulmia Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan
Taidehistoria menee metsään! -antologia yhdistää taiteen, tieteen ja museon. Monipuolisessa ja ajankohtaisessa artikkelivalikoimassa käsitellään taiteilijoita, taideteoksia, keräilyä ja taidehistoriaa. Julkaisu aloittaa uuden taidehistorialliseen tutkimukseen perustuvan kirjasarjan. Se valottaa uusista näkökulmista Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaa, johon kuuluu niin vanhaa eurooppalaista taidetta, Suomen kultakauden taidetta kuin nykytaidettakin.
Tämä julkaisu on tulosta uudenlaisesta ja kokeilevasta hankkeesta, joka perustuu kolmen kokeneen toimijan yhteistyölle. Mukana ovat Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Taidehistorian seura ja taidekirjakustantamo Parvs.
Taidehistoria menee metsään! -antologia liittyy taidehistoriallisen tutkimuksen seminaariin, jonka Gösta Serlachiuksen taidesäätiö ja Serlachius-museot järjestävät joka toinen vuosi Mäntässä. Seminaari tuo yhteen asiantuntijoita, toimii foorumina ajankohtaiselle taidehistorialliselle tutkimukselle ja edistää kotimaista taiteentutkimusta sekä tiedon saavutettavuutta myös yliopistokaupunkien ulkopuolella. Tämä teos perustuu keväällä 2022 Mäntässä järjestettyyn seminaariin, johon osallistui joukko uransa eri vaiheissa olevia taidehistorioitsijoita professoreista, dosenteista, tohtoreista ja väitöskirjatutkijoista melko tuoreisiin maistereihin. Teos onkin monipuolinen läpileikkaus tekeillä olevasta taidehistorian tutkimuksesta.
Uusista näkökulmista valottuvat niin tunnetut kuin taidehistorian kaanonissa vähemmän tutkitut taiteilijat 1600-luvulta 1940-luvulle: ranskalaiset Maurice Brianchon ja Roland Oudot, hollantilaiset Adriaen Brouwer, Joos van Craesbeeck, Jan Miense Molenaer ja Cornelis Dusart, suomalaiset Alexander Lauréus, Helene Schjerfbeck, Fanny Churberg, Hjalmar Munsterhjelm, Akseli Gallen-Kallela, Alvar Cawén ja Jalmari Ruokokoski.
Vuonna 1933 perustettu Gösta Serlachiuksen taidesäätiö hallinnoi ja ylläpitää taidekokoelmaa, jota esitellään Serlachius-museoissa Mäntässä. Kokoelman painopistealueita ovat vanha eurooppalainen taide, suomalainen taide 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta sekä nykytaide. Gösta Serlachiuksen taidesäätiön toimintastrategiaan perustuen hankkeen ideana oli alusta asti sekä edistää taidesäätiön kokoelmaan kohdistuvaa tutkimusta että syventää museokentän ja yliopistojen välistä yhteistyötä.
Antologia on tehty yhteistyössä Taidehistorian seuran kanssa, ja se julkaistaan vertaisarvioidussa Taidehistoriallisia tutkimuksia -julkaisusarjassa. Taidehistorian seura on taidehistorian alan ainoa tieteellinen seura Suomessa. Seura on perustettu vuonna 1973, ja sen tarkoituksena on toimia taidehistorian edistämiseksi.
Taidehistoria menee metsään! – Lastuja Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta
Toimittajat: Susanna Aaltonen, Roni Grén, Juhana Lahti, Tomi Moisio ja Lauri Ockenström
Kirjoittajat: Timo Huusko, Seppo Hornytzkyj, Teppo Jokinen, Sandra Lindblom, Ville Lukkarinen, Lotta Nylund, Pekka Niemelä, Tutta Palin, Kersti Tainio, Hanne Tikkala, Minna Tuominen ja Markku Valkonen
168 sivua
kieli suomi, englanninkieliset tiivistelmät
Parvs, Serlachius-museot ja Taidehistorian seura, 2023
Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle:
kustantaja Hanna Karppanen, Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi
Lisätiedot Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmasta ja seminaarista:
amanuenssi Tomi Moisio, Serlachius-museot, tomi.moisio@serlachius.fi
Lisätiedot Serlachius-museoista:
tiedottaja Susanna Yläjärvi, Serlachius-museot, susanna.ylajarvi@serlachius.fi
Lisätiedot Taidehistorian seurasta:
puheenjohtaja Juhana Lahti, Taidehistorian seura, juhana.lahti@gmail.com
sihteeri Jutta Tynkkynen, Taidehistorian seura, taidehistorianseura@gmail.com
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Anni Kinnusen valokuvateos ”The Great Escape” on pelottavan kaunis todellisuuspako29.4.2024 12:06:14 EEST | Tiedote
Kuvataiteilija Anni Kinnusen The Great Escape on kriittinen puheenvuoro ajasta, jossa muunneltu todellisuus on totta ja jossa mihinkään ei voi luottaa. Kinnusen valokuvia katsoessa on mahdotonta olla ajattelematta performanssia, teon taidetta, elettä, esitystä. Toisaalta kuvat lähestyvät maalausta, esteettistä pintaa, joka kertoo meille tarinoita, esittää epätosia väitteitä.
Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote
Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.
Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote
Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.
Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote
Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?
Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote
Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme