Väitös 2.9.2023: Tempolla ja sointuvaihdosten tiheydellä ei ole juurikaan vaikutusta huipputason jazzbasistien luovuuteen (Nurmi)
IngressiFM Mikko Nurmi tutki väitöskirjatyössään huipputason jazzbasistien luovuutta. Väittelijä käsitteli luovuutta kahden erittäin merkittävän jazzbasistin bassolinjoissa.

Nurmen tutkimuksen kohteena olleet muusikot olivat Paul Chambers (1935–1969) ja Ron Carter (s. 1937). Luovuutta mitattiin sävelkuvioiden toistumisena: mitä vähemmän bassolinjoissa esiintyi samojen sävelkuvioiden toistumista, sitä suurempaa luovuutta bassolinjojen katsottiin osoittavan.
Toiston vähäisyyttä pidetään jazzmuusikoiden parissa yhtenä hyvän muusikon tunnusmerkkinä, mistä syystä se on luonteva tapa mitata luovuutta jazzimprovisaatioissa.
Tutkimus antoi alustavaa näyttöä siitä, että esitettävän musiikin tempolla ja sointuvaihdosten tiheydellä on joko vähäinen tai käytännössä olematon vaikutus tutkimuksen kohteina olleiden huipputason jazzbasistien luovuuteen.
Tulosten mukaan bassolinjoissa esiintyi myös vain vähän sävelkuvioiden toistoa. Keskimäärin vain 33 % kaikista samassa bassolinjassa esiintyneistä neljän sävelen mittaisista sävelkuvioista esiintyi vähintään kaksi kertaa Chambersin bassolinjoissa. Carterin bassolinjojen osalta vastaava luku oli 16 %.
Myös sävelkuvioiden toisto eri bassolinjojen välillä oli vähäistä. Chambersin bassolinjojen osalta vain 17 % ja Carterin bassolinjojen osalta 11 % kaikista neljän sävelen mittaisista ja vähintään kaksi kertaa esiintyneistä sävelkuvioista esiintyi ainakin kahdessa eri bassolinjassa. Tulokset viittaavat siihen, että Chambersin ja Carterin soitto perustui tutkimuksen kohteena olleissa bassolinjoissa vain vähäisessä määrin opittujen sävelkuvioiden eli ns. likkien käyttöön.
Tutkimus lisää tietoa luovuuden erilaisista ilmenemismuodoista, olemassa olevan tiedon roolista musiikillisessa luovuudessa sekä ajallisten rajoitusten ja musiikillisen luovuuden välisestä suhteesta. Väitöksen tuloksia voidaan myös hyödyntää jazzmuusikoiden koulutuksessa.
FM Mikko Nurmen väitöskirja “Temporal constraints and creativity in bass lines of eminent jazz musicians” tarkastetaan lauantaina 2.9.2023 klo 12 yliopiston Musica-rakennuksen auditoriossa M103. Vastaväittäjänä toimii professori Erkki Huovinen (Royal College of Music in Stockholm, Ruotsi) ja kustoksena professori Petri Toiviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 679, 289 s., Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9695-6 (PDF).
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9695-6
Taustatietoja:
Mikko Nurmi valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006. Väitöskirjatutkimusta ovat tukeneet Eino Jutikkalan rahasto (Suomalainen Tiedeakatemia), Oskar Öflunds Stiftelse sr, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Alfred Kordelinin säätiö.
Lisätietoja: Mikko Nurmi, mikko.m.nurmi@student.jyu.fi, 0505534084
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Oppimisen tuen uudistus muuttaa koulujen arkea – tutkimus selvittää, miten uudistus toteutetaan kunnissa28.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Esi- ja perusopetuksen oppimisen tukea uudistettiin vuonna 2025, kun aiempi kolmiportainen malli korvattiin ryhmäkohtaisilla ja oppilaskohtaisilla tukitoimilla. Tavoitteena on tarjota tukea aiempaa oikea-aikaisemmin ja matalammalla kynnyksellä, mutta käytännön toteutus ja resurssit vaihtelevat kunnittain. Jyväskylän yliopiston johtama tutkimushanke selvittää nyt, millaiseksi uudistus muotoutuu koulujen arjessa eri puolilla Suomea.
Ionien kierrätys avaa tien raskaimpien alkuaineiden tutkimukseen27.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Euroopan hiukkasfysiikan tutkimuskeskuksen (CERN) ISOLDE-laitoksen tutkijat ovat kehittäneet sähköstaattisen loukun ja lasereiden yhdistelmään perustuvan mittausmenetelmän, mikä voi auttaa selvittämään harvinaisimpien ja vähiten tunnettujen alkuaineiden kemiallisia ominaisuuksia. Myös Jyväskylän yliopiston fysiikan laitoksen tutkija Mikael Reponen on ollut mukana laitteiston valmistelussa.
Arto Hautala on Jyväskylän yliopiston uusi ja Suomen ainoa fysioterapian professori27.11.2025 06:30:00 EET | Tiedote
Arto Hautala aloitti 1.11.2025 fysioterapian ja kuntoutuksen professorina Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa. Professuuri on tällä hetkellä alan ainoa Suomessa.Julkaistu 26.11.2025
Kiertotalous varmistaa kriittisten metallien saatavuuden – Tutkijoiden video kertoo, kuinka jätteestä syntyy seuraavan sukupolven materiaaleja26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja kriittisten metallien saatavuuden turvaamiseen. Uudella videolla Jyväskylän ja Turun yliopiston asiantuntijat kertovat, miten teollisuuden jäte- ja sivuvirroista voidaan kierrättää arvokkaita metalleja hyödyntämällä innovatiivista 3D-filtteriteknologiaa sekä yhdisteitä, joita käytetään talteenotossa ja uusien materiaalien valmistuksessa.
Väitös: Yhteisöohjautuvuus mahdollistaa tiimin joustavan toiminnan yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi (Keronen)26.11.2025 07:05:00 EET | Tiedote
Yhteisöohjautuvuudella voidaan tukea työntekijöiden motivaatiota ja hyvinvointia sekä organisaation tavoitteita kestävällä tavalla. Tämä edellyttää yksilöiden aloitteellisuutta ja aktiivisuutta sekä yhteisöllisiä työn tekemisen tapoja. Jyväskylän yliopistossa tarkastettavassa väitöskirjassa avataan, miten yhteisöohjautuvuus rakentuu työntekijöiden välillä ja miten yhteisöohjautuvuutta tuetaan työssä tapahtuvissa oppimistilanteissa lähijohtamisen keinoin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme