Väitös 2.9.2023: Tempolla ja sointuvaihdosten tiheydellä ei ole juurikaan vaikutusta huipputason jazzbasistien luovuuteen (Nurmi)
IngressiFM Mikko Nurmi tutki väitöskirjatyössään huipputason jazzbasistien luovuutta. Väittelijä käsitteli luovuutta kahden erittäin merkittävän jazzbasistin bassolinjoissa.

Nurmen tutkimuksen kohteena olleet muusikot olivat Paul Chambers (1935–1969) ja Ron Carter (s. 1937). Luovuutta mitattiin sävelkuvioiden toistumisena: mitä vähemmän bassolinjoissa esiintyi samojen sävelkuvioiden toistumista, sitä suurempaa luovuutta bassolinjojen katsottiin osoittavan.
Toiston vähäisyyttä pidetään jazzmuusikoiden parissa yhtenä hyvän muusikon tunnusmerkkinä, mistä syystä se on luonteva tapa mitata luovuutta jazzimprovisaatioissa.
Tutkimus antoi alustavaa näyttöä siitä, että esitettävän musiikin tempolla ja sointuvaihdosten tiheydellä on joko vähäinen tai käytännössä olematon vaikutus tutkimuksen kohteina olleiden huipputason jazzbasistien luovuuteen.
Tulosten mukaan bassolinjoissa esiintyi myös vain vähän sävelkuvioiden toistoa. Keskimäärin vain 33 % kaikista samassa bassolinjassa esiintyneistä neljän sävelen mittaisista sävelkuvioista esiintyi vähintään kaksi kertaa Chambersin bassolinjoissa. Carterin bassolinjojen osalta vastaava luku oli 16 %.
Myös sävelkuvioiden toisto eri bassolinjojen välillä oli vähäistä. Chambersin bassolinjojen osalta vain 17 % ja Carterin bassolinjojen osalta 11 % kaikista neljän sävelen mittaisista ja vähintään kaksi kertaa esiintyneistä sävelkuvioista esiintyi ainakin kahdessa eri bassolinjassa. Tulokset viittaavat siihen, että Chambersin ja Carterin soitto perustui tutkimuksen kohteena olleissa bassolinjoissa vain vähäisessä määrin opittujen sävelkuvioiden eli ns. likkien käyttöön.
Tutkimus lisää tietoa luovuuden erilaisista ilmenemismuodoista, olemassa olevan tiedon roolista musiikillisessa luovuudessa sekä ajallisten rajoitusten ja musiikillisen luovuuden välisestä suhteesta. Väitöksen tuloksia voidaan myös hyödyntää jazzmuusikoiden koulutuksessa.
FM Mikko Nurmen väitöskirja “Temporal constraints and creativity in bass lines of eminent jazz musicians” tarkastetaan lauantaina 2.9.2023 klo 12 yliopiston Musica-rakennuksen auditoriossa M103. Vastaväittäjänä toimii professori Erkki Huovinen (Royal College of Music in Stockholm, Ruotsi) ja kustoksena professori Petri Toiviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 679, 289 s., Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9695-6 (PDF).
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9695-6
Taustatietoja:
Mikko Nurmi valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006. Väitöskirjatutkimusta ovat tukeneet Eino Jutikkalan rahasto (Suomalainen Tiedeakatemia), Oskar Öflunds Stiftelse sr, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Alfred Kordelinin säätiö.
Lisätietoja: Mikko Nurmi, mikko.m.nurmi@student.jyu.fi, 0505534084
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopiston dekaanit kaudelle 2026–2029 valittu29.10.2025 14:01:29 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston rehtori Jari Ojala on nimennyt tiedekuntaneuvostoja kuultuaan Jyväskylän yliopiston tiedekuntien dekaanit toimikaudeksi 1.1.2026–31.12.2029. Valituista dekaaneista kaksi jatkaa nykyisessä tehtävässään ja neljä on uusia.
Nanomittakaavan lämpösähköiset ilmiöt tuovat uutta näkökulmaa energianhallintaan29.10.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Uusi kvanttikuljetusteoria paljastaa, miten femtosekuntien aikaskaalan lämpösähköiset vaihtelut vaikuttavat energian hallintaan nanomittakaavassa. Jyväskylän yliopisto on ollut mukana kehittämässä uutta teoreettista lähestymistapaa, joka mahdollistaa yksittäisten molekyylien muodostamien nanoliitosten lämpötilaerojen ja sähkövirtojen tarkan simuloinnin. Tutkimus avaa uusia näkymiä esimerkiksi kvanttitietokoneiden komponenttien kehittämiseen.
Ikääntyneiden palveluohjaus hyvinvointialueilla kaipaa kehittämistä – tutkimus nostaa esiin kriittiset kohdat28.10.2025 16:01:51 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama, Tampereen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen kanssa toteutettu tutkimus nostaa esiin merkittäviä kehittämistarpeita ikääntyneiden palveluohjauksessa hyvinvointialueilla. Tulosten mukaan palveluohjaus ei kaikilta osin toteudu suunnitellusti tai asiakaslähtöisesti. Tutkijat tunnistivat palveluohjauksessa kriittisiä kohtia, kuten vaikeudet päästä palvelun piiriin, avun tarpeen arvioinnin kapea-alaisuuden ja resurssien riittämättömyyden. Tutkijat tarjoavat viisi konkreettista suositusta, joiden avulla hyvinvointialueiden palveluohjausta voidaan kehittää kohti ennakoivaa ja paremmin ikääntyneiden tarpeet huomioivaa palvelua.
Jyväskylän yliopiston 2026 aloittavan hallituksen kokoonpano vahvistettu28.10.2025 12:43:36 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston hallituksen jäsenten vaali toimikaudelle 1.1.2026–31.12.2029 päättyi keskiviikkona 1.10.2025. Yliopistokollegio vahvisti vaalin tuloksen 24.10.2025.
Tutkimus selvitti, miksi teinivuosien musiikkikappaleet säilyvät merkityksellisinä läpi elämän28.10.2025 07:29:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston johtama tutkimus paljastaa, että tunteisiimme eniten vetoava musiikki on usein peräisin teinivuosilta, todennäköisimmin ikävuoden 17 tienoilta. Tämä muistoihin liittyvä ilmiö auttaa selittämään, miksi nuoruusaikojen musiikkikappaleet säilyvät usein syvästi merkityksellisinä – jopa vuosikymmeniä myöhemmin. Muistojen voimakkuus kuitenkin vaihtelee elämän mittaan ja paljastaa erilaisia kehityskulkuja miesten ja naisten välillä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme