Väitös 2.9.2023: Tempolla ja sointuvaihdosten tiheydellä ei ole juurikaan vaikutusta huipputason jazzbasistien luovuuteen (Nurmi)
IngressiFM Mikko Nurmi tutki väitöskirjatyössään huipputason jazzbasistien luovuutta. Väittelijä käsitteli luovuutta kahden erittäin merkittävän jazzbasistin bassolinjoissa.
Nurmen tutkimuksen kohteena olleet muusikot olivat Paul Chambers (1935–1969) ja Ron Carter (s. 1937). Luovuutta mitattiin sävelkuvioiden toistumisena: mitä vähemmän bassolinjoissa esiintyi samojen sävelkuvioiden toistumista, sitä suurempaa luovuutta bassolinjojen katsottiin osoittavan.
Toiston vähäisyyttä pidetään jazzmuusikoiden parissa yhtenä hyvän muusikon tunnusmerkkinä, mistä syystä se on luonteva tapa mitata luovuutta jazzimprovisaatioissa.
Tutkimus antoi alustavaa näyttöä siitä, että esitettävän musiikin tempolla ja sointuvaihdosten tiheydellä on joko vähäinen tai käytännössä olematon vaikutus tutkimuksen kohteina olleiden huipputason jazzbasistien luovuuteen.
Tulosten mukaan bassolinjoissa esiintyi myös vain vähän sävelkuvioiden toistoa. Keskimäärin vain 33 % kaikista samassa bassolinjassa esiintyneistä neljän sävelen mittaisista sävelkuvioista esiintyi vähintään kaksi kertaa Chambersin bassolinjoissa. Carterin bassolinjojen osalta vastaava luku oli 16 %.
Myös sävelkuvioiden toisto eri bassolinjojen välillä oli vähäistä. Chambersin bassolinjojen osalta vain 17 % ja Carterin bassolinjojen osalta 11 % kaikista neljän sävelen mittaisista ja vähintään kaksi kertaa esiintyneistä sävelkuvioista esiintyi ainakin kahdessa eri bassolinjassa. Tulokset viittaavat siihen, että Chambersin ja Carterin soitto perustui tutkimuksen kohteena olleissa bassolinjoissa vain vähäisessä määrin opittujen sävelkuvioiden eli ns. likkien käyttöön.
Tutkimus lisää tietoa luovuuden erilaisista ilmenemismuodoista, olemassa olevan tiedon roolista musiikillisessa luovuudessa sekä ajallisten rajoitusten ja musiikillisen luovuuden välisestä suhteesta. Väitöksen tuloksia voidaan myös hyödyntää jazzmuusikoiden koulutuksessa.
FM Mikko Nurmen väitöskirja “Temporal constraints and creativity in bass lines of eminent jazz musicians” tarkastetaan lauantaina 2.9.2023 klo 12 yliopiston Musica-rakennuksen auditoriossa M103. Vastaväittäjänä toimii professori Erkki Huovinen (Royal College of Music in Stockholm, Ruotsi) ja kustoksena professori Petri Toiviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 679, 289 s., Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9695-6 (PDF).
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9695-6
Taustatietoja:
Mikko Nurmi valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006. Väitöskirjatutkimusta ovat tukeneet Eino Jutikkalan rahasto (Suomalainen Tiedeakatemia), Oskar Öflunds Stiftelse sr, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Alfred Kordelinin säätiö.
Lisätietoja: Mikko Nurmi, mikko.m.nurmi@student.jyu.fi, 0505534084
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Jyväskylän yliopisto sai 500 000 euroa teollisuuden energiajärjestelmien kustannustehokkuuden ja päästöjen optimoinnin tutkimukseen12.12.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Suomen Akatemia myönsi informaatioteknologian tiedekunnan professori Kaisa Miettisen monitavoiteoptimoinnin tutkimusryhmälle 500 000 euron rahoituksen Teollisuuden energiajärjestelmät osana kestävää ilmastoneutraalia yhteiskuntaa -hankkeeseen. Hanke tutkii prosessiteollisuuden energiajärjestelmiä. Tarkoituksena on järjestelmien energia- ja kustannustehokkuuden sekä päästöjen optimointi. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Aalto-yliopiston kanssa.
Väitös: Piipinnan päälle valmistetut DNA-origami hilat avaavat mahdollisuuksia ison mittakaavan nanovalmistukselle (Parikka)12.12.2025 09:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston väitöstutkimuksessa kehitettiin DNA-origameista kaksiulotteisia verkkomaisia rakenteita piipinnoille ja selvitettiin, miten erilaiset olosuhteet vaikuttavat niiden muodostumiseen. Tulokset avaavat uusia mahdollisuuksia DNA-avusteisen litografian käytössä ja sitä kautta uudenlaisten materiaalien valmistuksessa, esimerkiksi optiikan sovelluksiin.
Koneen Säätiöltä lähes kolme miljoonaa euroa Jyväskylän yliopistoon11.12.2025 14:00:00 EET | Tiedote
Syksyn 2025 yleisessä haussa Koneen Säätiö myönsi Jyväskylän yliopistoon kaikkiaan 16 apurahaa, joiden yhteissumma nousi 2 924 700 euroon.
Väitös: Yritysjohto ja etujärjestöt ovat keskeisiä toimijoita kansallisen suurstrategian muotoutumisessa11.12.2025 12:38:16 EET | Tiedote
KTM Roosa Oinasmaa tutki Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa tekemässään strategian ja yrittäjyyden väitöskirjassaan, miten yritysjohto ja etujärjestöt vaikuttavat kansallisen suurstrategian muotoutumiseen. Tulokset osoittavat, että suurstrategia ei ole yksittäinen valtion muovaava suunnitelma, vaan pitkän aikavälin prosessi, jossa yritysjohto, etujärjestöt ja valtionhallinto neuvottelevat kansallisista tavoitteista ja resurssien käytöstä.
Tutkijat opettivat heliksit vaihtamaan muotoa11.12.2025 12:13:14 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopiston tutkijat ovat löytäneet yksinkertaisen tavan ohjelmoida synteettisiä molekyylejä niin, että ne voivat muodostaa tiettyjä spiraalimaisia rakenteita upottamalla ohjeet suoraan niiden sekvenssiin. Tämä läpimurto voi johtaa uusiin älykkäisiin materiaaleihin ja molekyylilaitteisiin, jotka sopeutuvat ympäristöönsä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme