Väitös 2.9.2023: Tempolla ja sointuvaihdosten tiheydellä ei ole juurikaan vaikutusta huipputason jazzbasistien luovuuteen (Nurmi)
IngressiFM Mikko Nurmi tutki väitöskirjatyössään huipputason jazzbasistien luovuutta. Väittelijä käsitteli luovuutta kahden erittäin merkittävän jazzbasistin bassolinjoissa.

Nurmen tutkimuksen kohteena olleet muusikot olivat Paul Chambers (1935–1969) ja Ron Carter (s. 1937). Luovuutta mitattiin sävelkuvioiden toistumisena: mitä vähemmän bassolinjoissa esiintyi samojen sävelkuvioiden toistumista, sitä suurempaa luovuutta bassolinjojen katsottiin osoittavan.
Toiston vähäisyyttä pidetään jazzmuusikoiden parissa yhtenä hyvän muusikon tunnusmerkkinä, mistä syystä se on luonteva tapa mitata luovuutta jazzimprovisaatioissa.
Tutkimus antoi alustavaa näyttöä siitä, että esitettävän musiikin tempolla ja sointuvaihdosten tiheydellä on joko vähäinen tai käytännössä olematon vaikutus tutkimuksen kohteina olleiden huipputason jazzbasistien luovuuteen.
Tulosten mukaan bassolinjoissa esiintyi myös vain vähän sävelkuvioiden toistoa. Keskimäärin vain 33 % kaikista samassa bassolinjassa esiintyneistä neljän sävelen mittaisista sävelkuvioista esiintyi vähintään kaksi kertaa Chambersin bassolinjoissa. Carterin bassolinjojen osalta vastaava luku oli 16 %.
Myös sävelkuvioiden toisto eri bassolinjojen välillä oli vähäistä. Chambersin bassolinjojen osalta vain 17 % ja Carterin bassolinjojen osalta 11 % kaikista neljän sävelen mittaisista ja vähintään kaksi kertaa esiintyneistä sävelkuvioista esiintyi ainakin kahdessa eri bassolinjassa. Tulokset viittaavat siihen, että Chambersin ja Carterin soitto perustui tutkimuksen kohteena olleissa bassolinjoissa vain vähäisessä määrin opittujen sävelkuvioiden eli ns. likkien käyttöön.
Tutkimus lisää tietoa luovuuden erilaisista ilmenemismuodoista, olemassa olevan tiedon roolista musiikillisessa luovuudessa sekä ajallisten rajoitusten ja musiikillisen luovuuden välisestä suhteesta. Väitöksen tuloksia voidaan myös hyödyntää jazzmuusikoiden koulutuksessa.
FM Mikko Nurmen väitöskirja “Temporal constraints and creativity in bass lines of eminent jazz musicians” tarkastetaan lauantaina 2.9.2023 klo 12 yliopiston Musica-rakennuksen auditoriossa M103. Vastaväittäjänä toimii professori Erkki Huovinen (Royal College of Music in Stockholm, Ruotsi) ja kustoksena professori Petri Toiviainen (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Teos on julkaistu sarjassa JYU Dissertations numerona 679, 289 s., Jyväskylä 2023, ISSN 2489-9003, ISBN 978-951-39-9695-6 (PDF).
Linkki väitöskirjaan: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-9695-6
Taustatietoja:
Mikko Nurmi valmistui filosofian maisteriksi Jyväskylän yliopistosta vuonna 2006. Väitöskirjatutkimusta ovat tukeneet Eino Jutikkalan rahasto (Suomalainen Tiedeakatemia), Oskar Öflunds Stiftelse sr, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Alfred Kordelinin säätiö.
Lisätietoja: Mikko Nurmi, mikko.m.nurmi@student.jyu.fi, 0505534084
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Anitta KananenViestinnän asiantuntija
Puh:+358 40 8461395anitta.kananen@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Raportti: SOTE-rahoitusmalli ei vastaa todellisuutta – tutkijat vaativat huomiota alueiden välisiin eroihin17.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Jyväskylän yliopiston ja Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreessa raportissa tarkasteltiin demografisten ja sosioekonomisten tekijöiden vaikutusta SOTE-palveluiden tarpeeseen ja kustannuksiin hyvinvointialueilla. Tutkijoiden mukaan nykyinen rahoitusmalli ei vastaa todellista tarvetta, eikä ota huomioon väestön rakenteellisia ja sosiaalisia eroja. Rahoitusmallia tulisi tutkijoiden mukaan uudistaa, jotta se ei johtaisi alueelliseen eriarvoisuuteen.
Tutkijoiden yössä pääset ihmettelemään maailmankaikkeuden aikajanaa ja kokemaan tieteen yhteisöllisyyden – Tutkijoiden yön 26.9.2025 ohjelmaa tänä vuonna neljällä paikkakunnalla!17.9.2025 07:00:00 EEST | Tiedote
Tutkijoiden yö on vuosittain järjestettävä tiedetapahtuma, jossa tutkijat ympäri Eurooppaa avaavat ovensa kaikenikäisille tiedonjanoisille. Tänä vuonna tutkijat avaavat ovensa laboratorioiden uumeniin Jyväskylän, Oulun ja Helsingin yliopistoissa sekä Hämeen ja Jyväskylän ammattikorkeakouluissa perjantaina 29.5.2025.
Tutkimus haastaa vanhenemisen stereotypiat – aktiivinen ikääntyminen on yksilöllistä ja merkityksellistä16.9.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Ikääntyvä väestö on yksi aikamme keskeisistä yhteiskunnallisista kysymyksistä. Keskustelu vanhenemisesta on kuitenkin usein yksipuolista ja negatiivisesti sävyttynyttä. Uusin tutkimus tarjoaa toisenlaisen näkökulman: vanheneminen ei ole enää entisensä, ja käsityksiämme on syytä päivittää. Rantanen peräänkuuluttaa myös tutkimuksen uudistamista. Hän on julkaissut uuden kirjan, joka käsittelee aktiivisen ikääntymisen ja osallisuuden tutkimusta.
Väitös: Flow-tila voi kääntyä myös kuormitukseksi – ohjelmistokehittäjät toivovat työpaikoilla enemmän keskustelua työntekijöiden tarpeista16.9.2025 07:45:00 EEST | Tiedote
Flow-tila on keskeinen ilmiö ohjelmistokehittäjien työhyvinvoinnille ja tehokkuudelle. Toisaalta on tärkeää, ettei syvä keskittyminen johda vastoin tarkoitustaan lisääntyneeseen kuormitukseen.
Jyväskylän yliopiston tilastotieteen tutkimus on saanut tunnustusta16.9.2025 07:05:00 EEST | Tiedote
Suomen Tilastoseura palkitsi Jyväskylän yliopistosta valmistuneen Santeri Karppisen väitöskirjan parhaana Suomessa julkaistuna tilastotieteen väitöskirjana nelivuotiskaudella 2021-2024. Lisäksi Kelan vuoden 2024 pro gradupalkinto myönnettiin Jyväskylän yliopistosta valmistuneelle Annakaisa Ritalalle. Tilastotieteen alan palkinnot ovat osoitus Jyväskylän yliopiston vahvasta asiantuntemuksesta ja siitä, kuinka tilastollinen ajattelu voi vaikuttaa yhteiskunnan kehitykseen laaja-alaisesti ja merkityksellisesti.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme