Väitös: Poliisin kohdevalvonta kärsi väärästä ajoituksesta
Todennäköisesti myös lähialueet hyötyvät kohdealueen rikosten vähenemisestä, ilmenee Helsingin yliopistossa tarkastettavasta väitöstutkimuksesta. Sen sijaan poliisin satunnaisella eli niin kutsutulla rutiinipartioinnilla ei ole vastaavia vaikutuksia. Helsingin häiriökohdevalvonnan vaikuttavuus kärsi tutkimuksen mukaan epäonnistuneesta valvonnan ajoittamisesta.
- Poliisin valvonta oli enimmillään hiljaisina talviaamuina, kun ihmisiä ei ollut liikkeellä ja vähimmillään vilkkaina kesäiltoina, kun väkivaltaa ilmeni eniten. Poliisi siis valvoi oikeita paikkoja väärään aikaan, sanoo väitöskirjatutkija Jari Taponen, joka työskentelee Helsingin poliisissa ylikomisariona.
Joissakin tapauksissa poliisin toimenpiteet toimivat vastoin odotuksia. Epäoikeudenmukaisiksi koettujen tai epäeettisesti kohdennettujen tekojen lopputuloksena voi olla rikollisuuden tai turvattomuuden lisääntyminen.
- Etenkin nykypäivän vihollisiin ja liittolaisiin jaetussa toimintaympäristössä turvallisuuden nimissä tehdyt toimenpiteet voidaan kokea puolueellisina, Taponen muotoilee.
Poliisin vaikuttavuudesta löytyy tutkimusta vain vähän
Tutkimus paljastaa suomalaisen poliisin vaikuttavuustutkimuksen niukkuuden. Suomessa on tehty vain muutama poliisin vaikuttavuutta selvittävä tutkimus ja niidenkin näyttöarvo kärsii väittelijän mukaan heikoista tutkimusasetelmista ja yksipuolisesta aineistosta.
- Poliisin tuloksellisuuden mittaaminen kohdistuu aikaansaannosten sijaan tekemisen seurantaan. Suomessa ei ole riittävästi tietoa poliisin yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta.
Koska suoritteiden laskentaan perustuvan poliisin tulosmittariston avulla ei voida havaita toimenpiteen ja tavoitteen saavuttamisen välistä syy-yhteyttä, toimenpiteiden kehittäminen ja soveltuvin osin myös tuloksellisuuden arviointi tulisi Taposen mukaan altistaa kriminologiselle vaikutustutkimukselle.
- Tämä muuttaisi poliisin yhteiskunnallista roolia turvallisuuteen vaikuttavaksi toimijaksi osana rikoksia vähentävää kriminaalipolitiikkaa ja tilivelvollisuutta. Jatkossa poliisikoulutuksessa tulisi huomioida kriminologiassa yleistyneet vahvat vaikuttavuustutkimuksen tavoitteet, Taponen toteaa.
Väitöstyön aiheena on poliisin rikollisuutta vähentävä ja turvallisuutta lisäävä vaikuttavuus. Siinä selvitetään saavuttaako poliisi sille asetetut yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet. Lisäksi pyritään tunnistamaan ne toimenpiteet, jotka eivät toimi tai jotka toimivat vastoin tavoitteita. Tutkimus koostuu neljästä osajulkaisusta, joista kaksi on systemaattisia kirjallisuuskatsauksia.
Väittelijän yhteystiedot:
Jari Taponen
Puh. 040-5003256
jari.taponen@helsinki.fi
******************************************
VTM Jari Taponen väittelee 25.8.2023 kello 13.15 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa aiheesta "Poliisin vaikuttavuus - Suoritteiden laskennasta vaikuttavuuden tutkimukseen". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Metsätalo, Sali I (B116), Unioninkatu 40.
Vastaväittäjänä on Apulaisprofessori Elsa Saarikkomäki, Turun yliopisto, ja kustoksena on Janne Kivivuori.
Väitöskirja julkaistaan sarjassa Valtiotieteellisen tiedekunnan julkaisuja.
Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa Heldassa.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiTietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen tiedeyhteisö, joka toimii neljällä kampuksella Helsingissä ja usealla muulla paikkakunnalla Suomessa. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa se on ollut toistuvasti maailman sadan parhaan yliopiston joukossa. Helsingin yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Nettiterapia on toimiva ja kustannustehokas hoitomuoto masennukseen13.2.2025 07:40:29 EET | Tiedote
Nettiterapia vähentää masennusoireita yhtä vaikuttavasti kuin kasvokkainen psykoterapia ja tarjoaa edullisemman ja helposti saatavilla olevan hoitovaihtoehdon.
Korkeakouluopiskelijoiden kokemukset rasismiin puuttumisesta: Tunneperäiset ja sosiaaliset tekijät keskiössä12.2.2025 08:30:00 EET | Tiedote
Itsessä heräävät tunteet ja koettu kyky toimia tilanteessa korostuvat rasismiin puuttumisessa. Myös tilanteeseen sidotut tekijät ja sosiaalisiin suhteisiin liittyvät syyt nousivat esiin, kun korkeakouluopiskelijoilta kysyttiin rasismista.
Lapsen myöhäinen kronotyyppi saattaa ennustaa pitkän aikavälin terveyshaittoja7.2.2025 16:00:04 EET | Tiedote
Suomalaislasten unen, ruokavalion ja painonkehityksen välisiä yhteyksiä selvittänyt uusi tutkimus osoittaa, että vuorokausirytmi saattaa vaikuttaa terveyteen merkittävästi pitkällä aikavälillä.
Kun ruokaturva horjuu, terveyserot kasvavat7.2.2025 07:00:00 EET | Tiedote
Tutkimuksen mukaan vakavaa ruokaturvattomuutta kokeneiden ruokavalio on muita epäterveellisempi, mikä voi lisätä kroonisten sairauksien riskiä ja terveyden eriarvoisuutta.
Näkymätön sähköjohdin: sähkön ohjaamista äänellä6.2.2025 08:35:31 EET | Tiedote
Suomalaisten, espanjalaisten ja kanadalaisten tutkijoiden ryhmä on ensimmäistä kertaa osoittanut, että sähkökipinöitä voidaan ohjata ultraääniaaltojen avulla.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme