Väitös: Pelkoa, turhautumista vai innostusta? – käyttäjän näkökulmien ymmärtäminen auttaa kehittämään parempia digipalveluita

Koko yhteiskunta ja eri julkiset palvelut digitalisoituvat vauhdilla, mutta mitä digitalisaatio oikein tarkoittaa? Niemen mukaan vastaus vaihtelee sen mukaan, keneltä kysyy.

– Käyttäjien näkökulmasta digitalisaation käsite on hähmäinen, siihen liittyy edelleen paljon epätietoisuutta. Kiihtyvä digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen saattaakin synnyttää optimismin lisäksi myös pelkoa, vastarintaa ja turhautumista. Esimerkiksi "digipaasto" on jo nyt tunnistettavissa muun muassa nuorten keskuudessa, sanoo perjantaina 25. elokuuta Vaasan yliopistossa väittelevä Niemi.

Jos digitaalisista palveluista ja ratkaisuista halutaan toimivampia ja hyväksyttävämpiä, olisikin tärkeää ottaa käyttäjien näkemykset monipuolisesti ja laaja-alaisesti huomioon palveluita kehitettäessä.

Yhteiskehittämisen lähestymistapa mahdollistaa laaja-alaisesti käyttäjien näkemyksen kartoittamisen, ideoiden muodostamisen ja käyttäjien hyväksymän näkemyksen rakentamisen palvelusuunnittelun tueksi.

Väitöskirjassa kehitetty osallistavan deliberatiivisen suunnittelun malli auttaa tuomaan kehittämistyön vaatimat palvelutoiveet ja palvelutarpeet näkyviksi, erityisesti palvelukäyttäjien ja toimintaan liittyvien sidosryhmien näkökulmasta. Malli yhdistää osallistavan suunnittelun lähestymistavan ja deliberatiivisen eli puntaroivan demokratian periaatteet yhtenäiseksi yhteiskehittämisen lähestymistavaksi.

Maaseudulla järjestetyt digitalisaatiokeskustelut yllättivät tutkijan

Niemen väitöstutkimuksen aineisto on kerätty käyttäjien osallistamista ja yhteiskehittämistä painottaen. Käytännössä tämä on tarkoittanut eri maaseutupaikkakunnilla ja terveydenhuollon organisaatiossa järjestettyjä innovointi- ja ryhmäkeskustelutilaisuuksia.

– Muodostimme yhteiskehittämisen tapahtumia, joihin pyrittiin kokoamaan edustava joukko käymään yhteistä keskustelua digitalisaatiosta ja luomaan ideoita sen hyödyntämisestä.

Niemi paljastaa, että maaseutupaikkakunnilla, joissa keskusteluihin osallistui paljon ikääntynyttä väestöä, suhtautuminen digitalisaatiota kohtaan oli yllättävän positiivinen. Lisäksi osa paikkakunnista oli hyvinkin edistyksellisiä digitalisaatiossa esimerkiksi valokuituverkon rakentamisen myötä.

– Tästä oltiin myös jossain määrin ylpeitä. Uuteen teknologiaan panostamisen nähtiin mahdollistavan paikkakunnan tulevaisuutta ja lisäävän houkuttelevuutta nuorten, opiskelijoiden ja perheiden silmissä.

Affordanssiteoria tuo lisää ymmärrystä digitalisaation mahdollisuuksiin ja rajoituksiin

Niemen mukaan hänen väitöstutkimuksensa tärkein teoreettinen anti on psykologiasta tutun affordanssiteorian tuominen mukaan hallintotieteelliseen tutkimukseen ja digitaalisten palveluiden kehittämiseen. Teoria auttaa havaitsemaan ja ymmärtämään käyttäjään ja myös hänen toimintaympäristöönsäkin liittyviä tekijöitä, jotka voivat tukea tai mahdollisesti rajoittaa digitalisaation käyttöönottoa.

Affordanssit eli tarjoumat kuvaavat, millaisia mahdollisuuksia henkilö tai palvelukäyttäjä toivoisi omaan ympäristöönsä ja millaisia mahdollisuuksia ja käyttötarkoituksia hän pystyy hahmottamaan esimerkiksi tarkastelemalla jotain esinettä, teknologiaa tai palvelua. Ihminen voi esimerkiksi älykelloa tarkastellessaan nähdä joko aikaa näyttävän esineen, muodikkaan asusteen tai seikkailua tukevan laitteen.

– Ihmisillä on erilaista osaamista, toisistaan poikkeavia näkökulmia ja erilaisia kulttuuritaustoja. He näkevät asioiden merkitykset ja mahdollisuudet eri tavalla, Niemi kuvailee.

Niemen mukaan hänen tutkimuksensa näkökulmaa voidaan hyödyntää niin odottamattomiin tilanteisiin, kuten koronapandemian tuomaan digiloikkaan, kuin yleisemmin esimerkiksi hyvinvointipalvelujen digitalisoinnin tarkasteluun.

Väitöskirja

Niemi Tomi (2023) The Affordances of the Digital Medium: Users’ perceptions of digitalization. Acta Wasaesia 511. Väitöskirja. Vaasan yliopisto.

Julkaisun pdf

Väitöstilaisuus

HTM Tomi Niemen väitöstutkimus “The Affordances of the Digital Medium: Users’ perceptions of digitalization" tarkastetaan perjantaina 25.8.2023 klo 12 Vaasan yliopiston Ankkuri-rakennuksen Nissi-auditoriossa. 

Väitöstilaisuuden seuraaminen on mahdollista myös etäyhteyden kautta: (Zoom, salasana: 986195)

Vastaväittäjänä tilaisuudessa toimii professori Marko Seppänen (Tampereen yliopisto) ja kustoksena professori Harri Jalonen.

Lisätiedot

Tomi Niemi, puh. 050 4725776, tomi.niemi@uwasa.fi

Väittelijän tiedot

Tomi Niemi on valmistunut hallintotieteiden maisteriksi Vaasan yliopistosta pääaineenaan sosiaali- ja terveyshallintotiede. Hänellä on myös ensihoitajan AMK-tutkinto Turun ammattikorkeakoulusta.  Niemi asuu Vaasassa. Hän on toiminut Vaasan yliopistossa väitöskirjatutkijana, projektitutkijana ja opettajana.