Kaunokirjallisuuden lukeminen on nuorista tylsää

Lotta-Sofia La Rosa väittelee perjantaina 25.8. nuorten lukumotivaatiosta ja kaunokirjallisuuden lukemisesta uusilla kirjamuodoilla, e- ja äänikirjoilla, painetun kirjan rinnalla. Väitös on ensimmäinen aiheesta Suomessa. Aineisto perustuu nuorten (8.-luokkalaiset) omiin kokemuksiin, ei aikuisnäkökulmaan.
– Nuorten mielestä kaunokirjallisuuden lukeminen on pääosin tylsää eikä siihen haluta käyttää vapaa-aikaa, La Rosa toteaa.
La Rosa tutki kirjojen lukemista myös sosiaalisena toimintana, ja tuloksissa näkyy, että neljä viidestä nuoresta ei puhu kirjoista koskaan kavereidensa kanssa vapaa-ajalla ja vain noin puolet saa tukea lukuharrastukselle perheeltä tai lähipiiriltä. Tukea saavilla (niin kavereilta kuin vanhemmilta) on korkeampi lukumotivaatio tilastollisesti ja he lukevat enemmän.
Puhelimet kiinnostavat enemmän kuin kirja
Materiaalinen murros liittyy nuorten vastahakoisuuteen lukea kirjaa. Painettu kirja ja ylipäätään pitkien tekstien lukeminen saattaa tuntua hankalalta ja vieraalta, ja nuoret näkevät lukemisen vähenemiseen syynä puhelimet ja muun tekniikan. Ne houkuttavat ennemmin kuin kirja; elämyksiä haetaan älypuhelimelta, peleistä, sosiaalisesta mediasta, sarjoista, elokuvista.
La Rosa tarkasteli tutkimuksessaan empiirisesti e-kirjaa, äänikirjaa, painettua kirjaa ja lukuaikapalvelun kautta luettua kaunokirjaa ja vertasi, onko niissä lukukokemuksen suhteen eroa esimerkiksi kuvittelemisessa, eläytymisessä tai huomiossa.
Tulosten mukaan kaikki kirjamuodot ovat samalla viivalla.
– Se, mikä vaikuttaa on lukumotivaatio, ei kirjamuoto, La Rosa linjaa.
Mitä vastentahtoisemmin kirjan lukee, sitä todennäköisemmin lukukokemus ei imaise mukaansa. La Rosan mukaan painetussa kirjassa nuoria viehättää sen optimaalisuus lukuvälineenä ja kosketustuntuma, digitaalisissa kirjamuodoissa taas helppous ja mobiilius. Erityisesti äänikirja nähtiin uudenlaisena ja pääosin myönteisenä tapana vastaanottaa kirjallisuutta.
Suurin osa nuorista valitsee äänikirjan
Tutkimuksen mukaan uusissa kirjamuodoissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia lisätä nuorten lukuhalua. Ne tarjoavat valinnanmahdollisuuden. Suurin osa nuorista valitsisi äänikirjan. E-kirja oli vähiten mieleinen vaihtoehto.
La Rosa havaitsi lukumotivaation ja kirjamuodon valinnan välillä tilastollisen yhteyden: heikommin motivoituneet valitsevat äänikirjan, korkeammin motivoituneet pitävät tekstin lukemista parempana. Noin neljännes nuorista uskoisi lukevansa enemmän, mikäli kirjat olisivat puhelimella sovelluksella.
La Rosa esittää väitöksessään kaunokirjallisuuden lukukokemusmallin, jossa kirjamuodon ja sisällön valinta yhdistyy lukijan lähtökohtaiseen lukumotivaatioon. Mallin mukaan lukemistilanteessa on läsnä kolmen tekijän vuorovaikutus: lukija (lukumotivaatio), lukemisen väline (kirjamuoto) ja teksti (kirjan sisältö). Kaikkien osuessa suotuisasti kohdalleen, syntyy myönteinen lukukokemus, joka on edellytys lukuhalun kasvulle. On kuitenkin syytä varoa liian optimistista kuvaa digitaalisten kirjamuotojen mahdollisuuksista. Tarvitaan pitkittäistutkimusta eri muotojen käytöstä tukemassa nuorten lukuhalua.
Kasvatustieteen maisteri Lotta-Sofia La Rosa väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 25.8. klo 10 aiheesta Nuoret lukijat kirjakulttuurin murroksessa.
Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalon salissa 6 (B317), Unioninkatu 40.
Väittelijän yhteystiedot:
Lotta-Sofia La Rosa, lottasofialarosa@gmail.com 050 347 9747
Väittelijästä:
La Rosa on hämeenlinnalainen kolmen lapsen äiti, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingissä suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana yläkoulussa. Hän harrastaa kirjojen lukemista ja tanssia. La Rosa suunnittelee jatkavansa tutkimusta nuorten lukemisesta: erityisesti nuorten lukemisen sosiaalinen puoli, kuten keskusteleminen kirjoista ja lukusuositusten jakaminen yhteisöllisesti kiinnostaa. Äänikirjojen valtavirtaistuminen tarjoaa valtavasti uusia tutkimusaiheita.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Helsingin yliopiston mediapalvelu
Puh:02941 22622mediapalvelu@helsinki.fiKuvat

Tietoja julkaisijasta

PL 3
00014 Helsingin yliopisto
02941 22622 (mediapalvelu) 02941 911 (vaihde) (vaihde)https://www.helsinki.fi/fi/yliopisto
Helsingin yliopisto on yli 40 000 opiskelijan ja työntekijän kansainvälinen yhteisö, joka tuottaa tieteen voimalla kestävää tulevaisuutta koko maailman parhaaksi. Kansainvälisissä yliopistovertailuissa Helsingin yliopisto sijoittuu maailman parhaan yhden prosentin joukkoon. Monitieteinen yliopisto toimii neljällä kampuksella Helsingissä sekä Lahden, Mikkelin ja Seinäjoen yliopistokeskuksissa. Lisäksi sillä on kuusi tutkimusasemaa eri puolilla Suomea ja yksi Keniassa. Yliopisto on perustettu vuonna 1640.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Helsingin yliopisto
Noin joka seitsemäs hakija pääsi sisään Helsingin yliopistoon3.7.2025 09:42:00 EEST | Tiedote
Yhteishaussa Helsingin yliopistoon valittiin 4 703 uutta opiskelijaa. Helsingin yliopisto oli Suomen suosituin yliopisto ensisijaisten hakijoiden määrän sekä hakijoiden kokonaismäärän perusteella.
Kaasuvuoto aloittaa haavan korjauksen kasveissa2.7.2025 18:01:00 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat löytäneet mekanismin, jonka avulla kasvit korjaavat suojaavan uloimman kerroksensa, korkkisolukon. Tällä löydöllä voi olla merkittäviä vaikutuksia maatalouteen ja elintarvikkeiden säilyvyyteen. Etyleenin ja hapen diffuusio haavan läpi käynnistää kasvin luonnollisen paranemisprosessin.
Kaksoisvalohoito vähentää ikenien verenvuotoa ja tulehdusta hammasimplanttien ympärillä1.7.2025 09:59:32 EEST | Tiedote
Kaksoisvalohoito (Lumoral) tarjoaa kotikäyttöön turvallisen ja tehokkaan vaihtoehdon implanttien ympäristön tulehduksen hallintaan ilman antibiootteja.
Tutut maatalousympäristön linnut vähenevät, eteläiset yleislajit runsastuvat30.6.2025 08:00:00 EEST | Tiedote
Moni tuttu lintulaji harvinaistuu entisestään. Varpusia ja kuoveja on nyt vähemmän kuin koskaan aiemmin. Toisaalta monien eteläisten lajien voittokulku jatkuu. Mustarastaita ja peukaloisia esiintyy ennätysmäisen runsaasti.
Panimoteollisuuden sivuvirroista terveellisiä elintarvikkeita27.6.2025 13:02:54 EEST | Tiedote
Helsingin yliopiston tutkijat ovat keksineet innovatiivisen ja kestävän tavan hyödyntää mäskiä ja muita panimoteollisuuden sivutuotteita muokkaamalla niistä hyödyllisiä elintarvikkeita.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme