Lotta-Sofia La Rosa väittelee perjantaina 25.8. nuorten lukumotivaatiosta ja kaunokirjallisuuden lukemisesta uusilla kirjamuodoilla, e- ja äänikirjoilla, painetun kirjan rinnalla. Väitös on ensimmäinen aiheesta Suomessa. Aineisto perustuu nuorten (8.-luokkalaiset) omiin kokemuksiin, ei aikuisnäkökulmaan.

– Nuorten mielestä kaunokirjallisuuden lukeminen on pääosin tylsää eikä siihen haluta käyttää vapaa-aikaa, La Rosa toteaa.

La Rosa tutki kirjojen lukemista myös sosiaalisena toimintana, ja tuloksissa näkyy, että neljä viidestä nuoresta ei puhu kirjoista koskaan kavereidensa kanssa vapaa-ajalla ja vain noin puolet saa tukea lukuharrastukselle perheeltä tai lähipiiriltä. Tukea saavilla (niin kavereilta kuin vanhemmilta) on korkeampi lukumotivaatio tilastollisesti ja he lukevat enemmän. 

Puhelimet kiinnostavat enemmän kuin kirja

Materiaalinen murros liittyy nuorten vastahakoisuuteen lukea kirjaa. Painettu kirja ja ylipäätään pitkien tekstien lukeminen saattaa tuntua hankalalta ja vieraalta, ja nuoret näkevät lukemisen vähenemiseen syynä puhelimet ja muun tekniikan. Ne houkuttavat ennemmin kuin kirja; elämyksiä haetaan älypuhelimelta, peleistä, sosiaalisesta mediasta, sarjoista, elokuvista.

La Rosa tarkasteli tutkimuksessaan empiirisesti e-kirjaa, äänikirjaa, painettua kirjaa ja lukuaikapalvelun kautta luettua kaunokirjaa ja vertasi, onko niissä lukukokemuksen suhteen eroa esimerkiksi kuvittelemisessa, eläytymisessä tai huomiossa.

Tulosten mukaan kaikki kirjamuodot ovat samalla viivalla.

– Se, mikä vaikuttaa on lukumotivaatio, ei kirjamuoto, La Rosa linjaa.

Mitä vastentahtoisemmin kirjan lukee, sitä todennäköisemmin lukukokemus ei imaise mukaansa. La Rosan mukaan painetussa kirjassa nuoria viehättää sen optimaalisuus lukuvälineenä ja kosketustuntuma, digitaalisissa kirjamuodoissa taas helppous ja mobiilius. Erityisesti äänikirja nähtiin uudenlaisena ja pääosin myönteisenä tapana vastaanottaa kirjallisuutta. 

Suurin osa nuorista valitsee äänikirjan

Tutkimuksen mukaan uusissa kirjamuodoissa on vielä hyödyntämätöntä potentiaalia lisätä nuorten lukuhalua. Ne tarjoavat valinnanmahdollisuuden. Suurin osa nuorista valitsisi äänikirjan. E-kirja oli vähiten mieleinen vaihtoehto.

La Rosa havaitsi lukumotivaation ja kirjamuodon valinnan välillä tilastollisen yhteyden: heikommin motivoituneet valitsevat äänikirjan, korkeammin motivoituneet pitävät tekstin lukemista parempana. Noin neljännes nuorista uskoisi lukevansa enemmän, mikäli kirjat olisivat puhelimella sovelluksella. 

La Rosa esittää väitöksessään kaunokirjallisuuden lukukokemusmallin, jossa kirjamuodon ja sisällön valinta yhdistyy lukijan lähtökohtaiseen lukumotivaatioon. Mallin mukaan lukemistilanteessa on läsnä kolmen tekijän vuorovaikutus: lukija (lukumotivaatio), lukemisen väline (kirjamuoto) ja teksti (kirjan sisältö). Kaikkien osuessa suotuisasti kohdalleen, syntyy myönteinen lukukokemus, joka on edellytys lukuhalun kasvulle. On kuitenkin syytä varoa liian optimistista kuvaa digitaalisten kirjamuotojen mahdollisuuksista. Tarvitaan pitkittäistutkimusta eri muotojen käytöstä tukemassa nuorten lukuhalua.

Kasvatustieteen maisteri Lotta-Sofia La Rosa väittelee Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa 25.8. klo 10 aiheesta Nuoret lukijat kirjakulttuurin murroksessa.

Väitöstilaisuus järjestetään Metsätalon salissa 6 (B317), Unioninkatu 40. 

Väittelijän yhteystiedot:

Lotta-Sofia La Rosa,  lottasofialarosa@gmail.com 050 347 9747

Väittelijästä:

La Rosa on hämeenlinnalainen kolmen lapsen äiti, joka työskentelee tällä hetkellä Helsingissä suomen kielen ja kirjallisuuden opettajana yläkoulussa. Hän harrastaa kirjojen lukemista ja tanssia. La Rosa suunnittelee jatkavansa tutkimusta nuorten lukemisesta: erityisesti nuorten lukemisen sosiaalinen puoli, kuten keskusteleminen kirjoista ja lukusuositusten jakaminen yhteisöllisesti kiinnostaa.  Äänikirjojen valtavirtaistuminen tarjoaa valtavasti uusia tutkimusaiheita.