Ihanne lapsiperheestä muuttuu: Nuoret haluavat yhä useammin olla lapsettomia

Väestöliiton vuosina 2007-2018 keräämiin toistuviin ja kattaviin kyselytutkimuksiin perustuvaan tutkimukseen osallistui 20-45-vuotiaita miehiä ja naisia viidestä syntymäkohortista: 1970-1974, 1975-1979, 1980-1984, 1985-1989 ja 1990-1994. Osallistujat ilmoittivat henkilökohtaisen ihannelapsilukunsa eli sen, kuinka monta lasta he haluaisivat saada. Tätä verrattiin eri syntymäkohorttien kesken samassa iässä (esimerkiksi vuosien 1970-1974 syntymäkohorttiin kuuluvien 30-vuotiaiden vastauksia verrattiin uudempien syntymäkohorttien 30-vuotiaiden vastauksiin).

Lasten ihannelukumäärä laskee ja lapsettomuuden ihanteet kasvavat

– Päähavainto oli, että uudempiin syntymäkohortteihin kuuluvilla ihmisillä oli alhaisempi ihanteellinen lapsiluku verrattuna aikaisempiin kohortteihin, Kateryna Golovina Helsingin yliopiston tutkijakollegiumista toteaa. 

Ihannelapsiluvun lasku johtui lapsettomuusihanteiden kasvusta vuoden 1985 jälkeen syntyneiden lapsettomien keskuudessa. Esimerkkinä mainittakoon, että 25 prosenttia 25-vuotiaista vuosina 1985-1989 ja 1990-1994 syntyneistä miehistä ja 26 prosenttia 25-vuotiaista vuosina 1985-1989 ja 1990-1994 syntyneistä miehistä ilmoitti, että heidän ihanteellinen lapsilukunsa on nolla, kun taas 25-vuotiaista vuosina 1975-1979 ja 1980-1984 syntyneistä miehistä vastaava luku oli 4 prosenttia ja 5 prosenttia. Naisten vastaavat prosenttiluvut olivat 22 ja 21, kun ne aikaisemmin olivat 2 ja 9.

Sosioekonomisilla tekijöillä on vähäinen merkitys

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, voisiko ihannelapsiluvun lasku liittyä vuoden 2008 talouskriisistä johtuneeseen taloudelliseen epävarmuuteen.

– Vaikka koulutuksen, tulojen ja työllisyystilanteen sekä ihannelapsiluvun välillä havaittiin jonkin verran yhteyttä, erot ihannelapsiluvussa eri syntymäkohorttien välillä pysyivät merkittävinä, Golovina sanoo.

Tämä viittaa siihen, että hedelmällisyysihanteiden laskun taustalla on syvempi kulttuurinen muutos kuin vuoden 2008 talouskriisistä johtuva tilapäinen muutos.

Asenteet lasten hankkimista kohtaan ovat muuttuneet Suomessa

Kaiken kaikkiaan tutkimustulokset osoittavat, että asenteet lastenhankintaa ja perhe-elämää kohtaan ovat muuttuneet Suomessa. Vaikka aihetta ei ole suoraan tutkittu, laajemmat kulttuuriset muutokset yhteiskunnassa saattavat olla lapsettomuusihanteiden jyrkän kasvun taustalla. Tämä puolestaan saattaa olla yksi syy siihen, että syntyvyys on laskenut.

– Nykyaika on muuttanut perinteisiä elämänpolkuja, joihin lasten hankkiminen on aiemmin kuulunut. Valinnanvapaus voi lisätä tietoisia päätöksiä lapsettomuudesta mutta myös epävarmuutta lasten hankkimisesta, tutkimuksessa mukana ollut psykologian professori Markus Jokela pohtii. 

Golovinan mukaan olisi tutkittava, tapahtuuko muissa maissa samanlaisia muutoksia hedelmällisyysihanteissa, ja selvittää näiden muutosten taustalla olevia syitä.

Artikkeli Evidence from repeated cross-sectional surveys in Finland on julkaistu European Sociological Review -lehdessä   

Artikkelin kirjoittajat:

Golovina, K., Nitsche, N., Berg, V., Miettinen, A., Rotkirch, A., Jokela, M. (2023).

Yhteystiedot:

Kateryna Golovina, kateryna.golovina@helsinki.fi, +358 50 407 5216 (mieluiten englanniksi) 

Markus Jokela, markus.jokela@helsinki.fi +358 50 448 4193