OAJ:n hallitus: Haemme ratkaisuja neuvottelemalla ja vaikuttamalla, mutta järjestövalmiutta nostetaan

– Maan hallituksen tavoitteena on vahvistaa talouskasvua ja työllisyyttä. Nämä tavoitteet ovat ymmärrettäviä. Lakisääteinen vientivetoinen palkkamalli on näiden tavoitteiden saavuttamiseen kuitenkin täysin väärä työkalu. Siitä ei seuraa mitään hyvää, jos hallitus puuttuu palkkaneuvotteluihin, OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto toteaa.

– Jos maan hallitus ryhtyy ajamaan lakisääteistä vientivetoista palkkamallia, OAJ varautuu järjestöllisiin toimiin, Murto varoittaa.

– Lakisääteinen vientimalli olisi sopimusautonomian ja kansainvälisten sopimusten vastainen. Palkkauksellisten epäkohtien korjaaminen, virka- ja työehtosopimusten kokonaisvaltainen kehittäminen ja palkkatasa-arvon edistäminen estettäisiin lailla. Sovittelutoiminta vesittyisi täysin ja työrauhahäiriöt vain pitkittyisivät. Samalla heikennettäisiin laillista työtaisteluoikeutta, Murto sanoo.

OAJ:n hallituksen mielestä hallitusohjelman työelämäkirjaukset eivät ole tasapainoinen kokonaisuus.

– Haluamme vaikuttaa työmarkkina- ja työelämäuudistuksiin neuvottelemalla, vaikuttamalla ja hakemalla tasapainoisia ratkaisuja. Olemme valmiita palkkamallinkin osalta hakemaan ratkaisuja neuvottelevien tahojen eli liittojen kesken, Murto tähdentää.

OAJ:n mielestä hallitusohjelmaan sisältyy lakisääteisen vientimallin lisäksi muitakin esityksiä, jotka osuvat kipeästi koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalalle.

– Emme hyväksy esimerkiksi määräaikaisten palkansaajien aseman heikentämistä lainsäädännöllä. Määräaikaiset palvelussuhteet ovat hyvin yleisiä opetus- ja tutkimusalalla. Määräaikaisten opettajien ja tutkijoiden asema heikkenisi, jos jatkossa työsopimus voitaisiin tehdä ilman perusteltua syytä vuodeksi. Myös työttömyysturvan porrasteisuus ja sen kahden kuukauden ensimmäinen porrastusvaihe ja työssäoloehdon pidentäminen 12 kuukauteen heikentäisivät määräaikaisten ja alalle tulevien asemaa, Murto sanoo.

Myös henkilökohtaisen irtisanomiskynnyksen madaltaminen heikentäisi kohtuuttomasti työntekijän turvaa. Samoin ehdotusta ensimmäisen sairauspäivän palkattomuudesta OAJ pitää erityisen huonosti harkittuna. Riski palkan menetyksestä johtaisi siihen, että osa työntekijöistä saapuisi sairaana työpaikalle ja tämä johtaisi todennäköisesti sairauspoissaolojen kasvuun.

– Olisi toivottavaa, että hallitus voisi esittää kaikkien tavoittelemiensa työlainsäädäntötoimien työllisyysvaikutuksia sekä arvioida toimien vaikutuksia työmarkkinoiden tasapainon, työntekijöiden suojelun ja erityisesti nuorten näkökulmasta, Murto esittää.