SuPerin Paavola: Hallitusohjelma pettää vanhukset ja hoitajat

- Paras päätös parantaa vanhustenhoidon vetovoimaa työpaikkana oli säätää laki minimihoitajamitoituksesta vuonna 2020. Se oli myönteinen viesti asiakkaille ja hoitajille halusta parantaa ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasturvallisuutta, hoidon laatua ja työoloja. 0,7:n minimihoitajamitoituksen lykkäämisellä syvennettäisiin merkittävästi hoitajapulaa, Paavola kertoo.

Henkilöstömitoitusta koskevan säännöksen piti alun perin tulla voimaan täysimääräisesti 1.4.2023 päättyvän siirtymäajan jälkeen, jotta kunnilla ja kuntayhtymillä sekä palveluntuottajilla olisi mahdollisuus varautua merkittävään henkilöstötarpeen sekä kustannusten kasvuun. SuPerin mukaan veto- ja pitovoiman lisäämiselle on annettu riittävästi aikaa, mutta toimenpiteitä ei ole tehty.

– Neljässä vuodessa vanhustenhoidon tilanne tulee synkkenemään huomattavasti. Emme voi hyväksyä, että nykyinen hallitus romuttaa edellisen hallituksen hyvän alun vanhustenhoidon pelastamiseksi, Paavola sanoo.

On muistettava, että laissa määritelty mitoitus, tällä hetkellä 0,65, on vähimmäishoitajamitoitus, ja mitoituksessa otetaan huomioon vain välitöntä asiakastyötä tekevä henkilöstö. Monessa yksikössä hoitajamitoituksen on oltava jo lainkin mukaan tätä suurempi, jotta hyvä hoito voidaan turvata. Todellinen hoitajamitoitus on määriteltävä asiakkaiden hoitoisuuden mukaan. – Ympärivuorokautiseen hoitoon pääsevät iäkkäät ovat monisairaita ja tarvitsevat enenevissä määrin ammattihenkilöiden toteuttamaa ammattitaitoista hoitoa, Paavola kertoo.

– Lain tarkoituksena on, että hoitajat voivat keskittyä hoitotyöhön. Alan vetovoima on kärsinyt siitä, että koulutetut hoitajat ovat joutuneet tekemään tukitöitä kuten siivoamaan, tiskaamaan ja hoitamaan pyykkihuoltoa. Välillinen ja välitön asiakastyö tulee erottaa toisistaan ja molempiin tulee varata riittävä henkilöresurssi, Paavola muistuttaa.

SuPerin tietoon on tullut, että osa palveluntuottajista ei ole toimeenpannut mitoituslainsäädäntöä työyksiköissä, eivätkä kaikki järjestämisvastuulliset ole tätä valvoneet. Hyvinvointialueiden toteuttaman ohjauksen ja valvonnan pitää olla tehokkaampaa.

SuPer näkee suurena ongelmana, ettei lain rikkomisesta määrätä sanktioita, vaikka tämä vakavalla tavalla vaarantaa asiakasturvallisuutta. Laki ilman sanktioita on osoittautunut suositusluonteiseksi.

SuPer on saanut lausuntopyynnön luonnoksesta vanhuspalvelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamiseksi. Lausunto tulee antaa viimeistään 21.9.2023.

SuPeriin kuuluu noin 85 000 sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan koulutettua ammattilaista, jotka työskentelevät julkisella ja yksityisellä sektorilla.

Lisätietoja: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, p. 050 527 5085