Kansallisella Luontoterveysohjelmalla säästetään sote-kustannuksissa miljoonia

Suomalainen lääketieteen ja ekologian tutkimus on tuottanut terveyden biodiversiteettihypoteesin, jonka mukaan kosketus monimuotoiseen luontoon vahvistaa kehon mikrobiomia, tasapainottaa immuunijärjestelmää ja suojaa sairauksilta. Tutkimukset ovat osoittaneet, että useiden tulehdusperäisten sairauksien, kuten astman, allergioiden, sydän- ja verisuonitautien sekä diabeteksen lisääntyminen on yhteydessä kaupungistumiseen. Ihmisten etäännyttyä luonnosta he ovat entistä vähemmän kosketuksissa ympäristön mikrobikirjoon.

Pelkästään allergioiden, astman, diabeteksen ja masennuksen suorat ja epäsuorat kustannukset ovat yhteensä noin 6 miljardia euroa vuodessa. Allergia-, iho- ja astmaliitto uskoo, että sen käynnistämällä Kansallisella Luontoterveysohjelmalla (2023‒2026) kustannusten kasvu saadaan pysäytettyä. Hyvin toteutettuna ohjelma voi jopa tuottaa merkittäviä säästöjä. Liiton laskelmien mukaan säästöä voi syntyä vuosittain pelkästään allergioiden, astman ja diabeteksen osalta arviolta 500 miljoonaa euroa.

Tavoitteena parantaa kansalaisten luontoyhteyttä

Kansallisen Luontoterveysohjelman tarkoitus on pysäyttää luontokatoa niin väestössä kuin luonnossa ja parantaa ihmisten luontoyhteyttä. Sen päämääränä on kansansairauksien ehkäisy ja niiden aiheuttamien kustannusten nousun pysäyttäminen.

Luontoyhteyttä parannetaan vaikuttamalla siihen, mitä hengitämme, syömme, juomme ja kosketamme. Ohjelman tavoitteena onkin, että kansalaiset syövät terveellisemmin, heidän kontaktinsa luontoon vahvistuu ja luonnossa liikkuminen lisääntyy. Erityisenä pyrkimyksenä on, että kasvatustyöhön ja vanhusten hoivatyöhön liitetään luontokontaktit.

Luontoterveysohjelman onnistuminen edellyttää eri toimialojen ja organisaatioiden yhteistyötä. Allergia-, iho- ja astmaliitto toivoo, että ohjelman toteuttajaksi lähtisivät mukaan niin julkishallinnon toimijoita, tutkimuslaitoksia kuin terveys- ja luonnonsuojelujärjestöjäkin.

– Tarvitsemme monialaista yhteistyötä ihmisten luontokontaktien mahdollistamiseen. Esimerkiksi kunnat voivat yhdyskuntasuunnittelulla tukea sitä, että jokaisella on vaivatonta nauttia monimuotoisesta lähiluonnosta ja saada siitä terveyshyötyjä, sanoo Allergia-, iho- ja astmaliiton toiminnanjohtaja Paula Hellemaa.

Ohjelmassa on tarkoitus paitsi jakaa tietoa, kouluttaa ja lisätä tietoisuutta luontoterveydestä myös kehittää työkaluja eri toimijoiden käyttöön. Luontoterveyden edistämisessä tärkeässä roolissa on myös tutkitun tiedon lisääminen luontoterveydestä.

– Ekosysteemien ja luontoyhteyden terveysvaikutuksista tarvitaan lisää tutkimuksia. Sen vuoksi toivomme, että tutkimuslaitokset lähtisivät mukaan Luontoterveysohjelmaan, Hellemaa toteaa.