Terveydenhuollon henkilöstövajeella yhteys ikääntyneiden lääkehoitoon, jonka riskit ylittävät hyödyt
Sairausvakuutuksesta korvattavien vältettävien lääkkeiden käytön yleisyys vaihtelee suomalaisilla ikääntyneillä eri sairaanhoitopiirien välillä. Vuosien 2017–2019 aikana käytön yleisyys oli 16,4–24,8 prosenttia. Vältettävällä lääkkeellä tarkoitetaan lääkettä, jonka haittariski ylittää tyypillisesti siitä saatavan kliinisen hyödyn.
Vältettäviä lääkkeitä käytettiin eniten Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Sen sijaan käyttö oli vähäisempää Länsi-Pohjan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä.
Vältettävien lääkkeiden käyttö on yleisintä niissä sairaanhoitopiireissä, joiden 75 vuotta täyttäneissä on suurempi osuus yksinasuvia, kymmentä tai useampaa lääkettä käyttäviä ja RAI-arvioituja. RAI (Resident Assessment Instrument) on iäkkäiden palvelujen tai kehitysvammapalvelujen asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen käytettävä standardoitu järjestelmä.
Vältettävien lääkkeiden suurempaan käyttöön olivat myös yhteydessä terveyskeskusten lääkärivaje ja se, että kotihoidon henkilöstön määrä on iäkkäiden palveluiden kokonaishenkilöstömäärään nähden vähäinen.
Huomio kiinnitettävä vältettävien lääkkeiden käytön taustatekijöihin
Lääkärivaje ja kotihoidon henkilöstön vähäinen määrä kytkeytyvät terveydenhuollossa tunnistettuun resurssipulaan. Lääkärivaje voi johtaa kiireiseen työympäristöön, jossa ammattilaisilla ei ole riittävästi aikaa perehtyä lääkkeen valintaan. Lisäksi avointen lääkäri- ja hoitajavakanssien paikkaaminen sijaisuuksilla kasvattaa henkilöstön määrää, mutta ei tuo hoitoon jatkuvuutta.
– Tämänkaltainen hoitosuhde on erityisen ongelmallista monisairaille ja -lääkityille iäkkäille, koska muutokset pitkäaikaissairauksissa ja hoidon tarpeissa jäävät huomaamatta. Lääkitysturvallisuuden parantaminen edellyttää, että ymmärrämme tutkimuksessa havaittujen tekijöiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet. Niiden selvittäminen onkin perusteltu jatkotutkimuksen aihe, kertoo tutkija Jasmin Paulamäki.
Hoitoon pääsyn odotusajalla, väestön sairastavuudella tai heikentyneellä toimintakyvyllä ei havaittu olevan yhteyksiä vältettävien lääkkeiden käyttöön.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Tampereen yliopiston tutkimus perustuu Kanta-reseptirekisteriin, johon apteekeista toimitetut lääkeostot kirjautuvat. Tutkimuksessa tarkasteltiin sairausvakuutuksesta korvattavia reseptilääkeostoja. Vältettävät lääkkeet määriteltiin Fimean Lääke75+ -tietokannan avulla. Tutkimusta on tuettu valtion tutkimusrahoituksella Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella.
Lue lisää tutkimuksesta Regional variation of potentially inappropriate medication use and associated factors among older adults: A nationwide register study, Research in Social and Administrative Pharmacy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jasmin Paulamäki
Proviisori
Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Tutkija, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
jasmin.paulamaki@tuni.fi
029 522 3604
Kuvat
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Uusi suunnittelumenetelmä parantaa teräsrakenteiden luotettavuutta ja säästää materiaalia16.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Nykyiset rakennemitoituksen menetelmät eivät kuvaa riittävän tarkasti rakenteiden käyttäytymistä vauriotilanteissa. Tämä voi johtaa joko ylimitoitukseen ja materiaalihukkaan tai alimitoitukseen ja turvallisuusriskeihin. Diplomi-insinööri Lauri Jaamala kehitti väitöstutkimuksessaan uuden suunnittelumenetelmän, jonka avulla voidaan suunnitella entistä tasalaatuisempia ja materiaalitehokkaampia kantavia rakenteita eurooppalaisten rakentamismääräysten mukaisesti.
Väitös: Tarkka tieto junan ja radan vuorovaikutuksesta auttaa kohdentamaan kunnossapitoa15.10.2025 08:15:00 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Tiia Loponen selvitti, miten eri junakalustot kuormittavat rataa ja miten radan ominaisuudet, kuten kiskon kuluminen, vaikuttavat kuormituksiin Suomen rataverkolla. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää radan kunnossapidon ja käyttömaksujen optimoinnissa.
Tieto tuloasemasta kasvattaa tyytyväisyyttä omiin tuloihin ja vaikuttaa taloudellisiin valintoihin8.10.2025 09:12:44 EEST | Tiedote
Laajan kokeellisen suomalaistutkimuksen tulosten perusteella tieto omasta tuloasemasta vaikuttaa sekä tyytyväisyyteen että käyttäytymiseen. Innovatiivisen tutkimusmenetelmän ansiosta voitiin luotettavasti arvioida tuloasematiedon ja tyytyväisyyden syy–seuraus-suhdetta. Lisäksi tutkimuksessa tarkasteltiin kyselyssä annetun informaation vaikutusta ihmisten todellisiin taloudellisiin valintoihin, mikä on toinen merkittävä uusi elementti tutkimuksessa.
Väitös: Tekoäly avuksi sähköverkkojen hinnoittelun arviointiin8.10.2025 08:40:00 EEST | Tiedote
Sähköverkkomaksujen hinnoittelu on haasteellinen tehtävä: liian korkea taso kuormittaa asiakkaita taloudellisesti, mutta liian matala taso voi heikentää omistajien investointihalukkuutta ja panostuksia verkon ylläpitoon. Väitöstutkimuksessaan DI Joel Seppälä kehitti tekoälypohjaisia menetelmiä, joilla voidaan arvioida sähköverkkopalvelun hinnoittelua yhteiskunnallisen hyödyn näkökulmasta.
Miten rahoittaa tulevaisuuden tiet ja sillat? INTO-hanke etsii vastauksia päätöksenteon tueksi7.10.2025 13:38:29 EEST | Tiedote
Toimiva infrastruktuuri on perusta talouskasvulle, elinkeinoelämän kilpailukyvylle, huoltovarmuudelle ja arjen sujuvuudelle. Samalla julkinen talous velkaantuu, ja merkittäviä panostuksia infrastruktuurin kehittämiseen on yhä vaikeampi tehdä. Tampereen yliopiston johtama kolmevuotinen INTO-hanke hakee ratkaisuja haasteeseen muun muassa tietoon perustuvasta päätöksenteosta ja innovatiivisista rahoitusmalleista.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme