Terveydenhuollon henkilöstövajeella yhteys ikääntyneiden lääkehoitoon, jonka riskit ylittävät hyödyt

Sairausvakuutuksesta korvattavien vältettävien lääkkeiden käytön yleisyys vaihtelee suomalaisilla ikääntyneillä eri sairaanhoitopiirien välillä. Vuosien 2017–2019 aikana käytön yleisyys oli 16,4–24,8 prosenttia. Vältettävällä lääkkeellä tarkoitetaan lääkettä, jonka haittariski ylittää tyypillisesti siitä saatavan kliinisen hyödyn.
Vältettäviä lääkkeitä käytettiin eniten Kymenlaakson sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiireissä. Sen sijaan käyttö oli vähäisempää Länsi-Pohjan ja Vaasan sairaanhoitopiireissä.
Vältettävien lääkkeiden käyttö on yleisintä niissä sairaanhoitopiireissä, joiden 75 vuotta täyttäneissä on suurempi osuus yksinasuvia, kymmentä tai useampaa lääkettä käyttäviä ja RAI-arvioituja. RAI (Resident Assessment Instrument) on iäkkäiden palvelujen tai kehitysvammapalvelujen asiakkaan palvelutarpeen arviointiin ja hoito-, kuntoutus- ja palvelusuunnitelman laatimiseen käytettävä standardoitu järjestelmä.
Vältettävien lääkkeiden suurempaan käyttöön olivat myös yhteydessä terveyskeskusten lääkärivaje ja se, että kotihoidon henkilöstön määrä on iäkkäiden palveluiden kokonaishenkilöstömäärään nähden vähäinen.
Huomio kiinnitettävä vältettävien lääkkeiden käytön taustatekijöihin
Lääkärivaje ja kotihoidon henkilöstön vähäinen määrä kytkeytyvät terveydenhuollossa tunnistettuun resurssipulaan. Lääkärivaje voi johtaa kiireiseen työympäristöön, jossa ammattilaisilla ei ole riittävästi aikaa perehtyä lääkkeen valintaan. Lisäksi avointen lääkäri- ja hoitajavakanssien paikkaaminen sijaisuuksilla kasvattaa henkilöstön määrää, mutta ei tuo hoitoon jatkuvuutta.
– Tämänkaltainen hoitosuhde on erityisen ongelmallista monisairaille ja -lääkityille iäkkäille, koska muutokset pitkäaikaissairauksissa ja hoidon tarpeissa jäävät huomaamatta. Lääkitysturvallisuuden parantaminen edellyttää, että ymmärrämme tutkimuksessa havaittujen tekijöiden taustalla olevat syy-seuraussuhteet. Niiden selvittäminen onkin perusteltu jatkotutkimuksen aihe, kertoo tutkija Jasmin Paulamäki.
Hoitoon pääsyn odotusajalla, väestön sairastavuudella tai heikentyneellä toimintakyvyllä ei havaittu olevan yhteyksiä vältettävien lääkkeiden käyttöön.
Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean ja Tampereen yliopiston tutkimus perustuu Kanta-reseptirekisteriin, johon apteekeista toimitetut lääkeostot kirjautuvat. Tutkimuksessa tarkasteltiin sairausvakuutuksesta korvattavia reseptilääkeostoja. Vältettävät lääkkeet määriteltiin Fimean Lääke75+ -tietokannan avulla. Tutkimusta on tuettu valtion tutkimusrahoituksella Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueella.
Lue lisää tutkimuksesta Regional variation of potentially inappropriate medication use and associated factors among older adults: A nationwide register study, Research in Social and Administrative Pharmacy.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Jasmin Paulamäki
Proviisori
Väitöskirjatutkija, Tampereen yliopisto
Tutkija, Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea
jasmin.paulamaki@tuni.fi
029 522 3604
Kuvat

Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Väitös: Kulttuurinen maku kertoo poliittisista kannoista – myös Suomessa20.11.2025 15:01:25 EET | Tiedote
Elämäntyylit ja kulttuuriset käytännöt, kuten kulttuurinen maku ja kulttuurin harrastaminen, kytkeytyvät vahvasti sosiaaliseen taustaan ja eriytyvät esimerkiksi sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan. Väitöskirjatutkimuksessaan YTM Sara Sivonen osoittaa, että kulttuurinen eriytyminen liittyy kiinteästi myös poliittiseen orientaatioon, eli poliittisiin asenteisiin ja puoluekantoihin.
Väitös: Jännitetyt sillat kestävät enemmän kuin luultiin – uutta tietoa rakenteiden vaurionsietokyvystä19.11.2025 10:00:00 EET | Tiedote
Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Olli Asp selvitti, miten suurten jännitettyjen betonisiltojen kantavuutta voidaan arvioida tarkemmin jännepunosten korroosiovaurioiden yhteydessä. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää siltojen turvallisen käytön varmistamisessa sekä korjausresurssien tehokkaammassa kohdentamisessa.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
