Hallituksen tähänastiset toimet eivät ilmiselvästi ole olleet riittäviä, koska 25 turkistarhalla on raportoitu lintuinfluenssatapauksia. Viruksen huolestuttavaa muuntumista on todettu nyt kaikkiaan kuudella tarhalla, vaikka testaus on ollut vasta satunnaista. Tilanne on johtanut jo 120 000 turkiseläimen lopettamispäätökseen. Määrä on lähes 10 % kaikista Suomen tarhatuista turkiseläimistä.

–Jos päätämme vain lopettaa kaikki tartunnan saaneet tai altistuneet eläimet, olemme ensi vuonna saman tilanteen edessä, jos parannustoimenpiteitä ei ole tehty. Tästä syystä vaadimme nyt riittäviä terveysturvallisuuteen kohdistuvia toimia sekä valvontaa, Nurminen perustelee.   

Erityisesti minkit toimivat eräänlaisena sekoitusastiana, jossa lintuinfluenssa voi muuntua ihmiseen tarttuvaksi virukseksi. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan asetusta, jolla estettäisiin lintujen pääsy turkiseläinten häkeille, mutta asetuksen voimaantulo saattaa kestää ensi vuoteen.

–Turkistarhojen valvonta ja suojaustoimet ovat pettäneet. Tarhoilla vallitsee terveysturvallisuuden osalta villi länsi, koska sääntely on olematonta. Huoltovarmuuden kannalta merkittävillä siipikarjatiloilla terveysturvallisuuden taso on aivan toinen. Kun terveysriskit ovat turkistarhoilla korkeammat, miksi turvallisuustaso on matalampi, Nurminen kysyy.

Turkistarhausta on kohdannut rakennemuutos, koska alan hyväksyttävyys suomalaisten silmissä on heikentynyt. Eurooppalaisten kuluttajien ja muotitalojen hylättyä turkikset epäeettisinä ylellisyystuotteina valtaosa turkisnahoista viedään Kiinaan. Suomi altistuu tarhauksessa tiivistyvälle terveysvaaralle, vaikka tänne jäävät vientitulot ovat pienentyneet ja yhä harvempi suomalainen yrittäjä harjoittaa tarhausta päätoimisesti.

–On edesvastuutonta tukea verovaroin alaa, johon liittyy näin suuri terveydellinen ja myös taloudellinen riski. Tekohengityksen sijaan hallituksen olisi lyötävä pöytään konkreettinen vuosiluku, mihin mennessä turkistarhaus Suomessa päättyy. Näin pystyttäisiin ajamaan ala hallitusti alas ja huolehtimaan tarhaajien ja työntekijöiden tulevaisuudesta. Muutos ei tapahdu hetkessä, joten toimiin on ryhdyttävä nyt, Marttila linjaa.

Välittömien toimien lisäksi on puututtava turkiseläinten hyvinvointiin. Keväällä voimaan tulleessa eläinten hyvinvointilaissa jätettiin turkiseläinten olot määriteltäväksi turkiseläinten suojelua koskevassa asetuksessa, jonka päivittäminen on pahasti myöhässä. 

– Turkiseläinasetus on annettava kiireellisenä. Turkiseläinten olojen parantaminen on välttämätöntä jo pelkästään eettisesti sietämättömän tilanteen takia, mutta se vaikuttaa suoraan alan terveysturvallisuuteen. Liian ahtaissa oloissa muhiva virusmuunnos on riski, jota emme voi ottaa, Marttila korostaa.

SDP katsoo, että turkistuotanto ja turkisten myynti Suomessa on kiellettävä. Turkistuotannosta luopumiseen on laadittava suunnitelma, jossa edetään asteittain ja jossa alasta elantonsa saavia ei jätetä oman onnensa nojaan. Suunnitelmassa voidaan hyödyntää niiden maiden malleja, joissa turkistarhaus on jo loppunut tai loppumassa siirtymäajan jälkeen. Marttila ja Nurminen toteavat puolueen katsovan myös maan rajoja kauemmas.

– Pitkän aikavälin tavoitteenamme on turkistarhauksen täyskielto koko EU:n alueella, kaksikko painottaa.