Ilmastopaneeli

Oikeudenmukaisella ilmastopolitiikalla voidaan turvata saamelaisten oikeuksien toteutuminen

Jaa
Saamelaisen kulttuurin turvaamiseksi ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen on välttämätöntä. Ilmastotoimien suunnittelussa oikeudenmukaisuusvaikutukset on huomioitava tarkasti. Ilmastopaneelin tuore muistio esittelee keskeisiä saamelaisia koskevia kysymyksiä, joita voidaan hyödyntää ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arvioinnissa. Tulevaisuudessa tätä työtä tukee myös uuden ilmastolain nojalla perustettu saamelainen ilmastoneuvosto.

Arktinen alue lämpenee muuta maailmaa nopeammin ja muutos vaikuttaa erityisesti saamelaisten perinteisten elinkeinojen harjoittamiseen. Saamelaiset ovat erittäin haavoittuvia ilmastonmuutoksen haittavaikutuksille. Haavoittuvuus on seurausta esimerkiksi saamen kansan pienestä koosta, kulttuurin uhanalaisesta asemasta ja perinteisten elinkeinojen harjoittamisen edellytysten heikkenemisestä.

Ilmastotoimia tarvitaan saamelaisten elinolojen ja kulttuurin turvaamiseksi. Ilmastopolitiikkaa on tärkeää valmistella saamelaisten oikeudet huomioiden. Kansainväliset oikeustapaukset osoittavat, että ilmastotoimissa epäonnistuminen voi johtaa alkuperäiskansoja koskevien ihmisoikeussopimusten velvoitteiden rikkomiseen.

”Ilmastonmuutoksen hillintä vähentää saamelaisiin kohdistuvia ilmastonmuutoksen suoria haittoja. Ilmastopolitiikalla saattaa kuitenkin välillisesti olla myös kielteisiä vaikutuksia, mikäli esimerkiksi uusiutuvan energian rakentaminen kilpailee maankäytöstä perinteisten saamelaisten elinkeinojen kanssa. Vaikutusten ennakoiminen on tärkeää, jotta voidaan ehkäistä ristiriitoja ja kielteisiä perus- ja ihmisoikeusvaikutuksia”, toteaa Suomen ilmastopaneelin jäsen, professori Jouni Jaakkola.

Vaikutusten arviointi ja seuranta avuksi oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan suunnitteluun

Ilmastolain yhtenä tavoitteena on varmistaa ilmastotoimien oikeudenmukaisuus sekä turvata osaltaan saamelaisten edellytykset ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Ilmastolaki edellyttää ilmastotoimien oikeudenmukaisuusvaikutusten arviointia. Ilmastopaneelin tuore muistio tarjoaa keinoja saamelaisia koskevien oikeudenmukaisuusvaikutusten arviointiin.

Saamelaisten kannalta keskeisiä kysymyksiä oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan valmistelussa ovat esimerkiksi hyötyjen ja haittojen jakautuminen sekä vaikutukset saamelaisten toimeentuloon, elinkeinoihin ja terveyteen. Samaan aikaan huomiota tulee kiinnittää myös päätöksenteon valmisteluun: onko saamelaisten osallisuus turvattu heitä koskevassa ilmastopolitiikan päätöksenteossa ja onko esimerkiksi saamelaisen ilmastoneuvoston tuottama tietopohja otettu valmistelussa huomioon?

”Oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan edellytyksenä on saamelaiskulttuuriin kohdistuvien vaikutusten ymmärtäminen. Tarvitsemme systemaattista seurantatietoa ilmastonmuutoksen ja ilmastopolitiikan kulttuurisista, kielellisistä, elinkeinollisista ja terveydellisistä vaikutuksista saamelaisiin, jotta ilmastotoimet eivät johtaisi saamelaisen elämänmuodon sulautumiseen valtakulttuuriin. Tällaisen seurantajärjestelmän luominen tukisi ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta”, toteaa tutkijatohtori Klemetti Näkkäläjärvi.

Saamelainen ilmastoneuvosto vahvistaa oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan tietopohjaa ja saamelaisten osallisuutta

Saamelaisten kannalta oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan keskiössä on saamelaisten osallisuuden turvaaminen ilmastotoimien valmistelussa. Saamelaiskäräjillä ja kolttien kyläkokouksella on keskeinen rooli saamelaisten näkökulmien ja perinteisen tiedon välittämisessä ilmastopolittiiseen päätöksentekoon.

Uuden ilmastolain myötä ilmastopolitiikan valmistelu täydentyi saamelaisella ilmastoneuvostolla. Sen tehtävänä on antaa lausuntoja ilmastopolitiikan suunnitelmista sekä tuottaa tietopohjaa ilmastotoimien vaikutusten arviointiin ja seurantaan saamelaiskulttuurin sekä saamelaisten oikeuksien näkökulmasta. Valtioneuvosto nimitti saamelaisen ilmastoneuvoston torstaina 24. elokuuta 2023.

”Saamelainen ilmastoneuvosto on kansainvälisestikin ainutlaatuinen, sillä sen työssä yhdistyvät alkuperäiskansojen perinteinen tieto ja akateeminen tieto. Suomella on mahdollisuus toimia kansainvälisenä tiennäyttäjänä alkuperäiskansaoikeuksien kehittämisessä ilmastopolitiikassa”, korostaa Jaakkola.

Lisätietoja

  • HUOM. EMBARGO, julkaisuvapaa ma 28.8.2023 klo 01.00. Ilmastopaneelin muistion luonnosversio on saatavissa embargolla etukäteen. Ilmastopaneelin julkaisuja 3/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus alkuperäiskansa saamelaisten kannalta -muistio ja tiedote julkaistaan suomen kielen lisäksi pohjoissaameksi, inarinsaameksi ja koltansaameksi.
  • Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus -hankkeessa on Suomen ilmastopaneelin jäsenten lisäksi mukana joukko asiantuntijoita Suomen ympäristökeskuksesta, Helsingin yliopistosta, Turun yliopistosta, Oulun yliopistosta ja Aalto-yliopistosta. Aiempiin julkaisuihin voi tutustua hankkeen verkkosivulla. Ks. myös Ilmastopaneelin raportti 1/2023: Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden arviointi.
  • Jouni Jaakkola, Suomen ilmastopaneelin jäsen ja Oulun yliopiston professori, puh. 040 672 0927, jouni.jaakkola@oulu.fi
  • Klemetti Näkkäläjärvi, Oulun yliopiston tutkijatohtori ja saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtaja, puh. 040 537 1584, klemetti.nakkalajarvi@oulu.fi
  • Sanna Autere, Suomen ilmastopaneelin viestinnän asiantuntija, puh. 050 532 9301, sanna.autere@helsinki.fi

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Tietoja julkaisijasta

Suomen ilmastopaneeli edistää tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä. Se antaa suosituksia hallituksen ilmastopoliittiseen päätöksentekoon ja vahvistaa monitieteellistä otetta ilmastotieteissä. Ilmastopaneelin selvitykset ja kannanotot tehdään tieteellisin perustein ja paneelin valitsemilla tavoilla. Ilmastopaneelin jäsenet työskentelevät korkeakouluissa tai tutkimuslaitoksissa päätoimisesti ja tekevät ilmastopaneelityötä oman työnsä ohessa. Ilmastopanelistit nimitetään korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten antamien ehdotusten perusteella nelivuotiskaudeksi kerrallaan. Vuosina 2020–2023 on käynnissä valtioneuvoston nimittämän Ilmastopaneelin toinen toimikausi. Ensimmäinen toimikausi oli vuosina 2016–2019. Ennen ilmastolakia Ilmastopaneeli toimi ympäristöministeriön asettamana 2012–2015.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Ilmastopaneeli

Teknologiset hiilinielut tarjoavat Suomelle mahdollisuuksia – strategian ja kannustimien luominen kiireellistä15.12.2023 00:59:00 EET | Tiedote

Teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavat negatiiviset päästöt tarjoavat lisäkeinoja hiilineutraaliuden saavuttamiseen ja nettonegatiivisiin päästöihin heti sen jälkeen. Strategian ja kannustimien luominen teknologisten hiilinielujen edistämiseen on kiireellistä, jos hankkeita halutaan toteuttaa 2030-luvulla. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten hiilinielujen käyttöönottopotentiaalia, kustannuksia ja kokoluokkaa Suomessa. Teknologisten nielujen varjolla ei tule hidastaa muita ilmastotoimia tai jättää päästövähennyksiä tekemättä, raportti painottaa.

Mediakutsu: Teknologisten hiilinielujen mahdollisuudet Suomessa - Ilmastopaneelin mediatilaisuus to 14.12. klo 9.008.12.2023 10:51:05 EET | Kutsu

Maailmanlaajuisesti hiilineutraalius tulee saavuttaa tämän vuosisadan jälkipuoliskolla, jotta ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen. Hiilineutraaliuden jälkeen poistojen tulee olla päästöjä suuremmat. Suomen ilmastolakiin on kirjattu tavoite olla nettonegatiivinen vuoden 2035 jälkeen. Ilmastotavoitteiden tueksi tarvitaan luonnon nielujen ohella teknologisten hiilinielujen avulla tuotettavia negatiivisia päästöjä. Ilmastopaneelin tuore raportti tarkastelee teknologisten nielujen tarkempaa käyttöönottopotentiaalia ja kustannuksia Suomessa. Ilmastopaneelin raportin keskeiset tulokset esitellään toimittajille taustatilaisuudessa torstaina 14. joulukuuta klo 9.

Suomen sopeutumispolitiikassa tulee huomioida lisääntyvät ilmastoriskit laaja-alaisemmin – toimettomuus tulee kalliiksi24.10.2023 08:34:48 EEST | Tiedote

Ilmastonmuutoksen vaikutukset näkyvät Suomessa jo nyt, ja tuleviin riskeihin kannattaa varautua. Ilmastopaneelin tuore raportti ja muistio korostavat tarvetta selkeyttää ja laajentaa kansallista sopeutumispolitiikkaa tutkittuun tietoon perustuen. Selkeät riskiarviointiin perustuvat tavoitteet ja toimenpiteet sekä indikaattoreihin nojaava seurantajärjestelmä ovat edellytyksiä sopeutumispolitiikan johdonmukaiselle kehittämiselle.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye