Suomen ympäristökeskus

Koulun ja suunnittelijoiden yhteistyöstä tukea kestävän yhteiskunnan rakentamiseen

Jaa

Koulun ja suunnittelijoiden yhteistyö on osoittautunut lupaavaksi keinoksi saada nuorten ääni kuuluviin kaupunki- ja aluesuunnittelussa. Tämä selvisi tutkimushankkeessa, jossa kokeiltiin suunnittelijoiden osallistumista oppitunneille. Kokemusten pohjalta koottiin muistilista avuksi yhteistyöstä kiinnostuneille opettajille, rehtoreille ja suunnittelun edustajille sekä toimintasuositukset kansalliselle kehitystyölle.

Lapsia keinukarusellissa Kouvolan Tykkimäen huvipuistossa.
Kouvolassa koulun kahdeksasluokkalaiset osallistuivat oppimiskokonaisuuteen, jossa pureuduttiin laajasti koko Kymenlaakson alueen haasteisiin ja niiden ratkaisuehdotuksiin nuorten ja kestävyyden näkökulmasta. © Elena Noeva - stock.adobe.com. Elena Noeva - stock.adobe.com

Kaupunki- ja aluesuunnittelijat tarvitsevat tietoa nuorten näkökulmista, arvoista ja tarpeista voidakseen tehdä suunnitelmista laadukkaita ja kestävän kehityksen mukaisia. Koulun ja suunnittelijoiden yhteistyön kautta nuoret voivat osallistua elinympäristöään koskevaan suunnitteluun oppitunneilla. Oppitunneilla mahdollisuus osallistua ja tuottaa tietoa tavoittaa niitäkin nuoria, jotka eivät osallistuisi muulla tavoin. 

Koulun näkökulmasta yhteistyö auttaa kehittämään nuorten toimijuutta. Konkreettiset osallistumismahdollisuudet tukevat nuorten valmiuksia edistää kestävyyttä tulevaisuudessa myös muissa toimintaympäristöissä ja yhdessä toisten nuorten ja muiden yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. 

Vuoropuhelu lisäsi nuorten ymmärrystä kaupungin toiminnasta   

Suomen ympäristökeskuksen toteuttaman URGENT-hankkeen toimintatutkimuksessa nuoret tekivät oppitunneilla ehdotuksia kaupungin osallistuvaan budjetointiin ja maakuntaohjelman valmisteluun. Mukana oli kahdeksasluokkalaisten koko ikäluokka kouvolalaisesta peruskoulusta ja valinnaiskurssin opiskelijat lukiosta Helsingissä. Opintojaksoilla nuoret myös keskustelivat vierailevien suunnittelijoiden kanssa kestävästä suunnittelusta. 

Tietoa koottiin havainnoimalla oppitunteja ja lukiossa opettajat myös lähettivät oppituntien jälkeen ääniviestejä tutkijoille, joissa he reflektoivat oppitunnin kulkua ja ilmapiiriä. Nuorten kokemuksia koottiin haastatteluilla opintojakson lopulla. Myös opettajia ja suunnittelijoita haastateltiin. 

"Nuoret olivat olettaneet kaupungin työntekijöiden olevan vastahakoisia kaikessa, mutta he yllättyivät keskustelun sujuvuudesta ja siitä, miten paljon kaupunki jo tekee kestävyyden edistämiseksi", kertoo Suomen ympäristökeskuksen tutkija Iikka Oinonen.  

Konkreettiset osallistumismahdollisuudet tukevat toimijuutta 

Hankkeessa toteutettiin lisäksi valtakunnallinen kysely, jolla selvitettiin 15–29-vuotiaiden toimijuuteen vaikuttavia tekijöitä. Kyselyyn vastasi 940 nuorta. Hieman yllättäen ne nuoret, jotka ilmoittivat tuntevansa hyvin omat vaikuttamismahdollisuutensa kestävyysasioissa, vastasivat hyödyntävänsä niitä vain harvoin. Myös matala luottamus oman toiminnan vaikuttavuuteen ennusti matalaa toimijuutta.  

Toimijuuden toteutumista voidaan kasvatuksessa tukea antamalla nuorille valmiuksia ymmärtää ja käsitellä kestävyysmurrokseen liittyvän tiedon epävarmuuksia ja ristiriitoja sekä tarjoamalla nuorille kaupunkisuunnitteluun osallistumisen tapaisia konkreettisia vaikuttamisen kokemuksia, jotka vahvistavat heidän luottamustaan oman toiminnan vaikuttavuuteen. 

Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen

Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä saatujen kokemusten pohjalta tutkimushankkeessa koottiin muistilista opettajille, rehtoreille ja suunnittelun edustajille. 

Koulun ja suunnittelun yhteistyön harkitsemisen voi aloittaa tunnistamalla yhteistyötä tukevia ja estäviä tekijöitä organisaatioiden sisällä. Yhteistyön toteuttamisessa on hyvä lähteä liikkeelle tunnustellen ja pyrkiä rakentamaan riittävän jaettua näkemystä yhteistyön tarkoituksesta, osapuolten tavoitteista, odotuksista ja vastuista.  

Muistilista löytyy kokonaisuudessaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemasta raportista: Nuorten osallistuminen kaupunki- ja aluesuunnitteluun oppitunneilla - Muistilista koulun ja suunnitteluorganisaation kohtaamiseen

Kansallinen työ tukemaan yhteistyön hyödyntämistä laajemmin 

Koulut ja suunnitteluorganisaatiot voivat kehittää yhteistyötään itse paikallisesti. Lisäksi kehitystyötä on tehtävä myös alueellisella ja kansallisella tasolla. Hanke ehdottaa kolmea toimintalinjaa hallinnolliset rajat ylittävän yhteistyön tukemiseksi.  

1) Yhteistyötä helpottaa, jos koulut ja suunnitteluorganisaatiot nimeävät kontaktihenkilöt, jotka huolehtivat yhteistyöehdotusten välittymisestä organisaatioiden välillä ja sisällä. Kontaktihenkilöistä voi muodostua oma verkostonsa tai osa jotain olemassa olevaa alueellista verkostoa. Verkostoitumista voi tukea kansalliselta tasolta. 

2) Kestävyys-, yhteiskunta-, kansalais-, demokratia- ja ihmisoikeuskasvatusta voidaan kehittää kokonaisuutena, osana yhteiskunnan kollektiivista sivistymistä. 

3) Koulun ja suunnittelujärjestelmän yhteistyötä voidaan edistää kokeilemalla kaikilla hallinnon tasoilla. Valtionhallinnon toimijat voivat koota ja jakaa tietoa kokemuksista ja hyvistä käytännöistä. 

Suositukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa URGENT-hankkeen toimintasuosituksista: Koulun ja suunnittelun yhteistyöstä tukea kestävän yhteiskunnan rakentamiseen

Nuoret kaupunki- ja aluesuunnittelussa - yhteinen ja sukupolvien välinen oppiminen kestävyysmuutoksen vauhdittajana (URGENT) on Suomen Akatemian rahoittama nelivuotinen hanke, joka päättyy elokuussa 2023. 

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Mediapalvelu Suomen ympäristökeskuksessa

Suomen ympäristökeskuksen mediapalvelu välittää tietoa ympäristökeskuksessa tehtävästä tutkimuksesta, auttaa toimittajia löytämään asiantuntijoita haastateltaviksi ja tarjoaa valokuvia median käyttöön.

Yhteydenottoihin vastaavat viestintäasiantuntijat. Palvelemme arkisin klo 9-16.

Puh:029 525 1072syke_ajankohtaiset@syke.fi

Linkit

On aika siirtyä yksittäisten ympäristöongelmien ratkaisemisesta koko yhteiskunnan läpileikkaavaan kestävyysmurrokseen. Suomen ympäristökeskus (Syke) vaikuttaa tutkimuksella, tiedolla ja palveluilla kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Suomen ympäristökeskus on valtion tutkimuslaitos, jossa työskentelee noin 700 asiantuntijaa ja tutkijaa Helsingissä, Oulussa, Jyväskylässä ja Joensuussa.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen ympäristökeskus

Music video brings digital nature data to life10.5.2024 12:39:00 EEST | Press release

Today, on 10 May, the Nature Talks To Us piece by Tapani and Joona Toivanen, which combines music, video art, and modern digital methods of collected nature information, has been published. The nature data used in the work was collected in the Finnish Ecosystem Observatory project. In the era of the eco-crisis, art and art-based research methods are also used at the Finnish Environment Institute (Syke). Art allows us to access those areas of humanity on which the sustainability transition is based: culture, values, and emotions.

Musiikkivideo herättää digitaalisen luontotiedon henkiin10.5.2024 12:01:17 EEST | Tiedote

Tänään 10.5. julkaistu Tapani ja Joona Toivasen Nature Talks To Us -teos yhdistää musiikin, videotaiteen ja nykyaikaisin digitaalisin menetelmin kerätyn luontotiedon. Teoksessa hyödynnetty luontotieto on kerätty Suomen ekosysteemiobservatorio -hankkeessa. Ekokriisin aikakaudella taidetta ja taideperustaisia tutkimusmenetelmiä hyödynnetään myös Suomen ympäristökeskuksessa (Syke). Taiteen keinoin päästään käsiksi niihin inhimillisyyden alueisiin, joihin kestävyysmurros pohjautuu: kulttuuriin, arvoihin ja tunteisiin.

Policy Brief: Reducing use of natural resources can be coupled with strengthening the economy7.5.2024 10:45:37 EEST | Press release

The Finnish economy can grow even if the raw material consumption is reduced. At the same time, climate change and biodiversity loss will be mitigated, and pollution reduced. Finland should transition to a circular economy, as it reduces the use of natural resources and promotes crisis resilience. The new Policy Brief published by the Finnish Environment Institute explains how decoupling raw material consumption and economic growth is possible and what the transition to a carbon-neutral circular economy society requires.

Policy Brief: Stopping biodiversity loss makes sense7.5.2024 10:22:57 EEST | Press release

Biodiversity loss caused by human action results in nature becoming degraded and uniform. The more living beings disappear – ultimately causing extinction of species – the greater changes the functioning of ecosystems will undergo. The new Policy Brief by the Finnish Environment Institute describes how, at its most serious, biodiversity loss threatens food production and other ecosystem services that are important for humans. The publication also presents methods for combating biodiversity loss.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye