Polta vain kuivaa puuta – hyvä puuvaja pitää polttopuut kuivina

Tunnista kuiva puu kolmen vinkin avulla

- Pääkaupunkiseudulla noin 80 prosentissa pientaloasunnoista käytetään polttopuuta. Pientaloasuntoja on pääkaupunkiseudulla noin 90 000. Moni puuta kotonaan polttava hankkii polttopuun omasta metsästään. Tällöin on tärkeää varmistaa, että polttopuut ovat saaneet kuivua riittävän pitkään, muistuttaa HSY:n ilmansuojeluasiantuntija Outi Väkevä.

Vastakaadetussa puussa on vettä noin puolet. Usein polttopuulle tarvitaan kahden kesän ulkokuivatus, jotta puu on riittävän kuivaa. Jos puu on kaadettu aikaisin kevättalvella ja kuivatettu ulkona hyvissä olosuhteissa, se saattaa kuivua polttokuivaksi saman kevään ja kesän aikana.

Ennen polttamista jokainen voi testata itse, onko polttopuu riittävän kuivaa. Tähän on kolme helppoa vinkkiä:

1. Paino: Kuiva polttopuu on noin puolet kevyempää kuin kostea puu.
2. Halkeilu: Kuiva puu halkeilee kärjestä. Märkä tai kostea puu on yhtenäistä.
3. Ääni: Kun kuivia klapeja lyö yhteen, kuuluu kirkas, helähtävä ääni. Kosteiden klapien ääni on kumea.

Hyvä puuvaja on tuulettuva ja suojaa polttopuut sateelta

- On tärkeää myös säilyttää puut oikein, jotta polttopuut kuivuvat ja pysyvät hyvänä. Hyvä säilytyspaikka polttopuille on tuulettuva puuvaja. Se suojaa puita sateelta ja pitää ne kuivina. Esimerkiksi poltapuhtaasti.fi-sivuiltamme löytyy ohjeet puuvajan rakentamiseen, Väkevä jatkaa.

Toimivassa puuvajassa ilma kiertää lattian, seinien ja katon raoista. Jos polttopuut peittelee liian tiiviisti, kosteus pääsee tiivistymään ja puut voivat homehtua. Puita ei myöskään suositella säilytettävän pidempiä aikoja sisällä. Polttopuut kannattaa viedä sisälle lämpiämään vasta 1–2 päivää ennen niiden polttamista.

Märän puun ja roskien poltto on terveydelle haitallista sekä energiatehotonta

Tulisijojen käyttö aiheuttaa savua eli päästöjä ilmaan. Puunpolton päästöillä on ihmisten terveydelle merkittävä vaikutus, koska päästöt syntyvät asuinalueilla ja pääsevät lähialueen hengitysilmaan. HSY:n mittausten mukaan puunpoltossa syntyy muun muassa runsaasti pienhiukkasia ja syöpäriskiä lisääviä PAH-yhdisteitä. Pääkaupunkiseudulla puunpoltosta aiheutuu jopa enemmän pienhiukkaspäästöjä kuin tieliikenteen pakokaasuista. Jokainen polttopuuta käyttävä voi kuitenkin vaikuttaa siihen, kuinka puhdasta palaminen on.

Puulajilla ei ole päästöjen kannalta suurta merkitystä, mutta puun kosteudella on. Kuivan puun polttamisesta saadaan myös enemmän lämpöä kuin kostean puun poltosta. Tällä voi olla merkitystä lämmityskustannuksissa säästämisessä, vaikkei viime talven kaltaista energian hintojen nousua olisikaan näköpiirissä.

- Tärkeintä on polttaa vain kuivaa, käsittelemätöntä puuta eikä minkäänlaisia roskia. Märän puun ja roskien poltosta syntyvät päästöt voivat olla moninkertaiset kuivan puun polttamiseen verrattuna. Poltapuhtaasti.fi-sivustoltamme löytyy lisää tietoa ja vinkkejä oikeaoppiseen tulisijojen käyttöön, puiden hankintaan ja varastointiin, Väkevä sanoo.

Lisätietoja:

• Vinkkejä puunpolttoon: poltapuhtaasti.fi
• Tunnista kuiva polttopuu
• Polttopuun säilytys
• Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2018 -julkaisu