ELY-keskus rahoitti Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien kehittämistä alkuvuonna 41 miljoonalla

Hämeen ELY-keskuksen elinkeinovastuualueen johtajan Vesa Jouppilan mukaan ”eri rahoitusvälineiden käytöllä on onnistuttu vahvistamaan alueen elinvoimaisuutta ja kestävää kasvua. Vuoden ensimmäisellä puoliskolla erityisesti yksityiselle sektorille myönnetyt palkkatuet ovat mahdollistaneet osaltaan hyvää työllisyyskehitystä. Yritysrahoituksen kohdentaminen perustuu alueen yritysten uudistumistarpeisiin ja vahvuuksiin sekä toimintalinjakohtaisiin ja valtakunnallisiin tavoitteisiin. Vastuullisuus ja vaikuttavuus korostuvat tukia myönnettäessä yhä enemmän, ja siksi yritysrahoitusta myönnetään erityisesti innovatiivisille, ympäristöystävällisille ja kansainvälistyville yrityksille, jotka edistävät alueen kilpailukykyä ja työllisyyttä. Yritysrahoituksen ja muiden yritysten tarvitsemien palveluiden hakemiseen saa apua esimerkiksi Ykä-botilta ja asiantuntijoiltamme, joiden yhteystiedot löytyvät kätevästi Hämeen yrityspalvelut -sivustolta.”

Rahoitus työllistämiseen laski

Työllisyys on edelleen vahvalla tasolla ja työllisten määrä korkeampi kuin vuosi sitten. Lomautettujen määrä on kuitenkin kääntynyt kasvuun näkyen selvimmin rakentamisessa. Myös ulkomaalaisten työttömien määrän kasvu hidastaa työttömyyden laskua. Tämä johtuu pitkälti ukrainalaisten työnhakijoiden määrän kasvusta. Pitkäaikaistyöttömyys väheni edelleen, mutta silti samanaikaisesti hyvin pitkään eli vähintään kolme vuotta työttömänä olleiden määrä jatkaa kasvua. Uusien avoimien työpaikkojen määrässä on selvää pudotusta vuodentakaiseen verrattuna, mutta paikkamäärä on edelleen pandemiaa edeltäneellä tasolla. Ongelmia ammattitaitoisen työvoiman saatavuudessa on edelleen näkyen niin työvoimapulana kuin kohtaanto-ongelmina. Kuitenkin hämäläisyritysten kasvunäkymiä synkentää tällä hetkellä eniten riittämätön kysyntä.

Palkkatukipäätöksiä työllistämisen ja työllistymisen tueksi tehtiin yhteensä 18,78 miljoonalla eurolla; 2,59 miljoonaa vähemmän kuin vuosi sitten. Suurin osa kohdistui yksityiselle sektorille työllistämiseen, jonne maksettiin palkkatukea 13,23 miljoonaa euroa. Kuntiin ja kuntayhtymiin työllistämiseen käytettiin 5,22 miljoonaa ja valtion hallintoon työllistämiseen 0,34 miljoonaa. Alkuvuoden aikana yksityisellä sektorilla työllistettynä aloitti 755 asiakasta, kunnissa 422 asiakasta ja valtion hallintoon työllistettynä lähes 20 asiakasta.

Starttirahan käyttö sekä starttirahalla perustettujen yritysten määrä kasvoi hieman edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Uusia yrityksiä starttirahalla syntyi 183. Starttirahoihin käytettiin kaikkiaan 2,32 miljoonaa. Uusia yrityksiä syntyi monipuolisesti muun muassa ravintola- ja suurtalousaloille, terveydenhuoltoon, myyntiin ja markkinointiin, psykologipalveluihin, rahdinkäsittelyyn ja varastointiin, valokuvaukseen ja kosmetologipalveluihin.

RekryKoulutuksia työvoiman saatavuusongelman ratkaisemiseksi oli käynnissä 11. Koulutuksista kolme oli kummankin maakunnan ja useamman yrityksen yhteinen niin, että kukin yritys koulutti pääsääntöisesti yhtä osaajaa. Kanta-Hämeessä viisi yritystä hankki oman RekryKoulutuksen, ja osaajia niissä koulutettiin yhteensä 45. Päijät-Hämeessä omaa Rekryä käytti kolme yritystä ja osaajia koulutettiin 34. Uusia osaajia koulutettiin myynnin, markkinoinnin ja viennin osaajiksi sekä tuotantotyöntekijöiksi ja kuljetusalalle. TäsmäKoulutuksia oli käynnissä yksi kummassakin maakunnassa, kuten myös Työpaikkasuomi -koulutuksia, joissa kehitetään maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden työyhteisössä ja työtehtävissä tarvitsemaa suomen kielen taitoa ja ammattisanastoa. Kaikkiaan yhteishankintakoulutuksia hankittiin 0,62 miljoonalla

ELY-keskuksen hankkimia ammatillisia lisä- ja täydennyskoulutuksia hankittiin yhteensä miljoonalla eurolla. Osaajia koulutettiin mm. metalli-, ravintola-, siivous-, myynti- ja varastoaloille. Kanta-Hämeessä kolme koulutusta oli räätälöity erityisesti ukrainalaisille. Maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksia hankittiin alkuvuonna 3,28 miljoonalla eurolla. Kaikkiaan työvoimakoulutuksen aloitti ELY-keskuksen rahoituksella alkuvuoden aikana lähes 900 opiskelijaa.

Työllisyyspoliittisiin avustuksiin kolmannelle sektorille ja yksityisiin työnvälityspalveluihin kohdistettiin yhteensä 1,81 miljoonaa euroa. Valmennuksia rahoitettiin 1,60 miljoonalla ja asiantuntija-arviointeja hankittiin 0,30 miljoonalla.

Työvoimapalveluissa vuoden 2023 aikana työttömien aktivointiasteessa näkyviä ryhmävalmennuksia toteutui neljännes enemmän vuoden takaiseen verrattuna. Yksilöllisten työhönvalmennusten ja asiantuntija-arviointien asiakasmäärät lisääntyivät ja käytetty rahoitus kasvoi. Työhönvalmennus on ollut suosittu palvelu ja sen käyttö on kasvanut edelleen vuonna 2023.

Kotoutumislain mukaisiin korvauksiin 3,3 miljoonaa euroa

Kanta- ja Päijät-Hämeen kunnat ja hyvinvointialueet saivat valtiolta 0,59 miljoonaa euroa kotoutumislain mukaisia laskennallisia korvauksia pakolaisten kotoutumisen edistämiseen. Korvaukset on tarkoitettu käytettäviksi pakolaisten ohjaukseen ja neuvontaan sekä muuhun kotoutumista tukevaan toimintaan. Laskennallisten korvausten lisäksi maksettiin kotoutumiseen liittyviä menoja (tulkkauskustannukset, alkukartoituskorvaukset, sosiaali- ja terveyspalvelujen erityiskorvattavat kustannukset) 2,73 miljoonalla eurolla.

Eniten laskennallisia korvauksia maksettiin Lahden kaupungille (0,21 milj.) ja toiseksi eniten Hämeenlinnaan (0,18 milj.). Lahdelle maksettiin kaikista kunnista eniten myös muita pakolaisista aiheutuvia korvauksia (1,68 milj.). Hämeenlinna sai korvauksia 0,42 miljoonaa.

Yritysrahoitus vetää - yritykset kiinnostuneita kehittämään toimintaansa

Yritysten kehittämisen rahoitusta myönnettiin 2,37 miljoonaa euroa, josta yrityksen kehittämisavustusta 1,84 miljoonaa ja yrityksen kehittämispalveluiden tuotteita (analyysi, konsultointi ja koulutus) 0,53 miljoonaa.

Kanta-Hämeessä yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin tammi-kesäkuun aikana yhteensä 13 hankkeelle. Suurimman rahoituksen (130 430 euroa) sai Tambest Oy lasin leikkuu ja painolinjan hankintaan. Päijät-Hämeessä yrityksen kehittämisavustusta myönnettiin tammi-kesäkuun aikana yhteensä 18 hankkeelle. Suurin rahoitus (181 640 euroa) kohdistui Nordic Timber Labs Oy:lle tuotannon kehittämishankkeeseen.

- Vuosi 2023 on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin myös yritysrahoituksen osalta sekä Kanta- että Päijät-Hämeessä. Rahoitusta on ollut haettavissa koko alkuvuoden, ja tulee olemaan haettavissa myös loppuvuoden aikana useammasta eri rahoituslähteestä. Yritykset ovat olleet ja ovat edelleen kiinnostuneita kehittämään toimintaansa huolimatta alkuvuoden "taloudellisesta talvihorroksesta", toteaa rahoituspäällikkö Juho Wuorinen.

Yrityksen kehittämispalveluiden tuotteissa suurin osa rahoituksesta kohdistui Konsultointi-palveluun. Erityisen suosittu oli Kasvun ja kansainvälistymisen konsultointi, jossa on edistetty muun muassa yritysten omistajanvaihdoksia, toiminnan uudistamista ja laadittu kasvustrategioita.

ESR+ -hankkeiden keskiössä työllisyyden parantaminen

Alueellisiin ESR-hankkeisiin myönnettiin 2,24 miljoonaa euroa. Summa jakautui 17 hankkeelle, joista 10 hanketta sijoittui Kanta-Hämeeseen ja 7 Päijät-Hämeeseen. Rahoitusta sai esimerkiksi Hämeen ammatti-instituutin SUJUVA - Sujuvasti maahanmuuttajat töihin elintarvikealalle -hanke. Tavoitteina on saada elintarvikealalle uusia työntekijöitä maahanmuuttajista sekä kehittää elintarvikealan yritysten hr-henkilöiden ja esimiesten osaamista maahanmuuttajien integroimisessa työelämään. Päätoimenpiteenä on englannin- ja selkosuomenkielisen koulutuksen kehittäminen Hämeen ammatti-instituutin elintarvikealan yksikköön Hämeenlinnassa. Maahanmuuttajien kielitaito-osaaminen voi olla heikkoa myös englanniksi, joten selkosuomella, kuvallisuudella ja virtuaalisuudella pyritään koulutuksesta tekemään ymmärrettävämpi, vaikka hyvää kielitaitoa ei olisikaan. Valo-Valmennusyhdistyksen ja Sininauha Ry:n hanke Myötätuuli pyrkii madaltamaan kynnystä osatyökykyisten rekrytointiin Päijät-Hämeen alueella. Tavoitteena on mm. edistää työmarkkinoilla kaikkein heikoimmassa asemassa olevien henkilöiden työllistymistä ja lisätä alueen työnantajien valmiuksia tunnistaa kohderyhmiin kuuluvien osaamista.

Maaseudun kehittämisessä ja maatalouden rakennetuissa ei päätöksiä alkuvuoden aikana

Vuoden ensimmäisellä puoliskolla maaseudun kehittämisen osalta ELY ei tehnyt rahoituspäätöksiä, koska uuden ohjelmakauden 2023–2027 mukainen yritys- ja hankerahoitushaku käynnistyi vasta 21.6.2023. Myöskään maatalouden investointituella ja nuoren viljelijän aloitustuella ei tehty alkuvuoden aikana rahoituspäätöksiä, koska haku oli kiinni ohjelmakauden vaihtumisen takia vuodenvaihteesta alkaen. Haku aukesi 21.4.2023 ja ensimmäinen hakujakso päättyi 10.5.2023.

METSO- ja HELMI-ohjelmilla perustettiin uusia luonnonsuojelualueita

Vapaaehtoisen metsiensuojeluohjelman (METSO) rahalla maksettiin tammi-kesäkuussa maanomistajille korvauksia yksityisen luonnonsuojelualueen perustamisesta sekä kauppahintoja luonnonsuojelutarkoituksiin tehdyistä maakaupoista 1,92 miljoonaa euroa. Ympäristöministeriön rahoittaman HELMI-elinympäristöhjelman rahoitusta soidensuojelun toteutukseen käytettiin 0,13 miljoonaa. Hämeen ELY-keskuksen alueella on alkuvuonna toteutettu METSO- vapaaehtoista metsien suojeluohjelmaa noin 186 hehtaaria ja HELMI-elinympäristöohjelmaa noin 48 hehtaaria. Toteutus on ollut vahvasti luonnonsuojelualueiden perustamisessa, sillä kiinteistökaupoilla ostettiin vain yksi alue kummassakin ohjelmassa. Kaksi perustettua luonnonsuojelualuetta oli kooltaan noin 50 hehtaaria, yksi molempiin maakuntiin, mutta muuten kohteet olivat tavanomaisessa hämäläisessä kokoluokassa parista hehtaarista noin 10 hehtaariin. Kiinnostus METSO-ohjelmaa kohtaan on suurta. Käsittelyssä tai käsittelyä odottamassa on noin 70 kohdetta.

Vesienhoidon toteutusta ja tulvariskien hallintaa palveleviin hankkeisiin ELY myönsi 1,24 miljoonaa euroa. Avustusten pääpaino on vesienhoitosuunnitelmien toimeenpanoa edistävissä pintavesien kunnostushankkeissa. Avustuksia myönnettiin ensisijaisesti hyvää huonommassa tilassa olevien vesien tilan parantamiseen. Avustuksilla edistetään myös Vantaanjoen vesistöalueen tulvariskien hallintasuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteutumista sekä pohjavesien suojelusuunnitelmien laatimista. Hankkeilla vaikutetaan yli 20 järven ja joen tilan paranemiseen ja viiden hyvässä ekologisessa tilassa olevan vesistön tilan säilymiseen. Lisäksi pohjavesialueiden suojelusuunnitelmat päivitetään kuuden kunnan alueella sekä Riihimäen keskusta-alueella parannetaan tulvariskien hallintaa.

Avustuksia rakennusperinnön hoitoon ELY jakoi 0,25 miljoonaa euroa. Rakennusperinnön hoitoavustuksilla tuetaan eri aikakausien rakennusperinnön sekä hyvien rakennus- ja korjaustapojen säilymistä. Korjausrakentaminen toteuttaa myös kestävän rakentamisen, kiertotalouden ja ilmastonmuutoksen torjunnan tavoitteita. Avustettavien kohteiden valinnassa otettiin huomioon muun muassa niiden kulttuurihistoriallinen arvo, suunnitellut kunnostustoimenpiteet ja niiden vaikutus rakennuksen säilymiseen tai laajemmin ympäristöön. Joukossa oli paljon asuinrakennuksia, mutta myös muun muassa uimahalli, entisiä tehdasrakennuksia ja niiden piippuja.

Lisätietoja:

Hämeen ELY-keskus:

Johtaja, Elinkeino, työvoima ja osaaminen, Vesa Jouppila, puh. 0295 025 013
Rahoitus työllisyyden edistämiseen: Yksikön päällikkö Kari Sartamo, puh. 0295 025 098
Työvoimakoulutus, yhteishankinnat ja kotoutumiskoulutus: Johtava koulutusasiantuntija Anni Lautala, puh. 0295 025 069
Kotoutumislain mukaiset korvaukset kunnille: Yksikön päällikkö Kari Sartamo, puh. 0295 025 098
Yritysrahoitus ja hankerahoitus ESR: Yksikön päällikkö Sinikka Kauranen, puh. 0295 025 151
Yritysrahoitus: Rahoituspäällikkö Juho Wuorinen, puh. 0295 025 242
Ympäristö, Metso- ja Helmi-ohjelmat: johtava asiantuntija, ympäristö ja luonnonvarat Riitta Ryömä, puh. 0295 025 134
Ympäristö, vesistöhankkeet: johtava vesitalousasiantuntija Elina Laine, puh. 0295 025 107
Ympäristö, rakennusperintö: alueidenkäytön asiantuntija Rauno Penttinen, puh. 0295 025 216

Tiedotus: Erikoissuunnittelija Sanna Paakkunainen. puh. 0295 025 159 ja viestintäasiantuntija Minna Huovinen puh. 0295 025 076