Eurojärjestelmän tulee toteuttaa rahapolitiikkaa joustavasti jatkossakin
Kahden viime vuoden aikana euroalueen inflaatio on kiihtynyt voimakkaasti, ja jatkuu viimeaikaisesta hidastumisesta huolimatta liian nopeana. Tämän vuoksi Euroopan keskuspankki on kiristänyt rahapolitiikkaansa huomattavasti. Ohjauskorkoja on nostettu 4,25 prosenttiyksiköllä, ja EKP:n tärkein ohjauskorko, pankeille maksettava talletuskorko, on 3,75 prosenttia. ”Rahapolitiikan nykyinen mitoitus hillitsee talouskasvua ja hidastaa inflaatiota. Viimeisimmät saatavilla olevat tiedot korostuvat EKP:n päätöksenteossa, jotta inflaation hidastuminen tavoitteeseen ei viivästy liikaa tai kokonaiskysyntä supistu tarpeettoman paljon”, sanoo Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki.
Samaan aikaan kun ohjauskorkoja on nostettu, EKP on antanut arvopaperiomistusten ja pankeille myönnettyjen luottojen määrän supistua merkittävästi. ”Kun korkojen ohjaus on palannut rahapolitiikan keskiöön, eurojärjestelmän tasetta voidaan pienentää asteittain ja mahdollisimman ennakoitavasti. EKP:llä on kuitenkin aina valmius reagoida haitallisiin markkinajännitteisiin niin valtionlaina- kuin rahamarkkinoillakin”, Välimäki sanoo.
Kun eurojärjestelmän arvopaperiomistukset ja luotot pankeille pienentyvät, reservien eli pankkien keskuspankkitalletusten määrä vähenee. Tämän kehityksen jatkuessa lyhyet rahamarkkinakorot alkavat aikanaan nousta talletuskoron tasolta kohti perusrahoitusoperaatioiden korkoa. Ennen kuin näin tapahtuu, EKP pohtii, miten rahapolitiikkaa halutaan tulevaisuudessa toteuttaa. ”Haitallista korkovaihtelua voidaan ehkäistä esimerkiksi kaventamalla luotto- ja talletuskorkojen välistä eroa”, Välimäki toteaa.
Monet talouden ja rahoitusmarkkinoiden toimintamekanismit ovat muuttuneet oleellisesti viimeisten 15 vuoden aikana. Muutoksia ovat aiheuttaneet mm. luonnollisen korkotason lasku, korkea velkaantuneisuus, euroalueen rahoitusmarkkinoiden fragmentoitumisriski ja pankkien kasvaneet likviditeettitarpeet. Lisäksi keskuspankkien taseet ovat kasvaneet ja niiden koostumus on muuttunut. ”Ei ole selvää, että finanssikriisiä edeltänyt tapa ohjata korkoja olisi tulevaisuudessa tehokas tai edes mahdollinen”, Välimäki sanoo.
Supistumisesta huolimatta eurojärjestelmän tase jäänee aiempaa selvästi suuremmaksi mm. setelistön ja reservien kysynnän kasvun vuoksi. Tämä voi edellyttää rakenteellisia toimia riittävän reservien määrän varmistamiseksi. Tällaiset toimet voisivat koostua pitempikestoisista luotto-operaatioista pankeille tai markkinoilla tehtävistä arvopaperiostoista. ”Rakenteellisilla luotto-operaatiolla voisi olla rahoitusvakautta parantavia ominaisuuksia. Rakenteellinen arvopaperisalkku puolestaan parantaisi EKP:n mahdollisuuksia jatkaa konkreettisia toimia taistelussa ilmastonmuutosta vastaan”, lisää Välimäki.
Rahapolitiikkaa toteutetaan jatkossakin suuren epävarmuuden vallitessa. Tämän vuoksi käytettyjen järjestelyjen tulee olla joustavia. ”Eurojärjestelmän tulee kyetä kiristämään ja keventämään rahoitusoloja kaikenlaisissa tilanteissa hintavakaustavoitteen edellyttämällä tavalla”, painottaa Välimäki.
Avainsanat
Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Samalla se on osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä ja hallinnoi maailman toiseksi suurimman valuutan, euron, käyttöä.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Suomen Pankki
Number of card payments grew in the second quarter of 202322.9.2023 10:00:00 EEST | Press release
In the second quarter of 2023, a total of 595 million card payments were made using Finnish payment cards, which was 30 million (5%) more than in the same period a year earlier. The aggregate value of card payments amounted to EUR 17.8 billion in the second quarter, which was 4% more than a year earlier.More card payments initiated on computer or mobile device than a year earlier A total of 88 million remote card payments were initiated on a computer or mobile device in the second quarter of 2023, which was 16% more than in the same period last year. The aggregate value of remote card payments (EUR 3.5 billion) was 21% higher than in the corresponding period a year earlier. The aggregate value of contactless payments increased by EUR 912 million (19%) compared to the first quarter of 2023, to stand at EUR 5.8 billion in the second quarter. At the same time, 369 million card payments were made using the contactless method, which was 17% more than in the first quarter of this year. The n
Antalet kortbetalningar ökade under andra kvartalet 202322.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Under andra kvartalet 2023 gjordes med finländska betalkort sammanlagt 595 miljoner kortbetalningar, vilket var 30 miljoner (5 %) fler kortbetalningar än vid motsvarande tidpunkt ett år tidigare. Det totala värdet av kortbetalningarna utgjorde det andra kvartalet sammanlagt 17,8 miljarder euro, vilket var 4 % mer än för ett år sedan.Fler kortbetalningar initierades med dator eller mobil enhet än för ett år sedan Med dator eller mobil enhet initierades 88 miljoner kortbetalningar på distans under andra kvartalet 2023, vilket var 16 % mer än under motsvarande period för ett år sedan. Det totala värdet av kortbetalningar på distans (3,5 miljarder euro) var 21 % större än vid motsvarande tidpunkt för ett år sedan. Det totala värdet av kontaktlösa betalningar ökade med 912 miljoner euro (19 %) från första kvartalet 2023 och uppgick till 5,8 miljarder euro det andra kvartalet. Samtidigt gjordes 369 miljoner kortbetalningar med kontaktlös betalning, vilket var 17 % mer än under det första kva
Korttimaksujen lukumäärä kasvoi vuoden 2023 toisella neljänneksellä22.9.2023 10:00:00 EEST | Tiedote
Vuoden 2023 toisella neljänneksellä suomalaisilla maksukorteilla tehtiin yhteensä 595 milj. korttimaksua, mikä oli 30 milj. (5 %) korttimaksua enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Korttimaksujen kokonaisarvo oli toisella vuosineljänneksellä yhteensä 17,8 mrd. euroa, mikä oli 4 % enemmän kuin vuosi sitten. Tietokoneella tai mobiililaitteella käynnistettyjä korttimaksuja tehtiin enemmän kuin vuosi sitten Tietokoneella tai mobiililaitteilla käynnistettiin 88 milj. etäkorttimaksua vuoden 2023 toisella neljänneksellä, mikä oli 16 % enemmän kuin vuosi sitten samalla ajanjaksolla. Etäkorttimaksujen kokonaisarvo (3,5 mrd. euroa) oli 21 % enemmän kuin vuosi sitten vastaavana aikana. Lähimaksujen kokonaisarvo nousi 912 milj. euroa (19 %) vuoden 2023 ensimmäiseltä neljännekseltä ja oli 5,8 mrd. euroa toisella neljänneksellä. Samaan aikaan tehtiin 369 milj. korttimaksua lähimaksua käyttämällä, mikä oli 17 % enemmän kuin kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Sirulla tai magneettijuov
Bank of Finland’s interim forecast: economic recovery will be delayed15.9.2023 11:00:00 EEST | Press release
The Finnish economy is in mild recession in 2023, according to the Bank of Finland’s interim forecast published today. The rise in prices and interest rates, and weaker export demand, are weighing on the economy. The favourable trend in employment will come to a halt, but domestic inflation is now slowing rapidly. However, the economic recovery will take longer than previously estimated. The downside risks to economic growth have increased. “The recession is still expected to be shallow, but the economy will also recover more slowly than estimated in the summer. Statistical data that became available in the summer indicate weak developments for the rest of the year. In addition, risks in the domestic and global economy have grown,” says Bank of Finland Head of Forecasting Meri Obstbaum. According to the Bank of Finland’s September 2023 interim forecast, GDP will contract by 0.2% in 2023. The economy will slowly start to recover from the recession in 2024. GDP growth in 2024 will be slo
Finlands Banks interimsprognos: återhämtningen av ekonomin blir fördröjd15.9.2023 11:00:00 EEST | Tiedote
Enligt Finlands Banks interimsprognos, som ges ut i dag, befinner sig Finland i en recession 2023. Ekonomin tyngs av stigande priser och räntor och svagare exportefterfrågan. Den goda sysselsättningsutveckling som pågått redan en längre tid stannar av, men inflationen i Finland sjunker nu snabbt. Återhämtningen av ekonomin blir dock mer utdragen än beräknat. De negativa riskerna för den ekonomiska utvecklingen har ökat. "Recessionen i Finland väntas fortfarande bli mild, men återhämtningen av ekonomin blir långsammare än vad prognoserna visade i somras. Statistiken från sommaren tyder på att slutet av året blir svagt, och riskerna i Finland och globalt har dessutom ökat”, säger Finlands Banks prognoschef Meri Obstbaum. Enligt Finlands Banks interimsprognos i september 2023 krymper BNP 0,2 % under 2023. Återhämtningen från recessionen kommer i gång trögt under 2024. BNP-tillväxten blir långsammare 2024 än vad Finlands Bank räknade med i sin prognos i juni, endast 0,2 %. Den ekonomiska t
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme