–Kesäyliopistoilla on keskeinen tehtävä korkeakoulutuksen alueellisen saavutettavuuden edistämisessä. Ne tuovat avointen korkeakoulujen opintotarjontaa alueille, joilla sitä ei muuten olisi saatavissa. Tätä opintotarjontaa hyödyntää vuosittain noin 25 000 opiskelijaa. Kesäyliopistot tarjoavat joustavan tavan opiskella muun arjen ohessa korkeakouluopintoja. Hallituksen suunnittelemat leikkaukset tulevat välttämättä tarkoittamaan alueellisen verkoston murenemista ja maksujen merkittäviä nostoja. Tämä iskee erityisesti pienemmillä paikkakunnilla asuvien ja pienituloisten mahdollisuuksiin opiskella, Eloranta toteaa.

Hallitusohjelman mukaisesti 28.8.2023 julkaistussa valtiovarainministeriön budjettiesityksessä esitetään leikattavaksi kesäyliopistojen avustuksesta noin 2 miljoonaa euroa. Suomen kesäyliopistot ry:n mukaan kesäyliopistot ovat jo nyt erittäin kustannustehokkaita ja toiminnan tehostaminen ennestään ei ole mahdollista. Yhdistyksen mukaan valtionavustuksen leikkaus johtaisi kesäyliopistojen lakkauttamiseen, mikä tarkoittaisi monilla alueilla koulutustarjonnan merkittävää heikkenemistä.

–Yksi kesäyliopistojen vahvuuksista on työelämän osaamista täydentävät koulutukset. Kesäyliopistoissa pystyy tekemään hyvin joustavasti erilaisia täydennyskoulutuksia. Vapaata sivistystyötä murentavat leikkaukset yhdistettynä aikuiskoulutustuen lakkauttamiseen kertovat hallituksen suorastaan vihamielisestä suhtautumisesta jatkuvaan oppimiseen. Miksi hallitus haluaa heikentää mahdollisuuksia täydennyskoulutuksiin? Eikö tämä ole myös hallituksen omien koulutus- ja työllisyystavoitteiden vastaista? Hallituksen lyhytnäköinen leikkauspolitiikka ei lupaa hyvää suomalaisen osaamisen tulevaisuudelle, Eloranta ihmettelee.