Kustannusosakeyhtiö Parvs

Emil Cedercreutzin ainutlaatuinen ateljeekoti Harjula esitellään runsaasti kuvitetussa uutuuskirjassa

Jaa

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949) rakennutti 1912 valmistuneen taiteilijakotinsa Harjulan Kokemäenjoen rantatöyräälle Harjavaltaan. Runsaasti kuvitettu teos esittelee Harjulaa ympäristöineen sekä luo katsauksen Emil Cedercreutzin elämään taiteilijakodissa ja siellä syntyneeseen taiteeseen.

Taiteilijakoti Harjula on osa kansainvälisten taiteilijoiden maaseutuateljeekotivirtausta, johon liittyi haave omatoimisesta selviytymisestä sekä asettumisesta luonnonkauniille paikalle asumaan ja työskentelemään. Taustalla on myös ajatus kodista kokonaistaideteoksena.

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz ei käyttänyt omaperäisen ja kodikkaan kotinsa suunnitteluun arkkitehtiä vaan suunnitteli kaiken itse. Rakennuksen rungoksi siirrettiin vanha maalaistalo ja luhtiaitta. Cedercreutz kehitteli ja muovasi niistä omien mieltymystensä ja unelmiensa mukaan ainutlaatuisen kokonaisuuden. Rakennuksen sisällä on sarja mielikuvituksellisesti sisustettuja huoneita, joissa on vanhoja huonekaluja, suomalaisia ryijyjä, arvokkaita maalauksia ja itämaisia esineitä yhdistettynä taiteelliseksi kokonaisuudeksi. 

Emil Cedercreutz koki voimakkaasti olevansa satakuntalainen ja satakuntalaisuuden edistäjä. Hän perusti nimeään kantavan säätiön Harjavaltaan edistämään näitä pyrintöjä. Säätiö harjoittaa korkeatasoista kulttuuritoimintaa, jolla tuetaan ja edistetään sekä taiteilijan että Harjavallan kaupungin kulttuuria ja näkyvyyttä. Harjulan taiteilijakodin omistaa Emil Cedercreutzin Säätiö, ja Harjavallan kaupunki vastaa Emil Cedercreutzin museon toiminnasta. Taiteilijakodin lisäksi museokokonaisuuteen kuuluvat Maahengen temppelin kansatieteelliset kokoelmat, taidemuseo ja veistospuisto.

Kirjan kirjoittaja FT Jukka Relas on kansatieteilijä ja taidehistorioitsija, joka on erikoistunut aineellisen kulttuuriperinnön, taiteen ja kulttuurihistorian tutkimiseen. Hän on perehtynyt erityisesti talonpoikaisesineistöön sekä 1700–1800-lukujen säätyläisesineistöön, sisustukseen ja kulttuuriympäristöön. Lisäksi Relas on tutkinut suomalaista taidetta vuosilta 1850–1950. Valokuvataiteilija Niclas Warius on ottanut kirjan kuvat Harjulasta nykyasussaan. 

Emil Cedercreutz ja taiteilijakoti Harjula
Kirjoittaja: Jukka Relas
176 sivua, sidottu, kieli suomi
Parvs, 2023

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle: Hanna Karppanen, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi

Lisätietoa säätiöstä: Veikko Lahtinen, Emil Cedercreutzin Säätiö, e.c.saatio@kolumbus.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Emil Cedercreutz & taiteilijakoti Harjula, Emil Cedercreutzin säätiö ja Parvs 2023
Emil Cedercreutz & taiteilijakoti Harjula, Emil Cedercreutzin säätiö ja Parvs 2023
Lataa
Emil Cedercreutz 1910-luvulla
Emil Cedercreutz 1910-luvulla
Museovirasto / Salon Strindberg
Lataa
Emil Cedercreutzin leikkaamia siluetteja
Emil Cedercreutzin leikkaamia siluetteja
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Emil Cedercreutzin ensimmäinen merkittävä veistos Työn jälkeen (1904). Se valettiin pronssiin vuonna 2003.
Emil Cedercreutzin ensimmäinen merkittävä veistos Työn jälkeen (1904). Se valettiin pronssiin vuonna 2003.
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Emil Cedercreutz ja ”Léonie”-veistos Brysselin-ateljeessa 1903
Emil Cedercreutz ja ”Léonie”-veistos Brysselin-ateljeessa 1903
Emil Cedercreutzin säätiö
Lataa
Emil Cedercreutz: ”Äidinrakkaus”, 1928, Varsapuistikko, Helsinki
Emil Cedercreutz: ”Äidinrakkaus”, 1928, Varsapuistikko, Helsinki
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Maahengen temppeli nykyasussaan
Maahengen temppeli nykyasussaan
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Harjula alkuperäisessä asussaan pärekattoisena vuonna 1920
Harjula alkuperäisessä asussaan pärekattoisena vuonna 1920
Museovirasto / Signe Brander
Lataa
Harjula nykyasussaan
Harjula nykyasussaan
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Punaisen salin huonekaluja ja esineistöä
Punaisen salin huonekaluja ja esineistöä
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Harjulan kirjasto nykyasussaan
Harjulan kirjasto nykyasussaan
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Valkoisen salin kustavilainen ryhmä ja flyygeli
Valkoisen salin kustavilainen ryhmä ja flyygeli
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Valkoisen salin nurkkapöytä on 1700-luvun suomalaista barokkia.
Valkoisen salin nurkkapöytä on 1700-luvun suomalaista barokkia.
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Harjulan ruokasali nykyasussaan
Harjulan ruokasali nykyasussaan
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Satakuntalaisen Osakunnan jäseniä Harjulan Valkoisessa salissa vuonna 1915
Satakuntalaisen Osakunnan jäseniä Harjulan Valkoisessa salissa vuonna 1915
Emil Cedercreutzin säätiö
Lataa
Harjulan kuvanveistosali nykyasussaan
Harjulan kuvanveistosali nykyasussaan
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Harjulan veistospuisto
Harjulan veistospuisto
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa
Emil Cedercreutz: ”Apollo jännittää jousta” vuodelta 1924 valettuna pronssiin
Emil Cedercreutz: ”Apollo jännittää jousta” vuodelta 1924 valettuna pronssiin
Emil Cedercreutzin säätiö / Niclas Warius
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Taidekriitikko Timo Valjakka ja taiteentutkija Maria Hirvi-Ijäs jatkavat Parvsin esseekirjasarjaa24.10.2024 13:16:42 EEST | Tiedote

Parvs-kustantamon Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista -esseekirjasarja saa nyt jatkoa suomeksi ja ruotsiksi. Eturivin taidekriitikoihin kuuluva Timo Valjakka on kirjoittanut taiteesta 1980-luvulta lähtien. Nyt julkaistavan Taiteen matkassa – Kirjoituksia taiteesta ja sen tekijöistä -kirjan teksteissä Valjakka kirjoittaa kohtaamisistaan taiteilijoiden kanssa ja paneutuu siihen, miten he ajattelevat ja työskentelevät. Taiteentutkija Maria Hirvi-Ijäs tarkastelee Att tänka konst – Aspekter på teori och praktik -kirjan esseissään erilaisia tapoja suhtautua taiteeseen, sen yhteiskunnalliseen rooliin ja sen muotoon tietona.

Ensimmäinen kattava tietokirja jugendarkkitehti Gustaf Estlanderista24.10.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Gustaf Estlander (1876–1930) oli 1900-luvun ensimmäisten vuosien ahkerin asuinkerrostalojen arkkitehti Suomessa. Hänen suunnittelemansa rakennukset kertovat aikansa kansallisista ja kansainvälisistä tyylivirtauksista, ja hänen piirtämänsä lukuisat linnaromantiikkaa huokuvat talot ovat muovanneet Helsingin kaupunki-ilmettä ja mielikuvaa koko suomalaisesta jugendarkkitehtuurista. Nyt julkaistava kirja esittelee kattavasti Estlanderin arkkitehtuuria.

Lauri Erikssonin valokuvakirja ”Muodonmuutoksia” on runollinen elämäntarina muistoista ja katoavaisuudesta24.9.2024 08:00:00 EEST | Tiedote

Valokuvataiteilija Lauri Eriksson (s. 1965) on viime vuosina jäljittänyt elinympäristöstään omaelämäkerrallisia tapahtumia, aineksia ja kerrostumia muovaten niistä uusia sommitelmia: valokuvia ja tekstejä. Lauri Erikssonin omakuvat, maisemat ja havainnot sitovat yhteen kollektiivista kaipuuta ihmisen ja ympäristön monimuotoisessa vuorovaikutuksessa.

Kiitoskirjeitä-kirja on nykytaiteilijalta toiselle polveileva viestiketju4.9.2024 12:41:53 EEST | Tiedote

Kiitoskirjeitä on Serlachiuksen samannimiseen näyttelyyn liittyvä poikkeuksellinen näyttelykatalogi, jossa nykytaiteilijat nostavat esiin heihin voimakkaasti vaikuttaneita taideteoksia ja kiittävät niiden tekijöitä. Näistä kiitosviesteistä ja teoksista syntyy taiteilijalta toiselle kulkeva polveileva ketju, joka synnyttää teosten ja tekijöiden välille uusia kytkentöjä ja yllättäviä assosiaatioita.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye