Kustannusosakeyhtiö Parvs

Emil Cedercreutzin ainutlaatuinen ateljeekoti Harjula esitellään runsaasti kuvitetussa uutuuskirjassa

Jaa

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949) rakennutti 1912 valmistuneen taiteilijakotinsa Harjulan Kokemäenjoen rantatöyräälle Harjavaltaan. Runsaasti kuvitettu teos esittelee Harjulaa ympäristöineen sekä luo katsauksen Emil Cedercreutzin elämään taiteilijakodissa ja siellä syntyneeseen taiteeseen.

Taiteilijakoti Harjula on osa kansainvälisten taiteilijoiden maaseutuateljeekotivirtausta, johon liittyi haave omatoimisesta selviytymisestä sekä asettumisesta luonnonkauniille paikalle asumaan ja työskentelemään. Taustalla on myös ajatus kodista kokonaistaideteoksena.

Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz ei käyttänyt omaperäisen ja kodikkaan kotinsa suunnitteluun arkkitehtiä vaan suunnitteli kaiken itse. Rakennuksen rungoksi siirrettiin vanha maalaistalo ja luhtiaitta. Cedercreutz kehitteli ja muovasi niistä omien mieltymystensä ja unelmiensa mukaan ainutlaatuisen kokonaisuuden. Rakennuksen sisällä on sarja mielikuvituksellisesti sisustettuja huoneita, joissa on vanhoja huonekaluja, suomalaisia ryijyjä, arvokkaita maalauksia ja itämaisia esineitä yhdistettynä taiteelliseksi kokonaisuudeksi. 

Emil Cedercreutz koki voimakkaasti olevansa satakuntalainen ja satakuntalaisuuden edistäjä. Hän perusti nimeään kantavan säätiön Harjavaltaan edistämään näitä pyrintöjä. Säätiö harjoittaa korkeatasoista kulttuuritoimintaa, jolla tuetaan ja edistetään sekä taiteilijan että Harjavallan kaupungin kulttuuria ja näkyvyyttä. Harjulan taiteilijakodin omistaa Emil Cedercreutzin Säätiö, ja Harjavallan kaupunki vastaa Emil Cedercreutzin museon toiminnasta. Taiteilijakodin lisäksi museokokonaisuuteen kuuluvat Maahengen temppelin kansatieteelliset kokoelmat, taidemuseo ja veistospuisto.

Kirjan kirjoittaja FT Jukka Relas on kansatieteilijä ja taidehistorioitsija, joka on erikoistunut aineellisen kulttuuriperinnön, taiteen ja kulttuurihistorian tutkimiseen. Hän on perehtynyt erityisesti talonpoikaisesineistöön sekä 1700–1800-lukujen säätyläisesineistöön, sisustukseen ja kulttuuriympäristöön. Lisäksi Relas on tutkinut suomalaista taidetta vuosilta 1850–1950. Valokuvataiteilija Niclas Warius on ottanut kirjan kuvat Harjulasta nykyasussaan. 

Emil Cedercreutz ja taiteilijakoti Harjula
Kirjoittaja: Jukka Relas
176 sivua, sidottu, kieli suomi
Parvs, 2023

Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle: Hanna Karppanen, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi

Lisätietoa säätiöstä: Veikko Lahtinen, Emil Cedercreutzin Säätiö, e.c.saatio@kolumbus.fi

Yhteyshenkilöt

Kuvat

Emil Cedercreutz & taiteilijakoti Harjula, Emil Cedercreutzin säätiö ja Parvs 2023
Emil Cedercreutz & taiteilijakoti Harjula, Emil Cedercreutzin säätiö ja Parvs 2023
Lataa
Emil Cedercreutz 1910-luvulla
Emil Cedercreutz 1910-luvulla
Lataa
Emil Cedercreutzin leikkaamia siluetteja
Emil Cedercreutzin leikkaamia siluetteja
Lataa
Emil Cedercreutzin ensimmäinen merkittävä veistos Työn jälkeen (1904). Se valettiin pronssiin vuonna 2003.
Emil Cedercreutzin ensimmäinen merkittävä veistos Työn jälkeen (1904). Se valettiin pronssiin vuonna 2003.
Lataa
Emil Cedercreutz ja ”Léonie”-veistos Brysselin-ateljeessa 1903
Emil Cedercreutz ja ”Léonie”-veistos Brysselin-ateljeessa 1903
Lataa
Emil Cedercreutz: ”Äidinrakkaus”, 1928, Varsapuistikko, Helsinki
Emil Cedercreutz: ”Äidinrakkaus”, 1928, Varsapuistikko, Helsinki
Lataa
Maahengen temppeli nykyasussaan
Maahengen temppeli nykyasussaan
Lataa
Harjula alkuperäisessä asussaan pärekattoisena vuonna 1920
Harjula alkuperäisessä asussaan pärekattoisena vuonna 1920
Lataa
Harjula nykyasussaan
Harjula nykyasussaan
Lataa
Punaisen salin huonekaluja ja esineistöä
Punaisen salin huonekaluja ja esineistöä
Lataa
Harjulan kirjasto nykyasussaan
Harjulan kirjasto nykyasussaan
Lataa
Valkoisen salin kustavilainen ryhmä ja flyygeli
Valkoisen salin kustavilainen ryhmä ja flyygeli
Lataa
Valkoisen salin nurkkapöytä on 1700-luvun suomalaista barokkia.
Valkoisen salin nurkkapöytä on 1700-luvun suomalaista barokkia.
Lataa
Harjulan ruokasali nykyasussaan
Harjulan ruokasali nykyasussaan
Lataa
Satakuntalaisen Osakunnan jäseniä Harjulan Valkoisessa salissa vuonna 1915
Satakuntalaisen Osakunnan jäseniä Harjulan Valkoisessa salissa vuonna 1915
Lataa
Harjulan kuvanveistosali nykyasussaan
Harjulan kuvanveistosali nykyasussaan
Lataa
Harjulan veistospuisto
Harjulan veistospuisto
Lataa
Emil Cedercreutz: ”Apollo jännittää jousta” vuodelta 1924 valettuna pronssiin
Emil Cedercreutz: ”Apollo jännittää jousta” vuodelta 1924 valettuna pronssiin
Lataa

Linkit

Tietoja julkaisijasta

Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs

Katse Helsinkiin -valokuvakirja ikuistaa 1950–1980-lukujen pääkaupungin3.10.2023 08:00:00 EEST | Tiedote

Legendaarisen Helsinki-kuvaajan Volker von Boninin (1924–2006) parhaat otokset on nyt koottu yksiin kansiin. Uutuuskirja esittelee ikonisiksi muodostuneita kuvia Helsingistä mutta myös harvemmin nähtyjä otoksia 1950–1980-luvuilta. Von Bonin on tunnettu humanistisena valokuvaajana, jonka kuvissa korostuvat tavallisten ihmisten arjen hetket ja kaupunkimiljöö. Yki Hytösen kirjoittama teos käy läpi valokuvataiteilijan vaiheikkaan elämän.

Vertaisarvioitu tiedekirja avaa uusia näkökulmia Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaan17.8.2023 12:48:52 EEST | Tiedote

Taidehistoria menee metsään! -antologia yhdistää taiteen, tieteen ja museon. Monipuolisessa ja ajankohtaisessa artikkelivalikoimassa käsitellään taiteilijoita, taideteoksia, keräilyä ja taidehistoriaa. Julkaisu aloittaa uuden taidehistorialliseen tutkimukseen perustuvan kirjasarjan. Se valottaa uusista näkökulmista Gösta Serlachiuksen taidesäätiön kokoelmaa, johon kuuluu niin vanhaa eurooppalaista taidetta, Suomen kultakauden taidetta kuin nykytaidettakin.

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme