Emil Cedercreutzin ainutlaatuinen ateljeekoti Harjula esitellään runsaasti kuvitetussa uutuuskirjassa
Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879–1949) rakennutti 1912 valmistuneen taiteilijakotinsa Harjulan Kokemäenjoen rantatöyräälle Harjavaltaan. Runsaasti kuvitettu teos esittelee Harjulaa ympäristöineen sekä luo katsauksen Emil Cedercreutzin elämään taiteilijakodissa ja siellä syntyneeseen taiteeseen.
Taiteilijakoti Harjula on osa kansainvälisten taiteilijoiden maaseutuateljeekotivirtausta, johon liittyi haave omatoimisesta selviytymisestä sekä asettumisesta luonnonkauniille paikalle asumaan ja työskentelemään. Taustalla on myös ajatus kodista kokonaistaideteoksena.
Kuvanveistäjä Emil Cedercreutz ei käyttänyt omaperäisen ja kodikkaan kotinsa suunnitteluun arkkitehtiä vaan suunnitteli kaiken itse. Rakennuksen rungoksi siirrettiin vanha maalaistalo ja luhtiaitta. Cedercreutz kehitteli ja muovasi niistä omien mieltymystensä ja unelmiensa mukaan ainutlaatuisen kokonaisuuden. Rakennuksen sisällä on sarja mielikuvituksellisesti sisustettuja huoneita, joissa on vanhoja huonekaluja, suomalaisia ryijyjä, arvokkaita maalauksia ja itämaisia esineitä yhdistettynä taiteelliseksi kokonaisuudeksi.
Emil Cedercreutz koki voimakkaasti olevansa satakuntalainen ja satakuntalaisuuden edistäjä. Hän perusti nimeään kantavan säätiön Harjavaltaan edistämään näitä pyrintöjä. Säätiö harjoittaa korkeatasoista kulttuuritoimintaa, jolla tuetaan ja edistetään sekä taiteilijan että Harjavallan kaupungin kulttuuria ja näkyvyyttä. Harjulan taiteilijakodin omistaa Emil Cedercreutzin Säätiö, ja Harjavallan kaupunki vastaa Emil Cedercreutzin museon toiminnasta. Taiteilijakodin lisäksi museokokonaisuuteen kuuluvat Maahengen temppelin kansatieteelliset kokoelmat, taidemuseo ja veistospuisto.
Kirjan kirjoittaja FT Jukka Relas on kansatieteilijä ja taidehistorioitsija, joka on erikoistunut aineellisen kulttuuriperinnön, taiteen ja kulttuurihistorian tutkimiseen. Hän on perehtynyt erityisesti talonpoikaisesineistöön sekä 1700–1800-lukujen säätyläisesineistöön, sisustukseen ja kulttuuriympäristöön. Lisäksi Relas on tutkinut suomalaista taidetta vuosilta 1850–1950. Valokuvataiteilija Niclas Warius on ottanut kirjan kuvat Harjulasta nykyasussaan.
Emil Cedercreutz ja taiteilijakoti Harjula
Kirjoittaja: Jukka Relas
176 sivua, sidottu, kieli suomi
Parvs, 2023
Arvostelukappaleet ja kuva-aineisto medialle: Hanna Karppanen, Kustannusosakeyhtiö Parvs, hanna.karppanen@parvs.fi
Lisätietoa säätiöstä: Veikko Lahtinen, Emil Cedercreutzin Säätiö, e.c.saatio@kolumbus.fi
Yhteyshenkilöt
Hanna KarppanenkustantajaKustannusosakeyhtiö Parvs
Puh:+358 40 684 9188hanna.karppanen@parvs.fiKuvat
Linkit
Tietoja julkaisijasta
Kustannusosakeyhtiö Parvs on taidekirjoihin ja arkkitehtuurijulkaisuihin erikoistunut helsinkiläinen kustantamo, joka on perustettu vuonna 2006.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Kustannusosakeyhtiö Parvs
Anni Kinnusen valokuvateos ”The Great Escape” on pelottavan kaunis todellisuuspako29.4.2024 12:06:14 EEST | Tiedote
Kuvataiteilija Anni Kinnusen The Great Escape on kriittinen puheenvuoro ajasta, jossa muunneltu todellisuus on totta ja jossa mihinkään ei voi luottaa. Kinnusen valokuvia katsoessa on mahdotonta olla ajattelematta performanssia, teon taidetta, elettä, esitystä. Toisaalta kuvat lähestyvät maalausta, esteettistä pintaa, joka kertoo meille tarinoita, esittää epätosia väitteitä.
Uutuuskirja Devan Shimoyaman taiteesta27.3.2024 11:23:39 EET | Tiedote
Yhdysvaltalainen Devan Shimoyama (s. 1989) tutkii karnevalistisissa teoksissaan seksuaalisuuteen, rotuun ja sukupuoleen liittyviä teemoja. Hänen taiteessaan sulautuvat yhteen niin taiteilijan lapsuuden kokemukset, queer-identiteetti, mytologiat kuin taidehistoriakin. Tekniikoiltaan teokset ovat leikitteleviä: taiteilija yhdistelee maalauksiinsa ennakkoluulottomasti erilaisia materiaaleja, kuten kimalletta, kangasta ja strassikiviä, ja työstää myös isoja installaatioita.
Uutuuskirja Helene Schjerfbeckistä ja muodista6.2.2024 10:35:00 EET | Tiedote
Uusi taidekirja ja Villa Gyllenbergissä avautuva näyttely avaavat rakastetun taiteilijan Helene Schjerfbeckin (1862–1946) vähemmän tunnettua puolta: kiinnostusta muotiin ja vaatteisiin. Schjerfbeck rakasti paitsi maalaustaidetta myös muotia ja muodikkaita vaatteita. Asut ja tekstiilit olivatkin usein keskeisessä osassa hänen maalauksissaan. Pinnalliseksi ja ohimeneväksi mielletty muoti on yleensä nähty vastakohtana syvälliselle ja kestävälle taiteelle, eikä taiteen ja muodin yhteyttä ei ole aiemmin juurikaan tutkittu. Moderni taide ja muoti kietoutuivat kuitenkin toisiinsa monin tavoin. Schjerfbeckin lisäksi monet muutkin aikakauden taiteilijat – esimerkiksi Albert Edelfelt, Jalmari Ruokokoski ja Olga Gummerus-Ehrström – kuvasivat muotia teoksissaan. Etenkin ranskalaista muotia seurattiin tuon ajan Suomessa.
Teemu Mäki pohtii esseekirjassaan taiteen tehtävää19.12.2023 17:45:35 EET | Tiedote
Miksi taidetta tehdään? Miten sitä nautitaan? Mikä on taiteen yhteiskunnallinen tehtävä? Mikä on taiteen julkisen rahoituksen oikeutus ja päämäärä? Mitä on avantgarde ja mitä on kriittinen taide? Onko taiteella todellista yhteiskunnallista merkitystä ja pitääkö sellaista vaikuttavuutta taiteelta vaatia? Mitä on viime vuosina yliopistoissa omaksi oppiaineekseen noussut taiteellinen tutkimus? Entä mikä on taiteen suhde tietoon, filosofiaan, politiikkaan, kuolemaan, ilmastonmuutokseen ja posthumanismiin?
Parvs-kustantamolta uusi esseekirjasarja ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista”19.12.2023 17:08:46 EET | Tiedote
Parvs-taidekirjakustantamon uudessa kirjasarjassa ”Kirjoituksia taiteesta ja arkkitehtuurista” julkaistaan ansioituneiden taiteen ja arkkitehtuurin tutkijoiden esseitä ja muita valikoituja kirjoituksia. Joukossa on sekä uusia tekstejä että arkistojen helmiä. Kolmen ensimmäisen osan kirjoittajina ovat taidekriitikko Marja-Terttu Kivirinta, taidehistorian professori emerita Riitta Nikula sekä tietokirjailija ja taiteilija Harri Kalha.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme