Väitös: Lynchin syndroomaa kantavat suomalaisnaiset hyötyvät asiantuntevasta neuvonnasta

Lynchin syndrooma on yleisin tunnettu syöpäriskiä lisäävä perinnöllinen häiriö, jonka naiskantajia oli keväällä 2023 rekisteröitynä Suomessa lähes tuhat.
Lynch-kantajan DNA:n korjausmekanismi on häiriintynyt, jolloin syöpäsolujen kehittymisen riski lisääntyy useissa elinryhmissä. Erityisen korkea se on ruoansulatuskanavassa, lisääntymiselimissä ja virtsateissä. Syndrooma todetaan geneettisellä testauksella, jota tarjotaan varmistettujen kantajien jälkeläisille sekä verrattain nuorena tiettyjen elinryhmien syöpiin sairastuneille.
Mari Kalamo osoitti väitöskirjan muodostavien kyselytutkimusten avulla, että suomalaisten Lynchin syndrooman naiskantajien kohtusyöpäriskiä lisäsi entisestään tyypin II diabetes, kohonnut veren kolesterolipitoisuus sekä pitkäaikainen hormonikorvaushoitojen käyttö. Tutkimustulokset ohjaavat suosittamaan terveitä elintapoja neuvonnassa.
Kohtu- ja munasarjasyövän riskin poistamiseksi Lynchin syndroomaa kantaville naisille suositellaan kohdun ja munasarjojen poistoleikkauksia lapsiluvun täytyttyä. Kalamon mukaan kohdunpoistoleikkaus olisi hyvä tehdä viimeistään ennen vaihdevuosi-ikää, jotta hormonihoito ei vaikuta enää riskiin.
– Tutkimukseen osallistuneet pitivät asiantuntevaa ja empaattista informointia ammattilaisilta ennen leikkausta erittäin tärkeänä, Kalamo toteaa.
Kohtusyövän riskitekijät eivät yleisesti eronneet Lynch-kantajien ja muun väestön välillä. Kantajilla vaikutti kyselytutkimuksen perusteella esiintyvän perusväestöä yleisemmin endometrioosia. Tutkimuksessa ei selvinnyt tekijöitä, jotka vaikuttaisivat naisten päätökseen hakeutua ennaltaehkäisevään kohdunpoistoleikkaukseen.
Gynekologinen seuranta voi lisätä turvallisuudentunnetta
Lynchin syndrooman kantajille on Suomessa aiemmin tarjottu gynekologista seurantaa, johon kuuluvat säännöllisesti gynekologinen ultraäänitutkimus sekä kohdun limakalvonäyte. Seurannasta ei aiemmissa tutkimuksissa ole todettu olevan hyötyä kantajien ennusteeseen, joten siitä on luovuttu. Kalamon väitöstutkimukseen osallistuneet naiset olivat vielä mukana seurannassa ja kokivat sen psykososiaalisesti hyödyllisenä. Seurantaan liittyviä näytteenottoja ei koettu erityisen kivuliaina.
– Suurin osa ei myöskään raportoinut syndroomalla olleen merkittävää vaikutusta perhesuunnitteluunsa, mikä voi olla ainakin osittain seurannan tuoman turvallisuudentunteen ansiota, Kalamo pohtii.
Mari Kalamo on kotoisin Polvijärveltä. Kalamo asuu ja työskentelee Tampereella naistentautien ja synnytysten erikoislääkärinä gynekologisen kirurgian parissa TAYS:n naistentautien klinikassa sekä omalla yksityisvastaanotollaan.
Väitöstilaisuus perjantaina 1. syyskuuta
LL Mari Kalamon naistentautien ja synnytysten alaan kuuluva väitöskirja Lynch Syndrome in Finnish Women: Endometrial cancer risk factors, surveillance, prophylactic surgery and family planning tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnassa perjantaina 1. syyskuuta 2023 klo 12 alkaen. Paikkana on Arvo-rakennuksen Jarmo Visakorpi -sali, (Arvo Ylpön Katu 34, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Päivi Polo Turun yliopistosta. Kustoksena toimii emeritaprofessori Johanna Mäenpää Tampereen yliopiston lääketieteen ja terveysteknologian tiedekunnasta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Mari Kalamo
mari.kalamo@sll.fimnet.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Taipumus todellisuuspakoisuuteen ennustaa addiktioiden kehittymistä9.5.2025 09:01:00 EEST | Tiedote
Yksilön kokema todellisuuspakoisuus on yhteydessä päihteiden käyttöön sekä liialliseen rahapelaamiseen, digipelaamiseen ja internetin käyttöön, selviää YTM, KTM Hannu Jouhkin tuoreesta sosiaalipsykologian alan väitöskirjasta.
Ympäristön mikrobiomin köyhtyminen voi altistaa immuunivälitteisille sairauksille – Vain pieni tippa verta saattaa paljastaa sairastumisen riskin8.5.2025 09:50:00 EEST | Tiedote
Ympäristöllä on merkittävä vaikutus terveyteemme – sanotaan, että jopa suurempi kuin perimällä. Mutta mitkä tekijät tarkalleen ottaen vaikuttavat sairastumisen riskiin? Entä voidaanko yhdestä pienestä veripisarasta selvittää, mille kaikille olemme elämämme aikana altistuneet? Näihin kysymyksiin etsittiin vastauksia uraauurtavassa HEDIMED-projektissa.
Väitös: Lapsettomuushoidoilla alkaneisiin raskauksiin liittyy enemmän komplikaatioita, mutta riskejä voidaan pienentää hoitoa räätälöimällä6.5.2025 08:20:00 EEST | Tiedote
Lääketieteen lisensiaatti Eeva-Maria Pohjonen selvitti väitöstutkimuksessaan lapsettomuushoitoihin liittyviä raskauskomplikaatioita. Lapsettomuushoidot ovat yleistyneet ja niiden turvallisuutta voidaan lisätä räätälöimällä hoitoja yksilöllisesti.
Väitös: Jos työtulojen progressiivisen verotuksen halutaan toteutuvan kunnolla, on lainsäädäntöä korjattava5.5.2025 10:14:24 EEST | Tiedote
Suomen tuloverojärjestelmässä tulon verokohteluun vaikuttaa olennaisesti se, kuka on tulon saaja. Kauppatieteiden maisteri Anette Ala-Lahti tutki väitöskirjassaan tulon kohdistamisperiaatteita, jotka ratkaisevat esimerkiksi, verotetaanko tulosta osakeyhtiötä vai luonnollista henkilöä. Tutkimuksessa havaitaan muun muassa, ettei työtulon kohdistamisperiaatteiden ja työtulon verokohtelun yhteyttä ole riittävästi huomioitu nykyisessä lainsäädännössä.
Väitös: Potilaan puhe on haastavaa lääkärille, joka käyttää suomea toisena kielenä5.5.2025 08:48:57 EEST | Tiedote
Suomessa työskentelee kasvava joukko lääkäreitä, joille suomi ei ole äidinkieli. Millaisia kielellisiä haasteita he kohtaavat työssään? Muun muassa tähän kysymykseen paneutuu FM Taina Pitkänen väitöstutkimuksessaan, joka kartoittaa lääkärin ja potilaan välisiä ymmärtämisongelmia ja tekee niiden perusteella päätelmiä potilastyöhön riittävästä kielitaidosta. Tutkimus nostaa esiin puheen ymmärtämisen yhteyden yhtäältä potilasturvallisuuteen ja toisaalta lääkärin ammatti-identiteettiin.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme