Sisällissodan veriset jälkiselvittelyt Kannaksen huvilaseudulla

Antti Rämänen: Rikottu rajamaa

Julkaisuvapaa 19.9.2023

Vuonna 1918 sisällissodan päättymisen jälkeisen kuukauden aikana Karjalankannaksen rannikkopitäjissä Viipurin itäpuolella surmattiin jopa 900 ihmistä, joista yli 700 oli alueen omia kuntalaisia. Alueellisesti surmattujen määrä nousi maan kovimmin kärsineiden joukkoon.Tuomioita jakoivat kuntalaisille tutut päättäjät ja paikallisten luottamustehtävien haltijat.

Uutuuskirja Rikottu rajamaa kertoo Kannaksen huvilaseudun tiestä sisällissotaan ja sen hirvittäviin jälkiselvittelyihin. Rautatie toi 1900-luvun alussa seudulle jopa satatuhatta venäläistä kesäasukasta, työtä ja rahaa. Talonpojat hyötyivät yhteyksistä, mutta maiden myyminen ja maanviljelyksen vaihtuminen palveluammatteihin aiheuttivat myös katkeruutta ja pelkoa.

Samoihin vuosiin osuivat Suomen venäläistämistoimet ja itsenäisyysliikkeen sekä työväenliikkeen nousu. Kunnanvaltuustoissa käytiin taistelua huvila-asukkaiden ja muun venäläisväestön asemasta, oikeuksista ja etuoikeuksista. Näitäkin kiistoja kuitattiin asein keväällä 1918.

Valkoisen armeijan rankaisukoneisto hiottiin täyteen tehokkuuteensa Karjalassa. Punaisten pako Venäjälle katkaistiin siellä, ja alueen vallanneet joukot jäivät pitämään kuria ja jakamaan pikatuomioita katseilta suojassa. Esimerkiksi rajan läheisyydessä toimineen Raivolan komendanttipiirin ja sen teoista vastanneen saksalaisen eversti Eduard Ausfeldin toiminta Kannaksella on jäänyt pimentoon myös myöhemmästä tutkimuksesta.

Jälkiselvittelystä tehtiin yhtä lailla rankaiseva ja tulevia aikoja ennakoiva. Suuri joukko haitalliseksi katsottua väkeä siivottiin pois. Puhdistuksesta tuli Kannaksella paitsi sotilaallinen ja etninen, myös poliittinen ja sosiaalinen.

Valtion taholta tulleiden teloituskieltojen jälkeen rajaseudulle saapui toukokuun lopussa 1918 Viipurista joukko lakimiehiä vahvistamaan kiireellisesti viimeisten punavankien teloitustuomiot, jotka pantiin täytäntöön vielä sen jälkeen, kun Mannerheim oli senaatin painostuksesta ehdottomasti kieltänyt suojeluskuntia ampumasta vankejaan.

Sisällissota ja rajan sulkeutuminen lopettivat sukupolvia jatkuneen huvilakulttuurin ja muutti alueen syrjäiseksi pussinperäksi. Alueen identiteetti piti luoda uudestaan. Nykyinen kaakkoisraja on vastaavan rakennemuutoksen kourissa.

Antti Rämäsen Rikottu rajamaa luo katseen lähihistoriamme tapahtumiin, jotka olivat sivussa huomiolta ja jonka uhrit olivat voimattomia voittajan väkivallan edessä. Pelko hidasti toipumista ja se jäi kesken, kun evakkomatkat hajottivat kyläyhteisöt lopullisesti. Siksi sisällissota Kannaksella elää yhä Suomen historian haamusärkynä.

Antti Rämänen on MTV:n toimittaja, joka on muun muassa tehnyt YLElle paljon huomiota saaneen radiosarjan Rauhaton raja, joka kertoo Karjalankannaksen vuosista 1918–1920.

Arvostelukappaleet, haastattelupyynnöt, lisätiedot: hanna-leena.soisalo@atena.fi