Väitös: Köyhilläkin on oikeus kehittää itseään, ja julkisen vallan on turvattava sen edellytykset

Oikeus kehittää itseään varattomuuden estämättä on Suomen perustuslain mukaan jokaiselle yhtäläisesti kuuluva oikeus. Hallintotieteiden maisteri Iina Järvinen tutki väitöskirjassaan itsensäkehittämisoikeutta erityisesti köyhien näkökulmasta.
– Oikeuksien sisällön ja merkityksen tunteminen ovat edellytyksiä niiden toteuttamiselle. Aihetta ei kuitenkaan ole aiemmin tarkasteltu oikeustieteellisessä tutkimuksessa, vaikka oikeusnormein hallinnoidaan niin köyhyyttä kuin itsensä kehittämistä, Järvinen taustoittaa tutkimustaan.
Tutkimuksessa on hyödynnetty ja yhdistetty monialaisesti erityyppisiä aineistoja. Ne mahdollistivat aiheen tutkimisen arvojen, oikeusnormien ja todellisuuden näkökulmista.
Itsensäkehittämisoikeus voi käsittää hyvin monimuotoista toimintaa aina TikTok-videoiden tekemisestä taiji-kurssiin. Tutkija havaitsi, että itsensä kehittäminen ei ole kuitenkaan pelkkää tekemistä, vaan se on myös henkisen tason kehittymistä ja ihmisenä kehittymistä.
– Itsensä kehittäminen on yhteydessä inhimillisiin perustarpeisiin ja hyvään elämään. Kun kyse on näin perustavanlaatuisista asioista, on erityisen kiinnostavaa, miltä oikeus köyhien kannalta näyttää, Järvinen jatkaa.
Tutkimuksen perusteella köyhien oikeutta kehittää itseään konkretisoidaan lainsäädännössä hajanaisesti ja puutteellisesti. Puutteet toimeentulossa heijastuvat heikompina itsensä kehittämisen mahdollisuuksina, mutta tähän ei ole puututtu merkittävällä tavalla lainsäädännön keinoin.
Järvisen mukaan voi jopa sanoa, että lainsäätäjä on epäonnistunut itsensäkehittämisoikeuden tunnistamisessa ja sen turvaamisessa köyhille.
– Toisaalta tässä ei ole sinänsä mitään uutta. Tutkimuksen tulokset asettuvat sille historialliselle jatkumolle, jossa köyhyys pysyy ratkaisemattomana ongelmana ja eriarvoisuus on sisäänkirjoitettu sivistykseen.
Tutkimuksen mukaan itsensäkehittämisoikeuden toteutuminen edellyttää sekä itsensä kehittämisen palveluiden että toimeentulon riittävää turvaamista. Kun haasteet liittyvät lainsäädäntöön, arvojen törmäyksiin ja alati muuttuvaan todellisuuteen, ratkaisut edellyttävät moniulotteisuuden tunnistamista.
Kaikesta huolimatta Järvinen on toiveikas. Tutkimus antaa itsensäkehittämisoikeudelle monitasoisen sisällön ja lisää ymmärrystä oikeuden merkityksestä köyhille. Samalla tutkimus osoittaa julkiselle vallalle yhä vahvemmat perusteet torjua köyhyyttä ja luoda yhdenvertaisuutta itsensä kehittämisen saralle.
Väitöstilaisuus perjantaina 1. syyskuuta
Hallintotieteiden maisteri Iina Järvisen julkisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja Itsensä kehittäminen köyhyydessä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 1.9.2023 klo 12 alkaen Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Toomas Kotkas Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Anu Mutanen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina Järvinen
iina.jarvinen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Väitös: Sepelvaltimoiden ohitusleikkaus voi parantaa elämänlaatua vielä yli vuosikymmenen päästä26.11.2025 10:50:00 EET | Tiedote
Sepelvaltimotauti on yksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista Suomessa ja kansainvälisesti. Lääketieteen lisensiaatti Matti Hokkanen selvitti väitöstutkimuksessaan sepelvaltimoiden ohitusleikkauksen pitkäaikaisvaikutuksia potilaiden elämänlaatuun.
Väitös: Sosiaalisessa mediassa jaetut luontokuvat eivät kerro todellisuudesta, vaan toiveistamme26.11.2025 08:20:00 EET | Tiedote
Suomalaisten sosiaalisessa mediassa jakamat luontokuvat eivät toimi todellisuuden peilinä, vaan ne heijastelevat ideaalia koskemattomasta luonnosta. YTM, TaM Markus Sjöbergin väitöstutkimus paljastaa, että kuvista rajataan pois elementit, jotka rikkovat koskemattoman luonnon kertomuksen: niin kansallispuistojen ruuhkat, huoltorakennukset kuin jopa itse kuvaamiseen käytetyt kännykätkin.
Silmät vaikuttavat siihen, millaiseksi koemme humanoidirobotin mielen25.11.2025 15:07:30 EET | Tiedote
Silmillä on keskeinen rooli ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa. Tutkijoita kiinnosti kysymys siitä, miten keinotekoisen olennon kuten humanoidirobotin silmät tai niiden puuttuminen vaikuttavat robotin mielen havaitsemiseen. Kokemus robotin ”mielestä” – muun muassa ihmisen sille tulkitsema toimijuus – vahvistui, kun robotilla oli silmät.
Väitös: Lämpötila vaikuttaa puumateriaalien kosteuskäyttäytymiseen enemmän kuin on luultu25.11.2025 14:06:42 EET | Tiedote
Puu on Suomessa keskeinen rakennusmateriaali, jonka kosteustekninen toimivuus on kriittistä erityisesti ulkoseinärakenteissa. Väitöstutkimuksessaan diplomi-insinööri Petteri Huttunen tutki, miten rakennusfysiikan laskentamalleja voidaan parantaa erityisesti puupohjaisten materiaalien osalta. Hän havaitsi, että lämpötilan vaikutus puumateriaalien kosteuden sitomiskykyyn on usein sivuutettu, vaikka se voi olla merkittävä etenkin kylmissä olosuhteissa.
Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja instituutiosta25.11.2025 13:25:23 EET | Tiedote
Maanantaina 8. joulukuuta Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa järjestetään kaikille avoin tapahtuma Presidentti, Suomen johtaja? Keskustelua presidentinvaaleista ja presidentti-instituutiosta Suomessa. Tilaisuudessa esitellään myös päätulokset vuoden 2024 presidentinvaalien tutkimuksesta.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
