Väitös: Köyhilläkin on oikeus kehittää itseään, ja julkisen vallan on turvattava sen edellytykset
30.8.2023 14:46:42 EEST | Tampereen yliopisto | Tiedote

Oikeus kehittää itseään varattomuuden estämättä on Suomen perustuslain mukaan jokaiselle yhtäläisesti kuuluva oikeus. Hallintotieteiden maisteri Iina Järvinen tutki väitöskirjassaan itsensäkehittämisoikeutta erityisesti köyhien näkökulmasta.
– Oikeuksien sisällön ja merkityksen tunteminen ovat edellytyksiä niiden toteuttamiselle. Aihetta ei kuitenkaan ole aiemmin tarkasteltu oikeustieteellisessä tutkimuksessa, vaikka oikeusnormein hallinnoidaan niin köyhyyttä kuin itsensä kehittämistä, Järvinen taustoittaa tutkimustaan.
Tutkimuksessa on hyödynnetty ja yhdistetty monialaisesti erityyppisiä aineistoja. Ne mahdollistivat aiheen tutkimisen arvojen, oikeusnormien ja todellisuuden näkökulmista.
Itsensäkehittämisoikeus voi käsittää hyvin monimuotoista toimintaa aina TikTok-videoiden tekemisestä taiji-kurssiin. Tutkija havaitsi, että itsensä kehittäminen ei ole kuitenkaan pelkkää tekemistä, vaan se on myös henkisen tason kehittymistä ja ihmisenä kehittymistä.
– Itsensä kehittäminen on yhteydessä inhimillisiin perustarpeisiin ja hyvään elämään. Kun kyse on näin perustavanlaatuisista asioista, on erityisen kiinnostavaa, miltä oikeus köyhien kannalta näyttää, Järvinen jatkaa.
Tutkimuksen perusteella köyhien oikeutta kehittää itseään konkretisoidaan lainsäädännössä hajanaisesti ja puutteellisesti. Puutteet toimeentulossa heijastuvat heikompina itsensä kehittämisen mahdollisuuksina, mutta tähän ei ole puututtu merkittävällä tavalla lainsäädännön keinoin.
Järvisen mukaan voi jopa sanoa, että lainsäätäjä on epäonnistunut itsensäkehittämisoikeuden tunnistamisessa ja sen turvaamisessa köyhille.
– Toisaalta tässä ei ole sinänsä mitään uutta. Tutkimuksen tulokset asettuvat sille historialliselle jatkumolle, jossa köyhyys pysyy ratkaisemattomana ongelmana ja eriarvoisuus on sisäänkirjoitettu sivistykseen.
Tutkimuksen mukaan itsensäkehittämisoikeuden toteutuminen edellyttää sekä itsensä kehittämisen palveluiden että toimeentulon riittävää turvaamista. Kun haasteet liittyvät lainsäädäntöön, arvojen törmäyksiin ja alati muuttuvaan todellisuuteen, ratkaisut edellyttävät moniulotteisuuden tunnistamista.
Kaikesta huolimatta Järvinen on toiveikas. Tutkimus antaa itsensäkehittämisoikeudelle monitasoisen sisällön ja lisää ymmärrystä oikeuden merkityksestä köyhille. Samalla tutkimus osoittaa julkiselle vallalle yhä vahvemmat perusteet torjua köyhyyttä ja luoda yhdenvertaisuutta itsensä kehittämisen saralle.
Väitöstilaisuus perjantaina 1. syyskuuta
Hallintotieteiden maisteri Iina Järvisen julkisoikeuden alaan kuuluva väitöskirja Itsensä kehittäminen köyhyydessä tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston johtamisen ja talouden tiedekunnassa perjantaina 1.9.2023 klo 12 alkaen Pinni A -rakennuksen Paavo Koli -salissa (Kanslerinrinne 1, Tampere). Vastaväittäjänä toimii professori Toomas Kotkas Helsingin yliopistosta. Kustoksena toimii tenure track -professori Anu Mutanen Tampereen yliopistosta.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Iina Järvinen
iina.jarvinen@tuni.fi
Kuvat

Linkit
Tietoja julkaisijasta
Tampereen yliopisto kytkee yhteen tekniikan, terveyden ja yhteiskunnan tutkimuksen ja koulutuksen. Teemme kumppaniemme kanssa yhteistyötä, joka perustuu vahvuusalueillemme sekä uudenlaisille tieteenalojen yhdistelmille ja niiden soveltamisosaamiselle. Luomme ratkaisuja ilmastonmuutokseen, luontoympäristön turvaamiseen sekä yhteiskuntien hyvinvoinnin ja kestävyyden rakentamiseen. Yliopistossa on 21 000 opiskelijaa ja henkilöstöä lähes 4 000.
Rakennamme yhdessä kestävää maailmaa.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Tampereen yliopisto
Talotekniikan tohtoreiden kysyntä kasvaa: AI Champion -projekti synnyttää monitieteistä osaamista alalle27.10.2026 08:00:00 EET | Tiedote
Business Finlandin rahoittamassa AI Champion -projektissa kehitetään sata tekoälyagenttia, jotka parantavat automaatiota ja tiedonkulkua talotekniikan toimitusketjuissa. Projekti kokoaa yhteen laajan joukon väitöskirjatutkijoita eri aloilta ja vastaa tulevaisuudessa vaativan talotekniikka-alan osaajapulaan, kun vihreä siirtymä ja datakeskusinvestoinnit edistyvät.
Suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset yleistyvät – ammattilaisten yhteistoiminnassa kehitettävää26.10.2026 09:30:00 EET | Tiedote
Lisääntyvät ja riskialttiit suunnittelemattomat sairaalan ulkopuoliset synnytykset haastavat suomalaista äitiyshuollon palvelujärjestelmää. KM Jussi Hänninen tutki väitöskirjassaan näitä synnytyksiä ja sai selville, että kätilön toiminta oli keskeinen tekijä myönteisessä kokemuksessa. Sen sijaan vain puolet tutkimukseen vastanneista ensihoitajista koki osaavansa hoitaa ongelmitta sujuvan synnytyksen.
Autismiin liittyvä toistuva käyttäytyminen voi tukea lapsen itsesäätelyä20.10.2026 10:53:57 EEST | Tiedote
Autistisilla lapsilla esiintyy usein käyttäytymismalleja, joiden avulla he säätelevät kuormitusta, tunteita ja ympäristön ärsykkeitä. Tampereen yliopiston tuoreessa tutkimuksessa saatiin uutta näyttöä siitä, että autismiin liittyvät kaavamaiset ja toistavat käyttäytymismallit eivät välttämättä ole pelkästään haasteiden ilmentymiä, vaan niillä voi olla myös itsesäätelyä tukeva tehtävä.
Tutkimus: D-vitamiinitasolla on yhteys lapsen parempaan uneen, mutta suositusta korkeampi annos ei kohenna neurokehitystä14.10.2026 10:30:38 EEST | Tiedote
Väitöstutkimuksen mukaan äidin riittävä D-vitamiinitaso raskauden aikana on yhteydessä lapsen parempaan uneen varhaislapsuudessa. Sen sijaan tavallista suurempi D-vitamiinilisä lapsuuden ensimmäisinä vuosina ei tutkimuksen perusteella parantanut lapsen unta tai neurokognitiivista kehitystä. Nykyisten suositusten mukainen D-vitamiiniannos on tutkimuksen mukaan riittävä lapsen neurokehityksen kannalta.
Tutkimus: Myös terveysviranomaiset hyödyntävät tunteita viestinnässään13.10.2026 14:20:42 EEST | Tiedote
Maailman terveysjärjestö WHO pyrki koronaviruspandemian aikana lisäämään rokotteiden hyväksyttävyyttä, edistämään globaalia solidaarisuutta ja varoittamaan koronaviruksen uhista sosiaalisessa mediassa. Väitöstutkimuksen mukaan viestintä ei perustunut pelkästään tieteelliseen tietoon ja terveysneuvontaan, vaan myös tunteisiin vetoavaan audiovisuaaliseen kerrontaan.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme
