Sijaisvanhemmista on pulaa – Erityisesti vieraskielisiä perhehoitoperheitä on liian vähän

Suomessa oli vuonna 2022 liki 18 000 lasta ja nuorta sijoitettuna sijaishuoltoon kotinsa ulkopuolelle eripituisiksi ajoiksi, selviää THL:n lastensuojelutilastosta. Vuoden lopussa heistä noin 7 600 asui perhehoidossa sijaisperheissä ja muut pääasiassa laitoksissa tai ammatillisissa perhekodeissa.

Jotta mahdollisimman moni kotinsa ulkopuolelle sijoitettu lapsi ja nuori voisi asua ja kasvaa perheen kanssa, Suomeen tarvitaan lisää sijaisvanhempia. Tähän velvoittaa myös lastensuojelulaki, jonka mukaan perhehoito on huostaanotettujen ja muista syistä kotinsa ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten ensisijainen asumismuoto laitossijoituksiin nähden.

Nykyisiin hyvinvointialueisiin kuuluvilla kunnilla ja Helsingin kaupungilla oli vuonna 2022 toimeksiantosopimus kaikkiaan vajaan 5 200 sijais- eli perhehoitoperheen kanssa. Noin joka viides näistä perheistä oli sijoitetun lapsen läheis- tai sukulaisperhe.

Yhteiskunnan monimuotoistuessa myös kodin ulkopuolisen sijoituksen tarpeessa on yhä moninaisemmista lähtökohdista tulevia lapsia ja nuoria. Sijaisvanhemmiksi tarvitaankin aivan kaikenlaisia ihmisiä, jotta perhehoidolla pystytään vastaamaan lasten ja nuorten yksilöllisiin tarpeisiin.

– Esimerkiksi maahanmuuttajataustaisia ja vieraskielisiä perhehoitoperheitä on todella vähän. Haastankin perhehoitajia rekrytoivia tahoja pysähtymään pohtimaan sitä, keille kaikille rekrytointiviestintää suunnataan ja ketkä puolestaan jäävät sen ulkopuolelle, sosiaalityöntekijä Camilla Jokela sanoo Perhehoito-lehden haastattelussa.

Tietoa perhehoidosta jaossa myös Tiktokissa

Camilla Jokela ja hänen kollegansa Maija Haapala toimivat Perhehoitoliiton koordinoiman Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijoina 4.–17. syyskuuta. Jo 16. kerran järjestettävän kampanjan avulla rekrytoidaan uusia perhehoitajia ja tiedotetaan perhehoidon mahdollisuuksista yhteistyössä hyvinvointialueiden, järjestöjen ja perhehoitoa tuottavien yritysten kanssa. 

Kampanja näkyy etenkin Perhehoitoliiton somekanavilla aihetunnisteella #AjoissaKotiin. Osan somemateriaalista toteuttavat Camilla Jokela ja Maija Haapala, jotka tunnetaan myös Tiktok-sossuina. Kaksikko jakaa Tiktokissa @sossut-tilillään tietoa lastensuojelusta ja lasten oikeuksista yli 48 000 seuraajalleen.

– On kunnia saada toimia Ajoissa kotiin -kampanjan suojelijoina! On tunnistettava, että yhteiskunta ei aina pysty tarjoamaan lapsille ja nuorille riittävää turvaa, vakautta ja huolenpitoa. Näin ollen yhteiskunnassa tarvitaan lisää turvallisia, lapsista välittäviä aikuisia, joilla on antaa aikaa ja ennen kaikkea rakkautta ihan jokaiselle lapselle, Haapala ja Jokela kertovat.

Pitkäaikaista sijaisperhe- eli perhehoitopaikkaa tarvitsevat erityisesti huostaanotetut lapset ja nuoret. Heitä oli vuoden 2022 lopussa hieman alle 9 700, ja noin 55 prosenttia heistä asui sijaisperheissä.

Lasten ja nuorten sijaishuollon muodot vaihtelevat huomattavasti iän mukaan: alle kouluikäisistä huostaanotetuista lähes kaikki ovat perhehoidossa sijaisperheissä, kun taas 16–17-vuotiaista yli puolet asuu laitoksissa.

Myös asuinseudulla on merkitystä. Vuonna 2022 perhehoitoa oli suhteellisesti eniten Keski-Pohjanmaalla, jossa 73 prosenttia kaikista huostassa olleista lapsista ja nuorista asui perhehoitoperheissä. Suhteellisesti vähäisintä perhehoito oli Itä-Uudellamaalla, jonka huostaanotetuista lapsista ja nuorista vain 39 prosentille oli järjestynyt sijaisperhe.

Perhehoidossa on myös yli 3 300 ikäihmistä

Toimeksiantosuhteinen perhehoito on hyvinvointialueiden vastuulla oleva sosiaalipalvelu, jossa lapsen, nuoren, aikuisen tai ikäihmisen hoiva tai huolenpito järjestetään joko perhehoitajan tai hoidettavan yksityiskodissa. Perhehoito voi olla pitkä- tai lyhytkestoista ja ympäri- tai osavuorokautista.

Sijaisvanhemmuudesta ja muista perhehoitajuuden muodoista kiinnostuneet saavat lakisääteisen ennakkovalmennuksen tehtäväänsä. Hyvinvointialueet hyväksyvät henkilön soveltuvuuden perhehoitajaksi ja kodin soveltuvuuden perhekodiksi, valvovat perhehoitoa ja järjestävät perhehoitajille näiden tarvitsemaa tukea. Perhehoitajille maksetaan hoitopalkkiota ja kustannusten korvauksia.

Perhehoitajuuden tunnetuin muoto on lasten ja nuorten perhehoito eli sijaisvanhemmuus. Perhehoitoa on tarjolla myös useille muille ryhmille. THL:n uusimman selvityksen mukaan perhehoidossa oli vuonna 2021 jo yli 3 300 ikäihmistä. Lisäksi perhehoitoa saa yli tuhat kehitysvammaista ihmistä ja pieni määrä mielenterveyskuntoutujia.

Perhehoitoliitto on koonnut osoitteeseen perhehoitajaksi.fi kattavasti tietoa eri perhehoidon muodoista kaikille perhehoitajuudesta kiinnostuneille. Sivustolta löytyy myös lisätietoa Ajoissa kotiin -kampanjasta ja siihen liittyvistä infotilaisuuksista.