Suomen Kuntaliitto / Finlands KommunförbundSuomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Kuntaliitto ja Puolustusvoimat allekirjoittivat yhteistoimintasopimuksen kuntalaisten olosuhteiden turvaamiseksi niin normaali- kuin poikkeusoloissa

31.8.2023 12:00:00 EEST | Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund | Tiedote

Jaa
Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja ja Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jukka Jokinen allekirjoittivat tänään Kuntatalolla kuntien ja Puolustusvoimien välisen yhteistoimintamuistion. Tavoitteena on, että kuntien toimivuus ja kuntalaisten elinmahdollisuudet turvataan niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Sekä kunnat että Puolustusvoimat edistävät varautumisen yhteistoimintaa ja yhteensovittamista myös muiden yhteiskunnan turvallisuudesta vastaavien toimijoiden kanssa.

Suomen kunnat ja Puolustusvoimat sopivat yhteistoiminnan järjestelyistään yhteistoimintamuistiolla, joka allekirjoitettiin 31.8.2023 Kuntatalolla. Kuntien ja Puolustusvoiminen yhteistoiminnan järjestelyillä varmistetaan kokonaisturvallisuuden mallin toteuttaminen paikallistasolla.

Tavoitteena on, että kuntien toimivuus ja kuntalaisten elinmahdollisuudet turvataan niin normaali- kuin poikkeusoloissa. Sekä kunnat että Puolustusvoimat edistävät varautumisen yhteistoimintaa ja yhteensovittamista myös muiden yhteiskunnan turvallisuudesta vastaavien toimijoiden kanssa.

-       Suomen kuntien pitää varautua ihan kaikkeen. On tärkeää, että varautumista edistetään laajalla yhteistyöllä kaikkien viranomaisten välillä. Vaikeimmissakin tilanteissa kunnat pyörittävät elintärkeitä toimintoja ja tarjoavat kuntalaisille turvaa, toteaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Yhteistoimintamuistio onkin yhteistä tahtotilaa kuvaava yleinen suositus yhteistoiminnasta Suomen kuntien ja Puolustusvoimien välillä. Varsinaiset yhteistoimintasopimukset tehdään paikallisesti yksittäisten kuntien ja Puolustusvoimien joukko-osastojen kesken yhteistyömuistiossa esitettyjä suosituksia hyödyntäen.

Yhteistyö tarkoittaa esimerkiksi paikallispuolustusharjoituksia, tilavarauksia, suunnitelmia infrastruktuurin turvaamiseksi ja tiedonvaihtoa eri viranomaisten välillä.

-       Harjoittelulla ja yhteisillä suunnitelmilla varmistetaan, että meillä on kyky toimia yhdessä ja kansalaisten arki turvataan niin normaalioloissa kuin poikkeusoloissa, sanoo Maavoimien esikuntapäällikkö, kenraalimajuri Jukka Jokinen.

Kuntien puolelta yhteistoimintamuistion valmistelusta vastasi Suomen Kuntaliitto ry ja erityisesti Kuntaliiton yhteydessä toimiva Turvallinen ja kriisinkestävä kunta -verkoston ohjausryhmä. Puolustusvoimia puolestaan edusti Maavoimien esikunta.

Avainsanat

Yhteyshenkilöt

Minna Karhunen
Suomen Kuntaliitto
Toimitusjohtaja
+358 9 771 2000


Jukka Jokinen
Esikuntapäällikkö
Maavoimien esikunta

Kuvat

Tietoja julkaisijasta

Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund
Kuntatalo / Toinen linja 14
00530 HELSINKI

09 7711http://www.kuntaliitto.fi

Kunnat luovat perustan asukkaiden hyvälle elämälle. Kuntaliitto tekee työtä, jotta kunnat onnistuvat tehtävässään.

Suomen Kuntaliitto on kaikkien maamme kuntien ja kaupunkien kaksikielinen etujärjestö, kunnallisten palvelujen asiantuntija ja kehittäjä. Kuntaliitto.fi on kuntatiedon keskus internetissä.

Tilaa tiedotteet sähköpostiisi

Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.

Lue lisää julkaisijalta Suomen Kuntaliitto / Finlands Kommunförbund

Färska siffror: Färre elever, men ändå ökade kostnader inom den grundläggande utbildningen – stora skillnader mellan kommunerna10.9.2026 00:01:00 EEST | Pressmeddelande

Antalet elever inom den grundläggande utbildningen har börjat minska, men kostnaderna har inte minskat. De krympande årskullarna innebär inte automatiska besparingar. Befolkningsförändringen innebär därför att kommunerna behöver se över hur tjänsterna ska tillhandahållas under de kommande åren. Enligt de kommunvisa uppgifter som Kommunförbundet sammanställt finns det stora skillnader mellan kommunerna i hur mycket det kostar per barn att ordna småbarnspedagogik och grundläggande utbildning. En hög eller låg kostnad per elev är dock ingen direkt indikation på den grundläggande utbildningens tillgänglighet och kvalitet, såsom inlärningsresultat. ”För att grundläggande utbildning ska kunna ordnas måste skolorna ha undervisningspersonal, lokaler och andra grundläggande resurser, även om antalet elever är mindre än tidigare. När elevantalet minskar kan kostnaderna per elev till och med öka, åtminstone i början, om antalet skolor hålls oförändrat”, säger Mari Sjöström, specialsakkunnig vid K

Tuoreet luvut: Perusopetuksen kustannukset kasvoivat oppilasmäärän vähentyessä – kuntien välillä suuria eroja kustannuksissa10.9.2026 00:01:00 EEST | Tiedote

Perusopetuksen oppilasmäärä on lähtenyt laskuun, mutta kustannukset eivät ole pienentyneet. Pienenevät ikäluokat eivät merkitse automaattisia säästöjä. Väestömurros haastaakin kuntia arvioimaan palvelujen järjestämisen tapoja tulevina vuosina. Kuntaliiton kokoamien kuntakohtaisten tietojen mukaan kuntien välillä on suurta vaihtelua siinä, kuinka paljon varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen järjestäminen maksaa lasta kohden. Korkea tai matala oppilaskohtainen kustannus ei kuitenkaan suoraan kerro perusopetuksen saavutettavuudesta ja laadusta kuten oppimistuloksista. ”Perusopetuksen järjestäminen edellyttää kouluissa opetushenkilöstöä, koulutiloja sekä muita perusresursseja, vaikka oppilaita olisi aiempaa vähemmän. Oppilasmäärän pienentyessä kustannukset voivat ainakin alkuvaiheessa jopa kasvaa oppilasta kohden, jos kouluverkko pysyy ennallaan”, Kuntaliiton erityisasiantuntija Mari Sjöström sanoo.

Kommunförbundet om PISA-resultaten: Mycket har gjorts, men står rätt saker i fokus?8.9.2026 10:39:54 EEST | Pressmeddelande

Finländska ungdomars kunskaper har försämrats, enligt de nya PISA-resultaten. Kommunförbundet ser med oro på att alltför många unga går ut grundskolan med svaga kunskaper. Även kunskapsskillnaderna mellan eleverna har ökat över tid. Sambandet mellan elevernas bakgrund och inlärningsresultat har förstärkts under de senaste PISA-omgångarna. Det finns stora skillnader i färdigheter, studiemotivation och välbefinnande mellan elever i samma ålder och på samma årskurs. ”Mest oroväckande är situationen som helhet, att kunskaperna försämras överlag. Om en elev under de goda PISA-åren fick vitsordet 8, får han eller hon i dag vitsordet 10 för samma kunskaper. Dessutom har antalet svaga elever ökat i alarmerande utsträckning, och det finns inte så många s.k. toppelever som tidigare”, påpekar Mari Sjöström, specialsakkunnig. ”Finlands viktigaste PISA-siffra är inte placeringen. Det är antalet unga som inte har tillräckliga färdigheter för fortsatta studier och arbetsliv efter grundskolan. Med Fin

Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.

Tutustu uutishuoneeseemme
World GlobeA line styled icon from Orion Icon Library.HiddenA line styled icon from Orion Icon Library.Eye