Liikkumisen väheneminen lisää elintapasairauksien riskitekijöitä jo nuorena
Seurantatutkimuksessa havaittiin, että niillä nuorilla, joilla liikkuminen väheni 15 ja 19 ikävuoden välillä, myös sokeriaineenvaihdunnassa, hyvän HDL-kolesterolin pitoisuudessa ja kehon painoindeksissä tapahtui terveyden kannalta epäedullisia muutoksia. Liikkumista lisäävillä puolestaan verenpaine laski.
Liikkumisen terveyshyödyt eivät koske yksinomaan vanhempaa väestöä. Jyväskylän yliopiston Terveyden edistämisen tutkimuskeskuksen, UKK-instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten juuri julkaistu tutkimus kertoo, mitä suomalaisten nuorten liikkumiselle tapahtuu aikuisuuden kynnyksellä ja miten liikkumisen muutokset heijastuvat elintapasairauksien riskitekijöihin. Pitkittäistutkimuksessa suomalaisnuorten liikemittaridataa yhdistettiin ensimmäistä kertaa terveystarkastuksessa kerättyihin terveystietoihin.
– Vertasimme eri tavoin liikkumistaan muuttaneita ja aktiivisuutensa säilyttäneitä nuoria niihin nuoriin, joiden liikkuminen säilyi melko vähäisenä läpi nuoruuden. Tulokset osoittivat, että liikkumisen muutokset heijastuvat terveyden riskitekijöihin jo nuoruudessa, väitöskirjatutkija Tuula Aira liikuntatieteellisestä tiedekunnasta kertoo.
Liikkumisen lähtötaso ratkaisee
Tutkimus paljasti, että 15-vuotiaana paljon liikkuvien ja aikuisikää kohti liikkumista lisäävien verenpaine laski.
– Mielenkiintoista oli se, että liikkumisen väheneminen aikaansai erilaisia riskitekijöiden muutoksia, jotka riippuivat siitä, mikä oli nuoruuden liikkumisen lähtötaso ja kuinka jyrkästi liikkuminen väheni nuoren aikuisuuden kynnyksellä, Aira kertoo.
Liikkumista keskimääräiseltä tasolta alhaiselle tasolle vähentävien nuorten verensokerin säätelyyn osallistuvan insuliinin pitoisuus sekä kehon painoindeksi kasvoivat. Liikkumista korkealta tasolta keskimääräiselle tasolle vähentävillä puolestaan havaittiin paastoverensokerin nousua ja hyvän HDL-kolesterolin laskua.
Toisin sanoen liikkumisen lisääntymisestä seurasi suotuisia muutoksia ja liikkumisen vähenemisestä epäsuotuisia muutoksia terveyden riskitekijöissä – jo näinkin nuorella iällä.
– Verikokeiden tulokset olivat keskimäärin kaikissa nuorten ryhmissä – myös vähän liikkuvilla – viitearvojen sisäpuolella, joten verikoetulokset eivät anna aihetta suureen huoleen, Aira rauhoittelee.
– Tutkimus kuitenkin selkeästi osoittaa, että liikkumisella on merkitystä terveydelle jo nuoruudessa. Kun huomioidaan aiempi tutkimustieto, tiedetään, että pitkään jatkuessaan vähäinen liikkuminen konkretisoituu myöhemmällä iällä suurempana elintapasairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen sairastavuutena.
Tutkimuksessa vakioitiin sukupuolen, tupakoinnin, nuuskankäytön ja ravintotottumusten (hedelmien ja vihannesten käyttö) vaikutus tutkimustuloksiin. Tämä tarkoittaa sitä, että liikkumisryhmien välillä havaitut erot ja muutokset riskitekijöissä olivat riippumattomia muista tutkituista tekijöistä.
Näin tutkittiin:
Tutkimuksen aineisto muodostui 250 nuoren liikemittauksista ja verikokeen sisältävästä terveystarkastusaineistosta kahdelta mittauskerralta: vuosilta 2013–2014 nuorten ollessa 15-vuotiaita ja 2017–2018 heidän ollessaan 19-vuotiaita. Ensimmäisessä vaiheessa tutkittavat rekrytoitiin 156 urheiluseuran (seuranuoret) ja 100 koulun (nuoret, jotka eivät harrastaneet urheiluseurassa) kautta Helsingin, Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Oulun kaupungeista ja ympäryskunnista.
Tutkimus on osa Liikkumisen ja urheilun erilaiset polut – Terveyttä edistävä liikuntaseura -tutkimusta, joka on toteutettu Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan, UKK-instituutin ja Suomen liikuntalääketieteen keskusten verkoston yhteistyönä opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamana.
Alkuperäinen tutkimusartikkeli:
Tuula Aira, Sami Kokko, Olli Juhani Heinonen, Raija Korpelainen, Jimi Kotkajuuri, Jari Parkkari, Kai Savonen, Kerttu Toivo, Arja Uusitalo, Maarit Valtonen, Jari Villberg, Niemelä Onni, Henri Vähä-Ypyä & Tommi Vasankari. Longitudinal physical activity patterns and the development of cardiometabolic risk factors during adolescence. Scandinavian Journal of Medicine & Science in Sports (2023). http://doi.org/10.1111/sms.14415
Lisätietoa:
Tuula Aira
väitöskirjatutkija
Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellinen tiedekunta, Terveyden edistämisen tutkimuskeskus
tuula.m.aira@jyu.fi,
+358 40 805 4467
Yhteyshenkilöt
Katri LehtovaaraViestintä & markkinointi, Liikuntatieteellinen tiedekunta
Puh:+358504750815katri.lehtovaara@jyu.fiJyväskylän keskustassa sijaitsevan yliopiston kauniilla puistokampuksella sykkii monitieteinen ja moderni tiedeyliopisto – ihmisläheinen ja dynaaminen yhteisö, jonka 2500 asiantuntijaa ja 15 000 opiskelijaa etsivät ja löytävät vastauksia huomisen kysymyksiin. Jyväskylän yliopisto on ollut tulevaisuuden palveluksessa jo vuodesta 1863, jolloin suomenkielinen opettajankoulutus sai alkunsa täältä. Voimanlähteenämme on moniarvoinen vuoropuhelu tutkimuksen, koulutuksen ja yhteiskunnan välillä. Vaalimme tutkimuksen ja koulutuksen tasapainoa sekä ajattelun avoimuutta – sytytämme taidon, tiedon ja intohimon elää viisaasti ihmiskunnan parhaaksi. www.jyu.fi
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta Jyväskylän yliopisto
Väitös: Yhteismusisointi tarjoaa erityislaatuisen näkymän lapsen toimijuuden tarkasteluun1.12.2023 08:00:00 EET | Tiedote
FM Eveliina Stolp tutki väitöskirjassaan oppilaiden toimijuutta yhteismusisoinnissa opettajien ja oppilaiden kokemusten kautta. Tulokset antavat tärkeää tietoa siitä, kuinka yhteismusisointi ja tahdistumisen kokemus tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tunnistaa ja tutkia omia tapojaan osallistua ja toimia, mutta myös koko ryhmälle mahdollisuuden tutkia sosiaalisia suhteita sekä tapoja olla yhdessä puhuttuun kieleen perustuvan maailman tuolla puolen.
Väitös: Vastuullinen kauppatieteiden koulutus - päämääränä planetaarinen hyvinvointi30.11.2023 13:21:33 EET | Tiedote
Planetaarinen hyvinvointi viittaa elämän edellytysten prosesseihin ja lajien ja ekosysteemien kirjon keskinäisriippuvuuksiin. TM Valtteri Aaltosen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistunut väitöstutkimus tarkastelee prosessuaalisuutta ja planetaarista hyvinvointia kauppatieteiden koulutuksen yhteydessä.
Hyväkuntoisilla nuorilla on pienempi riski sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksiin keski-iässä29.11.2023 06:00:00 EET | Tiedote
Jyväskylän yliopistossa tehdyn laajan seurantatutkimuksen mukaan matala kestävyyskunto nuoruusiässä lisää riskiä sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksille keski-iässä. Naisilla matala kunto lisäsi verenpainetaudin, miehillä keskivartalolihavuuden riskiä. Tulokset osoittavat, että nuorten heikentyneellä kunnolla on merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia.
Väitös: Nuoret kuluttajat ovat sosiaalisessa mediassa sekä aktiivisia toimijoita että vaikuttamisen kohteita29.11.2023 01:30:00 EET | Tiedote
YTM Jesse Tuominen tutki väitöskirjassaan nuoria kuluttajia sosiaalisen median alustoilla. Aiempaa kattavaa analyysia erityisesti nuorten kuluttajien ja sosiaalisen median välisestä suhteesta on yllättävän vähän.
Väitös: Kuurot turvapaikanhakijat ovat haavoittuvassa asemassa suomalaisessa turvapaikkaprosessissa28.11.2023 01:00:00 EET | Tiedote
KM Nina Sivunen tutki väitöksessään kuurojen turvapaikanhakijoiden kokemuksia suomalaisessa turvapaikkaprosessissa. Tutkimuksessa nousi esille, että kuurot turvapaikanhakijat kokevat kommunikoinnin turvapaikkaprosessin aikana vaikeaksi yhteisen sujuvan kielen puuttuessa. Turvapaikkaprosessissa tehdään tärkeitä päätöksiä, joten on erittäin tärkeää ymmärtää ja tulla ymmärretyksi itseään koskevissa päätöksissä.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme