Sote-uudistus tavoitteista käytäntöön: Sydänsairaala avasi uuden etähoitopalvelun

Omasydän-etähoitopalvelu on kehitetty Sydänsairaalan ja sen kolmen omistajahyvinvointialueen (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Kanta-Häme) yhteistyönä. Ennen hyvinvointialueiden käynnistymistä uuden sovelluksen käyttöönotto olisi vaatinut omat sopimukset alueiden jokaisen kunnan kanssa.

– Sepelvaltimotauti on kansansairaus, jonka hoidosta vastaavat hyvinvointialueilla sekä sairaala että sote-asemat. Omasydän-palvelussa vastuu sepelvaltimotautipotilaan riskitekijöiden hoidosta on Sydänsairaalalla, kun perinteisesti potilaat ovat siirtyneet esimerkiksi sydäninfarktin sairaalahoidon jälkeen erikoissairaanhoidosta terveyskeskuksiin eli nykyisille sote-asemille, kertoo lääketieteellinen johtaja Markku Eskola Sydänsairaalasta.

Omasydämen käyttöönotto vastaa osaltaan sote-uudistuksen tavoitteisiin mm. perus- ja erityistason palvelujen yhteentoimivuudesta, hoidon oikea-aikaisuudesta ja sähköisten palvelujen käytön lisäämisestä.

– Toimenpiteen jälkeen Omasydän kerää tietoa esimerkiksi potilaan elämänlaadusta, mikä on oleellinen osa hoidon vaikuttavuuden arviointia koko hyvinvointialueella.

Hoitotyöhön aikaa robotiikan avulla

Omasydän-sovelluksen kehittämisessä on huomioitu myös valtakunnalliset haasteet hoitohenkilökunnan saatavuudessa. Äkillisesti sairastuneet sydäninfarktipotilaat ohjataan Omasydän-palveluun jo sairaalavaiheen aikana.

– Omasydän on integroitu Sydänsairaalan omaan Kardio-toiminnanohjausjärjestelmään, jolloin robotiikka hoitaa automaattisesti potilaiden ohjaamisen etähoitopalveluun varjoainekuvauksen jälkeen. Käyttökokemusten perusteella robotiikkaa kehitetään edelleen niin, että henkilökunnan työpanos saadaan minimoitua etäsovelluksen seurannassa.

Yksi Omasydämen hyödyntäjistä on Pirkanmaa, jossa toimii asukasmäärältään Suomen suurin hyvinvointialue.

– Omasydämen käyttöönotto on yksi sote-uudistuksen mukaisista keinoista varautua muun muassa kasvavaan vuodepaikkojen tarpeeseen. Entistä paremman riskitekijöiden hoidon odotetaan johtavan vähentyneeseen sairaalahoidon tarpeeseen, kun uusintainfarktien ja sairaalassa tehtyjen toimenpiteiden määrä vähenee. Parantuvan sydänterveyden lisäksi toimintamallin odotetaan tuovan alueille myös merkittäviä kustannussäästöjä, kertoo Pirkanmaan hyvinvointialueen sairaalapalvelujen johtaja Juha Kinnunen.