Teknologiateollisuus: Työnantajat ovat avainasemassa rasisminvastaisessa työssä

Hallituksen tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämiseksi sisältää Teknologiateollisuus ry:n mielestä hyviä tavoitteita rasismin vastaisen työn edistämiseksi Suomessa. Ne ovat hyvä alku, mutta olennaista on tavoitteiden toimeenpano. Suomessa on yhä syrjiviä asenteita ja rakenteita, jotka täytyy korjata.

– Teknologiateollisuusyritykset ovat jo pitkään nostaneet yhdeksi tärkeimmistä tavoitteistaan osaajien saatavuuden sekä onnistumisen maahanmuuttajien houkuttelussa ja monimuotoisten työyhteisöjen rakentamisessa. Monimuotoisuudella laajasti katsottuna on selkeä yhteys yritysten menestymiseen, eivätkä yritykset enää pärjää ilman maahanmuuttajia. Työelämän rooli yhdenvertaisuuden edistämisessä on erityisen tärkeä ja työnantajat ovat rasisminvastaisessa työssä avainasemassa, sanoo varatoimitusjohtaja Minna Helle.

Teknologiateollisuudella on jäsenyrityksiä, joilla on 70–100 eri kansallisuutta töissä, ja jotka ovat jo pitkään tehneet työtä monikulttuuristen työyhteisöjen kehittämiseksi.

– Teknologiateollisuuden ei ole tarvinnut miettiä kantaansa rasismiin: rasismi on ehdoton no-go. Teollisuuden ja yritysten näkökulmasta rasismi heikentää yritysten toimintakykyä ja Suomen mainetta, mutta ensisijaisesti kyse on jokaisen ihmisen oikeudesta yhdenvertaisuuteen ja tasa-arvoon työpaikoilla ja koko yhteiskunnassa. Kesällä käyty rasismikeskustelu on ollut tarpeellinen, jotta alamme yhteiskuntana ymmärtää, mitä rasismilla tarkoitetaan ja jotta jokainen sitoutuu sen ehkäisyyn, Helle sanoo.

Teknologiateollisuus sitoutuu hallituksen tiedonannon tavoitteisiin. Hallituksen esityksessä on toimia, joita tullaan valmistelemaan yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Tavoite rekrytointisyrjinnän torjumisesta on kannatettava, ja työntekijöiden hyväksikäyttö työmarkkinoilla on saatava kuriin, jotta olemme uskottavasti tasa-arvoisia työllistäjiä. Myös teknologiateollisuudessa monilla yrityksillä on vielä opeteltavaa maahanmuuttajien rekrytoinnissa, muun muassa tässä työssä sekä monikulttuurisuuden edistämisessä jatkamme jäsentemme tukemista ja opastamista.

Työtä riittää vielä paitsi työpaikkojen käytännöissä ja toimintatavoissa, myös piiloasenteissa ja tiedostamattomissa toimintatavoissa.

Teknologiateollisuudella on muun muassa Valo 2.0 -hanke, jonka tavoitteena on tukea jäsenyrityksiä matkalla kansainvälisesti houkuttelevaksi työnantajaksi ja työyhteisöksi. Monimuotoisuus ja tasa-arvo-oppaamme kertoo yrityksille, miten kansainväliset osaajat saadaan kiinnostumaan niistä ja miten heidät saadaan viihtymään. Lisäksi järjestämme koulutuksia ja työpajoja työyhteisön monimuotoisuuden edistämisestä.

Rakenteellista syrjintää syytä tarkastella hallitusohjelmassa

Hallitus kiinnittää tiedonannossaan huomiota rakenteelliseen syrjintään. Siten hallituksen tulisi vielä tarkastella kriittisesti hallitusohjelman kirjausta kolmen kuukauden määräajasta, jonka aikana maahanmuuttajan pitää löytää uusi työpaikka tai poistua maasta. Kansainvälistä rekrytointia vuosia tehneet teknologiateollisuusyritykset ovat kirjauksesta erittäin huolissaan.

– Uudet rekrytointiprosessit kestävät helposti kauemmin kuin kolme kuukautta, ja kansainvälisillä osaajilla on usein myös lapsia sekä puoliso töissä Suomessa. Suomi ei ole aina kv-osaajien ensimmäinen vaihtoehto, joten heistä pitäisi pitää kiinni kaikin keinoin. Yritykset houkuttelevat aktiivisesti Suomeen kansainvälisiä osaajia perheineen, mutta samalla annamme mahdollisena uutena kotimaana heille kovan uhkavaatimuksen. Olisi hyvä myös muistaa, että yksikin tyytyväinen ammatti- tai huippuosaaja voi vaikuttaa kymmeniin uusiin kv-rekrytointeihin, Helle toteaa.

Lisätiedot: 

Varatoimitusjohtaja Minna Helle, puh. 050 341 4884, minna.helle@teknologiateollisuus.fi, Twitter: @MinnaHelle

Lisää aiheesta:

Teknologiateollisuus: Rasismi on haitallista Suomelle, ja siksi siitä on keskusteltava