Rasisminvastaisen tiedonannon merkitys selviää käytännön teoissa

Suomen hallituksen 31.8.2023 julkaisema tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa on tarpeellinen välttämätön kannanotto viimeaikaiseen rasismia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pitkittynyt rasismikeskustelu ja epäselvä irtisanoutuminen rasismista on kuormittanut kohtuuttomasti monien kansalaisten mielenterveyttä ja turvallisuudentunnetta.

Rasismi on ihmisen alkuperään, ihonväriin, uskontoon, kulttuuriin tai äidinkieleen liittyvää syrjintää, jolla on haitallisia vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, erityisesti mielenterveydelle. Rasismi ilmenee halventavana käytöksenä ja puheena ihmisten ja yhteisöjen välisessä vuorovaikutuksessa, mutta sitä esiintyy myös yhteiskunnan rakenteissa.

Rasismikokemukset aiheuttavat tutkitusti häpeää, itsesyytöksiä, ahdistusta ja masennusta. Rasismin ja syrjinnän mielenterveysvaikutukset ovat merkittävät ja siksi on harmillista, että hallitus kuuli yli sataa asiantuntijaa, mutta ei mielenterveyden asiantuntijoita.

Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat ihmisoikeuksia, joiden toteutumisesta sekä rikkomusten seurauksista hallitus on vastuussa.

Hallituksen tiedonannon kirjaus vuoropuhelun lisäämisestä kansalaisjärjestöjen kanssa on tarpeellinen. Kansalaisjärjestöt ovat asiantuntija-asemansa lisäksi kansalaisten edunvalvojia, jonka vuoksi niillä on keskeinen rooli syrjimättömyyden edistämisessä Suomessa. Järjestöillä on merkittävä rooli myös erilaisten ihmisten kohtaamisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä.

Tiedonannon kirjaukset koulutusjärjestelmän kattavasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelmasta sekä opetus- ja hyvinvointialan ammattilaisten kouluttamisesta ovat tervetulleita. Rasismia tulee torjua ja tasa-arvoa lisätä kaikissa arkiympäristöissä, kuten oppilaitoksissa ja työpaikoilla.

Resursoinnin näkökulmasta hallituksen tiedonanto on pettymys. Se herättää huolen toimenpiteiden toteutumisesta. Myös toimet vihapuheen vähentämiseksi ovat riittämättömiä. Tiedonannossa todetaan vihapuheen estämisen nousseen keskeisesti esiin Suomen saamissa suosituksissa, mutta toimenpiteistä ne puuttuvat.

Nyt päättäjillä on vastuu viedä tiedonanto käytäntöön ja ennen kaikkea näyttää esimerkkiä syrjimättömyyttä edistävän keskusteluilmapiirin luomisesta yhteiskuntaan. Työ rasismia ja eriarvoisuutta vastaan on mielenterveystyön ytimessä.