Rasisminvastaisen tiedonannon merkitys selviää käytännön teoissa
Pitkittynyt rasismikeskustelu ja epäselvä irtisanoutuminen rasismista on kuormittanut kohtuuttomasti monien kansalaisten mielenterveyttä ja turvallisuudentunnetta. Tiedonanto sisältää tarpeellisia kirjauksia, mutta resursoinnin puute herättää huolen niiden toteutumisesta.
Suomen hallituksen 31.8.2023 julkaisema tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa on tarpeellinen välttämätön kannanotto viimeaikaiseen rasismia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pitkittynyt rasismikeskustelu ja epäselvä irtisanoutuminen rasismista on kuormittanut kohtuuttomasti monien kansalaisten mielenterveyttä ja turvallisuudentunnetta.
Rasismi on ihmisen alkuperään, ihonväriin, uskontoon, kulttuuriin tai äidinkieleen liittyvää syrjintää, jolla on haitallisia vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, erityisesti mielenterveydelle. Rasismi ilmenee halventavana käytöksenä ja puheena ihmisten ja yhteisöjen välisessä vuorovaikutuksessa, mutta sitä esiintyy myös yhteiskunnan rakenteissa.
Rasismikokemukset aiheuttavat tutkitusti häpeää, itsesyytöksiä, ahdistusta ja masennusta. Rasismin ja syrjinnän mielenterveysvaikutukset ovat merkittävät ja siksi on harmillista, että hallitus kuuli yli sataa asiantuntijaa, mutta ei mielenterveyden asiantuntijoita.
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat ihmisoikeuksia, joiden toteutumisesta sekä rikkomusten seurauksista hallitus on vastuussa.
Hallituksen tiedonannon kirjaus vuoropuhelun lisäämisestä kansalaisjärjestöjen kanssa on tarpeellinen. Kansalaisjärjestöt ovat asiantuntija-asemansa lisäksi kansalaisten edunvalvojia, jonka vuoksi niillä on keskeinen rooli syrjimättömyyden edistämisessä Suomessa. Järjestöillä on merkittävä rooli myös erilaisten ihmisten kohtaamisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä.
Tiedonannon kirjaukset koulutusjärjestelmän kattavasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelmasta sekä opetus- ja hyvinvointialan ammattilaisten kouluttamisesta ovat tervetulleita. Rasismia tulee torjua ja tasa-arvoa lisätä kaikissa arkiympäristöissä, kuten oppilaitoksissa ja työpaikoilla.
Resursoinnin näkökulmasta hallituksen tiedonanto on pettymys. Se herättää huolen toimenpiteiden toteutumisesta. Myös toimet vihapuheen vähentämiseksi ovat riittämättömiä. Tiedonannossa todetaan vihapuheen estämisen nousseen keskeisesti esiin Suomen saamissa suosituksissa, mutta toimenpiteistä ne puuttuvat.
Nyt päättäjillä on vastuu viedä tiedonanto käytäntöön ja ennen kaikkea näyttää esimerkkiä syrjimättömyyttä edistävän keskusteluilmapiirin luomisesta yhteiskuntaan. Työ rasismia ja eriarvoisuutta vastaan on mielenterveystyön ytimessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Frans HornemanJohtava psykologi, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puh:040 193 3020frans.horneman@mieli.fiSari Aalto-MatturiToiminnanjohtaja MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puh:0400 508 234sari.aalto-matturi@mieli.fiMIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Suru voi vaikuttaa myös kehollisesti22.4.2024 14:46:10 EEST | Tiedote
Torstaina alkava Surukonferenssi käsittelee elämää läheisen kuoleman jälkeen. Ensimmäistä kertaa konferenssissa keskustellaan laajemmin myös surun kehollisista vaikutuksista.
Kehysriihen päätökset romuttavat järjestöjen auttamistyön17.4.2024 18:00:00 EEST | Tiedote
Suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin yksi tukijalka, järjestöjen ennaltaehkäisevä työ ja matalan kynnyksen auttaminen, on vakavasti uhattuna. Kehysriihen päätös leikata jopa kolmannes sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuksista tarkoittaa useiden toimintojen lakkauttamista eli useiden avun tarpeessa olevien ryhmien tuen loppumista. Myös MIELI ry:n kyky vahvistaa mielenterveyttä ja tarjota kriisiapua tulee päätöksen myötä heikkenemään.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 08:01:16 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Järjestöjen valtionavustusten leikkaaminen olisi taloudellisesti lyhytnäköistä11.4.2024 07:51:31 EEST | Tiedote
Järjestöjen toimintaedellytysten murentaminen olisi erittäin lyhytnäköistä tilanteessa, jossa kaikkien väestöryhmien - lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden - psyykkinen kriisinkestävyys on koetuksella. Järjestöt osallistuvat taloustalkoisiin tehokkaammin jatkamalla auttamistyötään kuin supistamalla toimintaansa.
Den psykiska hälsan bland personer bosatta i Finland har försvagats också efter coronapandemin3.4.2024 06:00:00 EEST | Tiedote
En femtedel av finländarna i arbetsför ålder känner av betydande psykisk belastning. Mest belastade är personer i åldern 20 – 39 år. Dessutom har stressnivåerna stigit i alla befolkningsgrupper. Den försvagade psykiska hälsan syns i MIELI rf:s krishjälp.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme