Rasisminvastaisen tiedonannon merkitys selviää käytännön teoissa
Pitkittynyt rasismikeskustelu ja epäselvä irtisanoutuminen rasismista on kuormittanut kohtuuttomasti monien kansalaisten mielenterveyttä ja turvallisuudentunnetta. Tiedonanto sisältää tarpeellisia kirjauksia, mutta resursoinnin puute herättää huolen niiden toteutumisesta.
Suomen hallituksen 31.8.2023 julkaisema tiedonanto yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa on tarpeellinen välttämätön kannanotto viimeaikaiseen rasismia koskevaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Pitkittynyt rasismikeskustelu ja epäselvä irtisanoutuminen rasismista on kuormittanut kohtuuttomasti monien kansalaisten mielenterveyttä ja turvallisuudentunnetta.
Rasismi on ihmisen alkuperään, ihonväriin, uskontoon, kulttuuriin tai äidinkieleen liittyvää syrjintää, jolla on haitallisia vaikutuksia ihmisten hyvinvoinnille, erityisesti mielenterveydelle. Rasismi ilmenee halventavana käytöksenä ja puheena ihmisten ja yhteisöjen välisessä vuorovaikutuksessa, mutta sitä esiintyy myös yhteiskunnan rakenteissa.
Rasismikokemukset aiheuttavat tutkitusti häpeää, itsesyytöksiä, ahdistusta ja masennusta. Rasismin ja syrjinnän mielenterveysvaikutukset ovat merkittävät ja siksi on harmillista, että hallitus kuuli yli sataa asiantuntijaa, mutta ei mielenterveyden asiantuntijoita.
Yhdenvertaisuus ja syrjimättömyys ovat ihmisoikeuksia, joiden toteutumisesta sekä rikkomusten seurauksista hallitus on vastuussa.
Hallituksen tiedonannon kirjaus vuoropuhelun lisäämisestä kansalaisjärjestöjen kanssa on tarpeellinen. Kansalaisjärjestöt ovat asiantuntija-asemansa lisäksi kansalaisten edunvalvojia, jonka vuoksi niillä on keskeinen rooli syrjimättömyyden edistämisessä Suomessa. Järjestöillä on merkittävä rooli myös erilaisten ihmisten kohtaamisen, osallisuuden ja yhteisöllisyyden edistäjänä.
Tiedonannon kirjaukset koulutusjärjestelmän kattavasta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämisohjelmasta sekä opetus- ja hyvinvointialan ammattilaisten kouluttamisesta ovat tervetulleita. Rasismia tulee torjua ja tasa-arvoa lisätä kaikissa arkiympäristöissä, kuten oppilaitoksissa ja työpaikoilla.
Resursoinnin näkökulmasta hallituksen tiedonanto on pettymys. Se herättää huolen toimenpiteiden toteutumisesta. Myös toimet vihapuheen vähentämiseksi ovat riittämättömiä. Tiedonannossa todetaan vihapuheen estämisen nousseen keskeisesti esiin Suomen saamissa suosituksissa, mutta toimenpiteistä ne puuttuvat.
Nyt päättäjillä on vastuu viedä tiedonanto käytäntöön ja ennen kaikkea näyttää esimerkkiä syrjimättömyyttä edistävän keskusteluilmapiirin luomisesta yhteiskuntaan. Työ rasismia ja eriarvoisuutta vastaan on mielenterveystyön ytimessä.
Avainsanat
Yhteyshenkilöt
Frans HornemanJohtava psykologi, MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puh:040 193 3020frans.horneman@mieli.fiSari Aalto-MatturiToiminnanjohtaja MIELI Suomen Mielenterveys ry
Puh:0400 508 234sari.aalto-matturi@mieli.fiMIELI Suomen Mielenterveys ry tekee työtä mielenterveyden edistämiseksi ja ongelmien ehkäisemiseksi. MIELI ry puolustaa kaikkien yhtäläistä oikeutta hyvään mielenterveyteen. Järjestö koordinoi valtakunnallisen kriisikeskusverkoston toimintaa sekä edistää lasten, nuorten, työikäisten ja ikääntyneiden mielenterveyttä ja mielen hyvinvointia.
Tilaa tiedotteet sähköpostiisi
Haluatko tietää asioista ensimmäisten joukossa? Kun tilaat tiedotteemme, saat ne sähköpostiisi välittömästi julkaisuhetkellä. Tilauksen voit halutessasi perua milloin tahansa.
Lue lisää julkaisijalta MIELI Suomen Mielenterveys ry
Dom som riskerar begå självmord får inte tillräcklig vård4.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote
Dom som kontaktar MIELI rf tar kontakt om allt allvarligare situationer och det är allt vanligare att den som svarar måste ringa 112. Antalet självmord har minskat med hälften sedan den ekonomiska depressionen på 1990-talet, men fortfarande har Finland de högsta självmordssiffrorna i Norden, ungefär 750 per år.
Itsemurhavaarassa olevat eivät saa riittävää hoitoa4.9.2023 03:00:00 EEST | Tiedote
MIELI ry:n yhteydenottajien tilanteet ovat aiempaa vakavampia, ja päivystävät soittavat 112:seen yhä useammin. Itsemurhien määrä on puolittunut 1990-luvun lama-aikojen jälkeen, mutta edelleen Suomen noin 750 itsemurhakuolemaa vuodessa on Pohjoismaiden korkein luku.
Satu Raappana johtamaan nuorten mielenterveystyötä MIELI ry:ssä2.9.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Nuorten mielenterveyden häiriöt ovat lisääntyneet noin neljänneksellä koronapandemian jälkeen. Pandemia iski erityisesti nuorten ja nuorten aikuisten hyvinvointiin. MIELI ry vahvistaa omassa työssään nuorten mielenterveystyötä kokoamalla yhteen talon asiantuntemusta ja suuntaamalla sitä strategisesti.
MIELI rf:s kristelefon fick rekordmånga kontaktförsök pga. avbrott i mentalvårdstjänsterna22.8.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Många mentalvårds- och socialtjänster håller paus över sommaren, men människors behov av hjälp fortsätter också i semestertider. Serviceavbrottet syns klart i MIELI rf:s kristelefon, som fick rekordmånga uppringningar i sommar, över 70 450 stycken.
Mielenterveyspalvelujen palvelukatkot ruuhkauttivat MIELI ry:n Kriisipuhelinta22.8.2023 00:00:00 EEST | Tiedote
Monet mielenterveys- ja sosiaalipalvelut ovat lomien vuoksi kesällä kokonaan tauolla, mutta ihmisten avuntarve jatkuu myös loma-aikana. Palvelukatkot näkyvät kasvavana ruuhkana MIELI ry:n Kriisipuhelimessa, johon tuli kesän aikana ennätysmäärä, yli 70 450 puhelua.
Uutishuoneessa voit lukea tiedotteitamme ja muuta julkaisemaamme materiaalia. Löydät sieltä niin yhteyshenkilöidemme tiedot kuin vapaasti julkaistavissa olevia kuvia ja videoita. Uutishuoneessa voit nähdä myös sosiaalisen median sisältöjä. Kaikki tiedotepalvelussa julkaistu materiaali on vapaasti median käytettävissä.
Tutustu uutishuoneeseemme