Länsi-Suomen ruoantuotanto turvaa koko maan huoltovarmuutta – EU:n rahoituksella mittavat vaikutukset alueen ruokaketjuun (Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi, Satakunta)

– Länsi-Suomen alueella on erityinen rooli koko maan huoltovarmuuden takaamisessa, sillä Länsi-Suomen maakunnat ovat merkittäviä ruoantuottajia. Ruokaketjun toimivuuden kannalta olennaisen tärkeää on aktiiviset ja investoivat alkutuottajat, jotka tuottavat raaka-aineita ruokaketjun muiden toimijoiden jalostettavaksi, kertoo kehittämisvastaava Anne Värilä Pirkanmaan ELY-keskuksesta.

EU:n maaseuturahoitus mahdollistaa ruokaketjun kehittämisen

Länsi-Suomessa maatalouden investointeja on tuettu yli 400 miljoonalla eurolla. Lisäksi investointeja on tuettu korkotukilainojen kautta. Alueen ELY-keskukset myönsivät rahoitusta ruokaketjun yritysten ja alan kehittämistoimintaan 84 miljoonaa euroa. Rahoituksen avulla edistettiin yritysten kansainvälistymistä ja siirtymää kestävien energiaratkaisujen käyttöön, kehitettiin uusia tuotteita ja tuotantomenetelmiä sekä lisättiin ruokaketjun yritysten yhteistyötä. Alan osaamista lisättiin monipuolisen koulutuksen ja tiedonvälityksen keinoin.

– Rahoituksen avulla monet elintarvikealan yritykset ovat voineet kehittää uusia ruokainnovaatioita markkinoille. Hyvinä esimerkkeinä toimivat Lohtajalla valmistettavat Mö Foodsin kauratuotteet ja maailmalla mainetta niittänyt Kyrö Distillery, kertoo kehittämisasiantuntija Petri Svanbäck Pohjanmaan ELY-keskuksesta.

Kestävä ja kilpailukykyinen ruokaketju on kansallisen huoltovarmuuden selkänoja

Ruoantuotannolla on yhteiskunnan kokonaisturvallisuudessa erityinen rooli, joka vaatii toimiakseen monipuolista alkutuotantoa sekä laajakirjoista jalostavaa elintarviketeollisuutta pellolta pöytään -periaatteella. Läntisen Suomen maakunnat ovat ruoantuottajina keskeisessä asemassa koko maan huoltovarmuuden takaamisessa. Alueelle on keskittynyt monipuolista ja eteenpäin katsovaa ruoan tuotanto- ja jalostustoimintaa.

Etelä-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Pirkanmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusalueilla on lähes 20 000 maatalous- ja puutarhayritystä ja reilu 1 000 elintarvikkeiden ja juomien jalostuksen toimipaikkaa. Yhdessä nämä muodostavat merkittävän osan kotimaisesta ruoantuotannosta, ja Länsi-Suomen maakuntia voidaankin kutsua Suomen ruoka-aitaksi. Esimerkiksi kaikesta Suomessa tuotetusta sianlihasta yli 80 % tuotettiin näiden maakuntien alueella ja siipikarjanlihan osalta luku on 90 %. Kasvihuoneissa tuotettujen syötävien vihannesten koko maan sadosta 95 % tuli näiden maakuntien alueelta, ja avomaaviljelyssä vastaava luku oli 65 %. Leipä- ja rehuviljasta noin puolet tuotetaan Länsi-Suomessa.  

– Alueemme ruokaketjulla on halua ja potentiaalia kasvaa myös tulevaisuudessa, ja samalla vastata alaa haastaviin ilmiöihin, kuten ilmastonmuutokseen, kuluttajien tiedostavuuden lisääntymiseen ja digitalisaatioon. Kasvu on taattava riittävällä rahoituksella jatkossakin, kertoo Varsinais-Suomen ELY-keskuksen kehittämispäällikkö Johanna Mattila.

Huoltovarmuuden turvaamisen lisäksi ruokaketjulla on merkittävä vaikutus maakuntien hyvinvointiin ja talouteen. Yksi työpaikka elintarvikealalla synnyttää kolme työpaikkaa muualle yhteiskuntaan. Ruoantuotanto tuo myös mittavat, n. 1,8 miljardin euron vientitulot Suomelle. Erityisesti korkean jalostusasteen tuotteille on kysyntää kansainvälisillä markkinoilla.